TV-sarja: Titans, kausi 3 (2021)

TITANS - KAUSI 3

Luojat: Akiva Goldsman, Geoff Johns ja Greg Berlanti
Pääosissa: Brenton Thwaites, Anna Diop, Ryan Potter, Curran Walters, Joshua Orpin, Teagan Croft, Conor Leslie, Minka Kelly, Damaris Lewis, Savannah Welch, Vincent Kartheiser, Iain Glen, Jay Lycurgo, Alan Ritchson, Karen Robinson, Kimberly-Sue Murrayja Elliot Knight

Genre: toiminta, fantasia, scifi
Jaksomäärä: 11
Jakson kesto: 41 minuuttia - 52 minuuttia - Yhteiskesto: noin 9 tuntia 56 minuuttia
Ikäraja: 16

DC Comicsin sarjakuviin perustuva televisiosarja Titans nousi suosioon, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin loppuvuodesta 2018, joten jatkoa oli luvassa. Syksyllä 2019 julkaistu toinen kausi kasvatti suosiota, joten sarjan teko jatkui. Juuri kun kuvausten oli tarkoitus alkaa, koronaviruspandemia keskeytti tuotannot ympäri maailman ja kuvaukset saatiin käynnistettyä vasta loppukesästä 2020. Lopulta Titansin kolmas kausi alkoi pyöriä televisioissa syksyllä 2021 (Suomessa myöhemmin Netflixin kautta). Kausi sai edeltäjiään parempia arvioita, sekä hyvin katsojia. Itse pohdin Titansin katsomista viime vuonna kolmoskautta odotellessa, mutta muiden sarjojen takia päätin siirtää projektia. Nyt kun sarja saa jo neljännen kautensa, ryhdyin vihdoin katsomaan sarjaa. Pidin kahta ensimmäistä tuotantokautta ihan kelvollisina ja aloitinkin kolmannen kauden positiivisin mielin vähän yli kuukausi toisen päättymisen jälkeen.

Jokeri tappaa Jason Toddin, mikä tuntuu ajavan Bruce Waynen sekavuuden partaalle. Titaanit saavat vastaansa uuden vastuksen, Red Hoodin.

Titaanit tekevät jälleen paluun, joskin Jason Todd (Curran Walters) tapetaan heti kauden ensiminuuteilla ja Rachel (Teagan Croft) on poissa suuren osan kaudesta, yrittäessään herättää Donnan (Conor Leslie) takaisin henkiin Themysciralla amazonien kanssa. Dick Graysonin, eli Nightwingin (Brenton Thwaites) johdolla muut Titaanit, ulkoavaruudesta saapunut Kory (Anna Diop), muotoaan muuttava Gar (Ryan Potter), superpoika Conner (Joshua Orpin), sekä pariskunta Dove (Minka Kelly) ja Hawk (Alan Ritchson) jatkavat taistoaan Gothamin alamaailmaa vastaan. Siinä, missä aiemmin sarjassa sankarit ovat kokeneet vaikeuksia puhaltaa yhteen hiileen, tässä he toimivat paremmin tiiminä, mitä on mukava seurata. Näyttelijät jatkavat kelpo työtään rooleissaan, joskin kukaan ei tee mitään erityistä vaikutusta. Iain Glenkin suoriutuu ihan hyvin osastaan Bruce Waynena, joka fanien suureksi harmiksi ei vieläkään näyttäydy Batman-asussaan.

     Uusina hahmoina sarjaan saapuvat entinen Batgirl ja nykyinen poliisikomisario Barbara Gordon (Savannah Welch), Koryn vanha tuttu Komand'r (Damaris Lewis), Arkhamin mielisairaalassa lusiva tohtori Jonathan Crane, eli Scarecrow (Vincent Kartheiser), nuori Batman-intoilija Tim Drake (Jay Lycurgo), sekä mysteerinen naamiotappaja Red Hood. Welch ja Lewis ovat mainiot lisäykset, mutta Kartheiser ei vakuuta pelon mestarina. Lycurgo sopii ihan passelisti Timin osaan, joskin hahmon tulevaisuuden tietävät katsojat saattavat herkästi pohtia, että kuinka monta samaksi sankariksi muovautuvaa hahmoa televisiosarja tarvitsee?

