VIIKINGIT - KAUSI 3
VIKINGS
Luoja: Michael Hirst
Pääosissa: Travis Fimmel, Katheryn Winnick, Clive Standen, Gustaf Skarsgård, Alexander Ludwig, George Blagden, Alyssa Sutherland, Jessalyn Gilsig, Linus Roache, Amy Bailey, Gaia Weiss, Maude Hirst, Moe Dunford, Jefferson Hall, Jennie Jacques, John Kavanagh, Ben Robson, Edvin Endre, Georgia Hirst ja Lothaire Bluteau ja Kevin Durand
Genre: toiminta, draama
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: noin 45 minuuttia - Yhteiskesto: noin 7 tuntia 34 minuuttia
Ikäraja: 16
Michael Hirstin luoma historiallinen televisiosarja Viikingit nousi heti suosioon ensimmäisen tuotantokautensa myötä. Toinen kausi vain kasvatti suosiota ja jatkoi kehujen keräämistä. Hirstiltä tilattiinkin heti kolmas kausi, mitä hän oli jo suunnitellut toisen kauden teon aikana. Kuvaukset alkoivat ja Viikinkien kolmannen tuotantokauden jaksot lähtivät pyörimään helmikuussa 2015. Tämäkin kausi vain lisäsi katsojalukuja ja sai jälleen paljon kehuja kriitikoilta. Itse olin tiennyt Viikingeistä jo pitkään, sillä äitini fanittaa sarjaa. Nyt kun sarjan viimeisen tuotantokauden viimeiset jaksot ovat vihdoin tulossa, päätin aloittaa sarjan katselun. Noin kuukausi toisen kauden katselun jälkeen aloitin kolmannen tuotantokauden ja katsoin koko kauden kolmessa päivässä.
Uuden kuninkaansa Ragnar Lothbrokin johdolla viikingit matkustavat Englantiin, lunastamaan Wessexin kuninkaan, Ecbertin lupaamia viljelysmaita. Sitä ennen he kuitenkin päätyvät taistelemaan kuningas Ecbertin puolesta, kun tämän valtaa janoava veli Brihtwulf haluaa Wessexin omakseen.
Travis Fimmel vakuuttaa kolmatta kertaa viikinki Ragnar Lothbrokina, joka on nyt ottanut aseman viikinkien kuninkaana. Hahmo pidetään edelleen kiehtovana, kun tämä tekee yhä vain enemmän päätöksiä ja ratkaisuja, mitkä herättävät närää viikinkien keskuudessa. Päättäväisistä teoistaan huolimatta Ragnar tuntuu läpi kauden olevan yhä vain enemmän eksyksissä oman mielensä sisällä. Fimmel tuo näin uusia puolia hahmoonsa.
Hienoa työtä tekevät muutkin viikinkinäyttelijät. Katheryn Winnick pääsee jälleen osoittamaan taistelutahtonsa Lagerthana, joka on nyt Hedebyn jaarli. Ragnarin ja Lagerthan poika Björn (Alexander Ludwig) nostetaan aiempaa paremmin esille, kun tämä todella haluaa näyttää lahjansa kamppailussa. Björnin tyttöystävä Porunn (Gaia Weiss) haluaa myös päästä taistelemaan ja olla kuin Björnin äiti. Ragnarin veli Rollo (Clive Standen) taistelee jälleen Ragnarin riveissä, mutta hänen katseestaan voi huomata, ettei hän hyväksy veljensä tekoja. Vielä vähemmän Ragnarin päätöksistä pitää Floki (Gustaf Skarsgård) ja sitäkin vähemmän hän pitää Ragnarin suojatista, Athelstan-papista (George Blagden), joka on kahden uskonnon halkaisema. Ragnarin vaimo Aslaug (Alyssa Sutherland) jää tällä kaudella selvästi sivurooliin, vaikka kauden alkupäässä hänellä onkin merkittävä osuutensa Rollon vaimon Siggyn (Jessalyn Gislig) ja Flokin vaimon Helgan (sarjan luoja Michael Hirstin tytär Maude Hirst) kanssa.
Wessexin kuningas Ecbertkin (arvokkaaseen rooliin hyvin istuva Linus Roache) on yhä mukana ja toisella kaudella vain lyhyesti esitelty Ecbertin poika Aethelwulf (Moe Dunford) ja Mercian prinsessa Kwenthrith (Amy Bailey) nostetaan isompiin rooleihin. Uusina hahmoina esitellään mm. Ranskan keisari Kaarle (Lothaire Bluteau), joka toimii tällä kaudella viikinkien päävastuksena.
