Arvostelu: Doctor Strange (2016)

DOCTOR STRANGE

Ohjaus: Scott Derrickson
Pääosissa: Benedict Cumberbatch, Chiwetel Ejiofor, Tilda Swinton, Benedict Wong, Rachel McAdams ja Mads Mikkelsen
Genre: supersankarielokuva, fantasia, toiminta
Kesto: 1 tunti 55 minuuttia
Ikäraja: 12

Marvel Cinematic Universe on vuonna 2008 alkanut elokuvasarja, jossa seikkailevat sankarit, kuten Iron Man, Hulk, Captain America, Thor, Ant-Man, Black Panther, Spider-Man ja Star-Lord. Sarjaan ilmestyy joka vuosi uusia elokuvia; yhä vain tiheämpään tahtiin. Jotkut ovat jo täysin kyllästyneitä koko hommaan ja jotkut eivät vain saa tarpeekseen. Onneksi minä kuulun niihin, jotka janoavat lisää. Nyt Marvel Studios tarjoaa meille sarjansa neljännentoista elokuvan, Doctor Strangen, jossa esitellään uusi sankari, joka tulisi luultavasti myöhemmin taistelemaan yhdessä Avengerien kanssa. En erityisemmin odottanut Doctor Strangea - lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin hahmo ei ole minulle kovin tuttu. Tiesin hänet muutamasta sarjakuvasta ja olin tietoinen, että kyseessä on jonkinlaista magiaa käyttävä punaviittainen heppu, mutta hahmon taustasta minulla ei ollut käsitystä. Tavallaan se on ihan hyvä, sillä silloin lähes kaikki tulee uutena, enkä voinut arvata asioita etukäteen, kuten kovimmat fanit. Toinen syy oli aiemmin tänä vuonna ilmestynyt Captain America: Civil War (2016), jota odotin erittäin paljon, enkä siksi kiinnittänyt kovin paljoa huomiota yksittäisen hahmon seikkailuun, josta en paljoa tiennyt. Odotukseni kyllä nousivat, kun lehdistönäytöksen päivä lähestyi. Marvel Studios taitaa todella rakastaa ja varjella elokuviaan kuin omia lapsiaan, sillä mitä luultavimmin juonipaljastusten välttämiseksi näytökseen täytyi etukäteen ilmoittautua, minkä lisäksi piti omistaa lehdistöpassi, jotta näytökseen ei pääsisi kuka tahansa sisälle. Näytöksessä oli myös pari vartijaa tähyilemässä, ettei yleisössä näy puhelimia esillä. Tavallaanhan sen ymmärtää, mutta tuntuihan se silti hieman liioitellulta. Minä tietty ilmoittauduin asiallisesti ja minulta löytyy lehdistöpassi, joten siellä minä istuin muiden kriitikoiden keskellä, syömässä popcornia ja katsomassa, mitä MCU-sarjalla olisi tällä kertaa tarjottavanaan... Toivoin, että kyseessä olisi samanlainen, iso positiivinen yllätys, kuten Guardians of the Galaxy (2014) tai Ant-Man (2015), joista en kummastakaan tiennyt lähes mitään, kun menin katsomaan ne ensimmäistä kertaa.

HUOM! Tämä arvostelu saattaa sisältää SPOILEREITA koskien sarjan edellisiä elokuvia Iron Man (2008), Thor (2011), Captain America: The First Avenger (2011), Thor: The Dark World (2013), Captain America: The Winter Soldier (2014) ja Guardians of the Galaxy!

Tohtori Stephen Strange menettää käsiensä työkyvykkyyden auto-onnettomuudessa ja kun muualta ei saa tarpeeksi hoitoa, hän lähtee Nepaliin etsimään salaperäistä Kamar-Tajia, josta hän kuulee saavansa parannuksen. Parannuksen lisäksi hänelle opetetaan mystisiä taikavoimia.

Pääosassa Stephen Strangena, eli Doctor Strangena nähdään Benedict Cumberbatch, joka on mitä luultavimmin paras vaihtoehto rooliin. Cumberbatch on erittäin hyvä näyttelijä ja hän myös näyttää samalta kuin hahmo sarjakuvissa. Strange on tosiaan tohtori, eikä se ole vain tyylikäs lisänimi hahmolla. Hän on tarkkaan ottaen neurokirurgi ja huomauttaakin tohtori-nimikkeestään vähän väliä elokuvan aikana. Strange on myös aika ylimielinen tohtori. Hän on loistava työssään ja sen ansiosta hänelle on kerääntynyt useita palkintoja, mutta pissi on päässyt nousemaan hattuun. Strange uskoo olevansa kaikista paras ja hänestä löytyy samanlaista egopullistelua kuin Tony Starkista ensimmäisessä Iron Manissa. Tietysti elokuvan aikana hän muuttuu kunnollisemmaksi ihmiseksi ja ymmärtää, että muut ihmiset voivat olla yhtä hyviä kuin hän. Ja vaikka hän olisikin erittäin taitava tai osaisi hulppeita kykyjä, niin ne eivät vielä tee hänestä hyvää ihmistä. Alussa Strangesta tulee hieman mieleen toinen hahmo, jota Cumberbatch on myös näytellyt; nimittäin Sherlock Holmes sarjasta Sherlock (2010-).
     Rachel McAdams näyttelee Strangen kollegaa, Christine Palmeria, joka vaikuttaa aluksi Strangen tyttöystävähahmolta, mutta onkin vain työkumppani. Hieman vihjaillaan, että Strangella ja Christinella olisi ollut aiemmin jotain juttua, mutta siihen se jääkin. Yllättävää kyllä, alun jälkeen hahmo ei oikeastaan edes esiinny elokuvassa, paitsi jos hän on jollain lailla tarpeellinen muun juonen kannalta.
     Tilda Swinton esittää Muinaista, Kamar-Tajin johtajahahmoa, jolta Strange pyytää parannusta. Muinainen on todella vanha hahmo, kuten nimi antaa olettaakin ja on selkeästi paljon vahvempi hahmo kuin muut ja tietää paljon enemmän. Swinton on oikein mainio näyttelijä ja suoriutuu roolistaan uskottavasti.
     Kamar-Tajissa nähdään myös isohkoissa rooleissa Chiwetel Ejioforin näyttelemä Mordo ja Benedict Wongin esittämä Wong. Mordo tuntuu hieman ontolta hahmolta, mikä on sääli, sillä Ejioforilla on lahjoja, mutta Wong on oikein hauska heppu ja häntä olisi mielellään katsonut enemmänkin.
     Marvel Cinematic Universen ties-kuinka-mones unohdettava pahis on tällä kertaa Mads Mikkelsenin näyttelemä Kaecilius, joka on paha, koska... noh, tarina vaatii kai pahiksen. Kaeciliuksen maailmantuhoamissuunnitelma on aika hölmö, eikä katsojalle kunnolla edes kerrota, miksi hahmo on sellainen kuin on. Mikkelsen on erittäin lahjakas näyttelijä, joten on suuri sääli, että hänen kykynsä ovat hukkaan heitettyjä tässä.

Elokuvan alusta itselleni tulee mieleen Captain America: The First Avengerin alku. Pahikset saapuvat pyhättöön ja vievät jotain varjeltua, tappaen samalla vartijan. Tässä tosin meno jatkuu vielä hetken ja heti alkuun katsojille näytetään, millaista kummallisuutta olisi myöhemmin luvassa. Siitä päästääkin itse kunnon tarinaan ja tohtori Strange esitellään katsojille. Hahmosta ei voi oikeastaan pitää alussa, sillä hän on niin ylimielinen. Ajaessaan eräänä yönä hienolla urheiluautollaan, Strange törmää toiseen autoon ja suistuu jyrkänteeltä alas. Hänet viedään sairaalaan ja vaikka siellä yritetään tehdä kaikki mahdollinen, jotta Strange saataisiin palautettua kuntoon, niin hänen käsiään ei pystytä korjaamaan. Kirurgille kädet ovat ihan hyödylliset, joten Strange alkaa etsiä eri keinoja, joilla hän saisi kätensä toimimaan. Lopulta hän saa kuulla Kamar-Tajista ja matkustaa sinne. Siellä Strangelle aletaan samantien opettamaan magiaa ja hänelle selviää, että Kaecilius aikoo käyttää varastamaansa tietoa ja tuoda esiin pimeyden olennon, Dormammun. Kaecilius täytyy siis tietty pysäyttää, jottei maailma tuhoudu.

Alkupuolella käytetään hyvin aikaa hahmojen esittelyyn, jotta katsoja pääsisi paremmin mukaan juttuun - etenkin jos Doctor Strangen maailma ei ole entuudestaan tuttu. Kun Strangelle aletaan opettaa taikuutta, tarina tuntuu hyppivän hieman oudosti eteenpäin ja yhtäkkiä hahmo osaakin todella paljon. Pahikset ovat sillä lailla kivoja, että odottavat suunnitelmansa kanssa siihen asti, että sankari on saanut tarpeeksi koulutusta, eivätkä toteuttaneet rituaalia heti, kun olivat varastaneet tarvittavan tiedon... Vaikka tarina hyppiikin, niin se tuntuu silti yllättävän hidastempoiselta ja katsojana odottaa, milloin kaikki hauskuus alkaa. Ensimmäinen tunti on hahmon syntyä ja loppuaika käytetään lähinnä taistelemiseen. Valitettavasti ihan loppu tuntuu kiirehtivän aivan liikaa ja lopputaistelun päätös on todella mitäänsanomaton. Toivon, että nyt kun hahmo on saatu esiteltyä, niin jos (ja kun) elokuva saa jatko-osan, niin siinä voidaan hyödyntää koko elokuvan ajan hahmon taitoja. Ihmettelen kyllä, että Captain America: The Winter Soldierissa mainittiin Stephen Strange Hydran potentiaalisena uhkana, mutta tämän elokuvan perusteella hän ei osannut magiaa vielä sen elokuvan tapahtumien aikana. Ajattelin ennen elokuvaa, että tapahtuisikohan tämä ennen The Winter Soldierin tapahtumia, mutta ruudulla näkyy yhdessä kohtaa vilaukselta, että Doctor Strange tapahtuu vuonna 2016.

Thor ja Thor: The Dark World yhdistivät supersankarielokuvat ja fantasian. Niissä alettiin esittelemään kosmisempaa puolta MCU:n maailmasta, jota laajennettiin Guardians of the Galaxyssa. Doctor Strange jatkaa samoilla linjoilla ja siinä puhutaankin maailmoista, joita ei olla aiemmin nähty - ei pelkästään uusista planeetoista, vaan erilaisista ulottuvuuksista ja niiden tuomasta höpöhöpöydestä, jota on tulevaisuudessa mitä luultavimmin tiedossa yhä vain enemmän. Maanläheisyys katoaa todella nopeasti elokuvassa ja magia on vahvasti läsnä kaiken aikaa. Tuntuu siltä, että tekijät rakastavat elokuvaa Inception (2010) ja ovat halunneet viedä maailman pyörittelyt vielä pidemmälle... siis todella paljon pidemmälle. Takaa-ajokohtaus, jossa maailma hahmojen ympärillä pyörii, kääntyilee, vääntyilee ja muuttuu monin eri tavoin, on erittäin huikeasti toteutettu ja siihen on selkeästi panostettu täysillä. Tai ainakin melkein. Samanlaista menoa olisi voitu hyödyntää hieman enemmän ja painovoiman muuttelua olisi voitu viedä aavistuksen verran pidemmälle. En erityisemmin pidä 3D:stä, mutta pakko myöntää, että olisin kaivannut tehostetta kyseiseen kohtaukseen tai alkupuolen 2001: A Space Odysseyta (1968) muistuttavaan osioon, jossa Strange leijuu ensimmäistä kertaa eri ulottuvuuksissa. Jotkut kohdat ovat erittäin hämmentäviä ja outoja, enkä usko, että tämä olisi kovin unelmaelokuva epileptikoille. Itse en voinut muuta kuin vain tuijottaa silmät suurina ja ihastella, millaista silmäkarkkia oli tarjolla. Huumoria on tietysti mukana, kuten muissakin MCU-elokuvissa. Jotkut vitsit naurattavat, kun taas jotkut aiheuttavat myötähäpeää kirjoittajia kohtaan. Alkupuolen huumorijutut ovat selkeästi huonompia kuin elokuvan keskivaiheilla esiintyvät.

Doctor Strangen ohjauksesta vastaa Scott Derrickson, joka on myös toiminut yhtenä käsikirjoittajana. Derrickson on aiemmin ohjannut lähinnä kauhuelokuvia, eikä tunnu välttämättä täysin vielä kuuluvan tällaisiin megapätkiin. Henkilöohjaus häneltä sujuu ja visiota selvästi löytyy, muttei välttämättä tarpeeksi uhmaa yhtiötä kohtaan, minkä seurauksena loppu on varmaan pitänyt rustata kiirehtien valmiiksi, jotta elokuva olisi yleisön nähtävillä Marvel Studiosin kiireellisten suunnitelmien mukaisesti. Elokuva on kuvattu ihan hyvin, mutta välillä kamera heiluu liikaa, enkä tiedä häiritsikö se enemmän kuvissa, joiden kuuluisi olla paikoillaan, vai toimintakuvissa, jolloin on hieman vaikea saada selvää, mitä tapahtuu. Varmaan jälkimmäinen häiritsee enemmän. Äänitehosteet ovat taidokkaasti toteutettuja. Visuaaliset tehosteet elokuvassa ovat lähes täydelliset. Välillä digitaaliset hahmot taisteluissa näyttävät hieman liian digitaalisilta ja Dormammu näyttää erittäin pöhköltä, mutta muuten elokuva on upean näköinen. Maailman vääntelykääntely on todella vaikuttavaa katsottavaa, enkä malta odottaa, että näen elokuvan Blu-raylta, jotta voin katsoa kyseiset osiot uudestaan. Musiikista vastaa Michael Giacchino, joka on onnistunut luomaan muutamia erottuvia sävellyksiä, mutta muuten musiikki ei valitettavasti jää mieleen.

Elokuva sisältää tietysti "easter eggejä", eli viittauksia muihin elokuviin, hahmoihin jne. Alkupuolella on näkyvissä Avengers-torni ja kyseiseen ryhmään viitataan myös myöhemminkin. Tulevaa Avengers: Infinity Waria (2018) pohjustetaan jälleen tuomalla yksi tärkeä objekti mukaan ja Stan Lee tekee tietysti cameonsa.

Blu-rayn kuvanlaatu on erinomainen. Lisämateriaalina Blu-raylla on elokuvan suunnittelusta ja teosta kertova viisiosainen "Featurettes", lyhyt katsaus MCU:n kolmanteen vaiheeseen, vitsipätkä "Team Thor: Part 2", mokaotoksia, sekä poistettuja ja pidennettyjä kohtauksia.

Yhteenveto: Doctor Strangea voi kuvailla sanalla "strange". Siinä on outoja asioita, joista voi katsojana mennä erittäin hämilleen. Maailman muokkaaminen tahdon mukaan on visuaalisesti aivan mielettömän upean huikeasti toteutettua, vaikka sitä olisi voitu käyttää vieläkin mielikuvituksellisemmin. Päähenkilö siinä esitellään toimivasti ja hahmon kaari on sujuvasti mietitty. Harmi vain, että muu siinä ympärillä ei yllä samalle tasolle. Kaecilius-pahiksen juoni tuoda muinainen pahuus tuhoamaan kaikki ei oikein vakuuta ja koko juttu tuntuu olevan mukana vain, jotta sankari voisi taistella jotain vastaan, jolloin katsojat olisivat tyytyväisempiä. Onhan se totta, että tällaisiin elokuviin kuuluu pahis ja kunnon loppumättö, mutta tässä elokuvassa kumpikaan ei ole kovin onnistuneesti toteutettu ja lähinnä harmittaa, miten huonosti Mads Mikkelsenia on käytetty. Elokuva hyppii yhdessä kohtaa hieman oudosti, mutta tuntuu silti liian hidastempoiselta. Loppu kiirehtii aivan liikaa ja taistelun huipennus on mitäänsanomaton. Taistelupätkät ovat onneksi muuten oikein viihdyttäviä. Huumori toimii välillä, kun taas välillä ei ollenkaan. Cumberbatch on nappivalinta pääosaan ja toivon, että jatko-osassa hyödynnettäisiin sekä hahmoa, että hänen kykyjään vielä luovemmin. Ei tämä huono elokuva ole, mutta jää kauas MCU:n parhaimmistosta. Jatkoa on aivan varmasti luvassa, kun kyseessä on Marvel. Hieman elokuvassa vihjaillaan, että hahmo nähtäisiin uudestaan aiemmin kuin luullaankaan... Muistakaa jäädä saliin vielä, kun lopputekstit alkavat sillä niiden aikana nähdään kohtaus, joka pohjustaa ensi vuonna ilmestyvää MCU-elokuvaa ja niiden jälkeen kohtaus, joka selvästi pohjustaa Doctor Strangen jatko-osaa. Pakko sanoa, että uusi Marvel Studios -logo on paljon parempi valkokankaalta katsottuna kuin Instagramista nähtynä.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 24.10.2016 - muokattu 22.4.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.collider.com
Doctor Strange, 2016, Marvel Studios, Walt Disney Studios Motion Pictures