Kun ryhdyin katsomaan Titansia, odotin jopa aika innolla kolmannen kauden näkemistä, tietäessäni, että se pohjautuisi tunnettuihin Batman-sarjakuviin A Death in the Family (1988) ja Under the Hood (2005-2006) ja toisi vihdoin ja viimein Red Hood -pahiksen näyteltyyn muotoon. Hahmo on visuaalisesti hyvin toteutettu ja maski naamallaan tarjoaa oivallisen uhkan Titaaneille. Muuten olin kuitenkin aika pettynyt siihen, kuinka Red Hood -kuvio hoidetaan sarjassa. Homma hoidetaan hätäisesti ja erityisesti hahmon todellisen identiteetin paljastamista olisi pitänyt siirtää huomattavasti myöhempään, sillä nyt homma ratkeaa heti tuotantokauden alussa. Kenties sarjan tekijät uskoivat, että kaikki sarjaa katsovat tietävät jo, kenestä on kyse, mutta silti paljastuksessa olisi enemmän iskua, jos se tapahtuisi myöhemmin. Paljastuksen jälkeen Red Hoodia hyödynnetään vuoronperään mainiosti ja sitten taas harmillisen kömpelösti.

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka epätasainen Titansin kolmoskausi on. Jo edellisiltä kausilta on löytynyt ongelmia, mutta tämän kauden lähtökohtiin verrattuna potentiaalia ei tunnuta hyödyntävän lähes lainkaan. Red Hood -kuvion heikkouksista huolimatta se pitää kuitenkin mielenkiintoa tarpeeksi sujuvasti yllä ja tarjoaa parit mainiot toimintakohtaukset, joissa etenkin Nightwingin kykyjä pistetään testiin. Ongelma onkin, että kuvio liittyy lähinnä vain Nightwingiin ja niinpä muille Titaaneille on keksitty omia sivujuoniaan, jotka saavat kauden lähinnä laahaamaan. Näistäkin kuvioista saadaan välillä irti hyvää settiä, mutta pääasiassa niiden aikana odotin vain, että kausi siirtyisi takaisin Red Hoodiin. Loppupäässä kaikki kuviot yhdistyvät ihan mukavasti, mutta muuten huipennus tuntuu vähän laimealta - lähinnä heikon Scarecrow-tulkinnan takia.

Sarjan ohjaajat pitävät synkistelevää tunnelmaa yllä, antaen kuitenkin silloin tällöin aikaa huumorille. Ihmisdraama ei ole kovin kaksisesti toteutettua ja sarja lipsahtaa usein ylidramaattisuuden puolelle. Käsikirjoittajilla on selviä vaikeuksia pitää pakettia kasassa ja keksiä kaikille Titaaneille mielenkiintoista tai merkityksellistä tekemistä. Kausi on kuitenkin kelvollisesti kuvattu ja siitä löytyy oivallisia lavasteita, asuja ja maskeerauksia. Erikoistehosteet eivät vieläkään tee kummoista vaikutusta, mutta äänimaailma on ihan hyvin rakennettu. Musiikkien puolelta oma suosikkijuttuni oli vähemmän yllättäen lemppariyhtyeeni Musen Psycho-kappaleen käyttö eräässä jaksossa, joskin sitä olisi voitu hyödyntää huomattavasti toimintapainotteisemmassa kohtauksessa.

Yhteenveto: Titansin kolmas tuotantokausi on potentiaalisista lähtökohdistaan huolimatta harmillisen keskinkertaista jatkumoa supersankarisarjalle. On hienoa nähdä vihdoin mysteerinen tehotaistelija Red Hood, mutta hahmoa hyödynnetään turhauttavan kömpelösti. Hahmon identiteetti paljastetaan turhan aikaisessa vaiheessa, jolloin sillä ei ole kunnollista shokkiarvoa katsojille, jotka eivät vielä entuudestaan tiedä, kuka maskin takana lymyilee. Kausi on muutenkin epätasainen, tarjoten välillä hyviä jaksoja ja toisinaan taas varsin heikkoja. Toimintakohtaukset ovat oivallisia ja synkistelevä meno toimii, mutta ihmisdraama jää aika puiseksi. Hahmojen kuviot eivät kulje järin sulavasti ja osa tutusta tiimistä joutuu taka-alalle. Näyttelijät ovat kelvollisia osissaan ja tekninen puoli on heikkoja tehosteita lukuun ottamatta ihan toimivasti toteutettua. Titansin kolmas kausi käynnistyy tehokkaasti ja menettää sitten nopeasti sitä tehoa, vajoten loppupäässä jo todella mitäänsanomattomaksi supersankarirymistelyksi. Toivottavasti nyt alkava neloskausi palauttaa tasoa takaisin hieman korkeammalle.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 8.6.2022
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Titans, Yhdysvallat, 2018-, Warner Bros. Television, DC Entertainment, Weed Road Pictures, Berlanti Productions