Viikinkien kolmas tuotantokausi korjailee toisella kaudella pieneksi ongelmaksi koitunutta aikahyppelyä tarinankerronnassa. Vaikka aikahyppyjä varmasti on yhä mukana ja välillä hahmot saattavat sanoakin, että jostain edellisessä jaksossa nähdystä on kulunut jo kuukausi, eivät ne ole läheskään niin häiritseviä kuin viime kaudella. Tarinankerronta on sulavampaa ja iskevämpää, ja kolmoskausi onnistuukin nousemaan samoihin korkeuksiin kuin ensimmäinen tuotantokausi. Ainoastaan sarjan alusta asti tutut kielelliset ongelmat nostelevat päätään silloin tällöin ja kesken kohtauksen saatamme kuulla hahmon puhuvan niin englantia kuin jotain muutakin. Kausi nappaa mukaansa heti ensiminuuteista lähtien ja meno on lähes kaiken aikaa niin mainiota, ettei ihme, jos kauden ahmii kerralla. Juonikuvio mystiseen kulkijaan (Kevin Durand) liittyen saa yhden kauden alkupään jaksoista hieman laahaamaan, mutta etenkin kauden toinen puolisko on puhdasta rautaa.
Sarjan suosio on johtanut aiempia kausia isompaan budjettiin, mitä kausi oikein tosissaan esittelee loppupäässä, kun viikingit matkaavat Pariisiin. Tällaiseen puolustukseen hahmot eivät kuitenkaan ole tottuneet ja hauskaksi ryöstöretkeksi tarkoitettu matka muuttuukin aikamoiseksi sodaksi. Sarjan taistelukohtaukset ovat jo aiemmin olleet tyylikkäitä kaikessa intensiivisyydessään ja brutaaliudessaan, mutta hyökkäys Pariisiin nostaa taistot täysin uudelle tasolle. Meininki on mahtipontista ja jotenkin kummasti vielä väkivaltaisempaa kuin aiemmin.
Uskonnollisia puolia käsitellään yhä erittäin vahvasti ja niin viikinkien jumalat kuin kristittyjen Jumala ovat hengessä mukana kaiken aikaa. Useat taistelut alkavat ja päättyvät näiden uskontojen takia ja ne myös johdattavat hahmoja niin hyvässä kuin pahassa. Jälkimmäinen johdattaminen vie ratkaisuihin, mitkä aiheuttavat takuuvarmasti isoja tunteenpurkauksia katsojissa. Uskontojen takia tiettyjen hahmojen välinen jännite on jatkuvasti läsnä ja konfliktit ovat vääjäämättömiä. Kausi vie kiinnostavasti yhden luvun viikinkien tarinasta päätökseensä, mutta jättää jälleen saagan auki kiehtovaa tulevaisuutta varten. Lopetus saakin katsojan haluamaan heti jatkoa.
Ohjaajanelikko Ken Girotti, Jeff Woolnough, Helen Shaver ja Kelly Makin tekee tiukkaa työtä pitkin kautta, rakentaen tunnelmaa iskevästi. Etenkin Makin osoittaa taitonsa näyttävän sodan kanssa. Sarjan luoja Michael Hirst ei vieläkään suostu jakamaan käsikirjoitusvastuuta muille, vaan on taas kerran vastuussa kauden kaikista jaksoista. Hirst onnistuu pitämään paketin kasassa paremmin kuin viime kaudella ja hän on päättänyt tehdä uskaliaita ratkaisuja. Teknisessä toteutuksessa isomman budjetin huomaa vielä hienommista lavasteista, asuista ja etenkin tehosteista. 800-luvun alun Pariisi on upea näky. Kuvaus on jälleen tyylikästä ja sitä tukee mainio leikkaus. Ääniefekteillä taistelun tuoksinta muuttuu tehokkaammaksi ja Trevor Morrisin säveltämät musiikit lisäävät tunnelmaa. Alkuintro pysyy yhä samana ja taustalla soi edelleen Fever Rayn If I Had a Heart -kappale.
Yhteenveto: Viikinkien kolmas tuotantokausi nousee tähän asti sarjan parhaimmaksi. Kausi nappaa mukaansa heti alussa ja vain lisää vangitsevuutta, mitä pidemmälle kausi etenee. Vain kauden alkupäästä löytyvä mystiseen muukalaiseen liittyvä jakso tuntuu laahaavan. Kautta tehdessä on selvästi huomioitu edellisen kauden ongelmia, kuten hyppivä kerronta ja tässä tarina liikkuukin sulavammin eteenpäin. Uskonnot ovat yhä vahvasti läsnä ja ne aiheuttavatkin paljon kaikenlaista pitkin kautta. Etenkin yksi hetki saa varmasti monet fanit suuttumaan ja kaudella on muutenkin tehty rohkeita ratkaisuja. Isompi budjetti tarjoaa tekijöille luoda jotain aiempaa vaikuttavampaa ja loppupään hyökkäys Pariisiin on huikeaa menoa. Näyttelijät ovat jälleen erittäin mainioita rooleissaan. Lavastajat, puvustajat, maskeeraajat ja tehostetiimi pistävät parastaan, luodessaan sarjan ajankuvaa ja tyyliä. Kaikin puolin Viikinkien kolmas kausi nostaa sarjan tasoa entisestään ja jättää katsojan innokkaasti odottamaan jatkoa.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 16.7.2020
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.vikings.fandom.com
Vikings, Irlanti, Kanada, 2013-, World 2000 Entertainment, Take 5 Productions, Shaw Media, MGM Television, Screen Ireland
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti