Arvostelu: Sausage Party (2016)

SAUSAGE PARTY (2016)

Ohjaus: Greg Tiernan ja Conrad Vernon
Pääosissa: Seth Rogen, Kristen Wiig, Michael Cera, Nick Kroll, Edward Norton, David Krumholtz, Salma Hayek, Jonah Hill, Bill Hader, Scott Underwood, Craig Robinson, Danny McBride, James Franco ja Paul Rudd
Genre: komedia, animaatio
Kesto: 1 tunti 29 minuuttia
Ikäraja: 12

Muistan, kun näin internetissä juttua mullistavasta animaatiosta, joka olisi tarina ruoista, jotka päätyvät ihmisten kotiin paremman elämän toivossa, mutta heidät yllättääkin se, että ihmiset syövät heidät. En kuitenkaan ihan tajunnut, oliko kyse jostain uudesta ilmiöstä vai lyhytelokuvasta, ennen kuin näin elokuvan mainoksen, joka oli aivan mieletön. Sausage Party tuntui niin nerokkaalta elokuvalta ja katsoinkin mainoksen useasti uudestaan - joko yksin tai kun näytin sen tuttavilleni. Odotin elokuvan näkemistä todella kovasti ja alkoi jo syntyä pieni epätoivo, kun mistään ei kuulunut, tulisiko se teatterilevitykseen Suomessa. Kun vihdoin näin ilmoituksen lehdistönäytöksestä, innostuin todella paljon ja olen vain jokaisen muun pressin yhteydessä odottanut, että koittaisi se päivä, kun vihdoin näen Sausage Partyn. Tuntui siltä, että odotin näkeväni Sausage Partyn enemmän kuin odotin näkeväni Doctor Strangen (2016), vaikka olenkin Marvel- ja supersankarielokuvien fani. Viikkoa ennen näytöstä minua alkoi hieman jännittää, että vastaisiko elokuva odotuksiani, vai kaatuisiko se samoihin ongelmiin kuin monet muut saman tuotantotiimin elokuvat? Senhän sai tietysti selville vain katsomalla elokuvan...

Shopwell's-kaupan ruoat ja muut tuotteet ovat siinä uskossa, että kun ihminen ottaa heidät mukaansa, he pääsevät paratiisiin. Totuus onkin jotain paljon kammottavampaa.

Noin kuusi vuotta sitten en voinut sietää Seth Rogenia, mutta ajan kanssa kuitenkin totuin häneen ja aloin pitää hänen elokuvistaan. Tässä Rogen esittää Frankia, hot dog -nakkia, joka unelmoi pääsevänsä pois paketista ihmisen kotona ja työntyvänsä syvälle sämpylään. Alkupuolella Frank esitetään haaveilijana, mutta elokuvan aikana hän muuttuu siitä ja pelokkaasta päättäväisemmäksi. Rogenin ääni ei erityisemmin ärsytä tässä, eikä hän päästele tuttuja äännähdyksiään. Silti Frank muistuttaa paljon muita Rogenin rooleja eri elokuvista, sillä sekä hän että hänen hahmonsa tuntuvat olevan hyvin samanlaisia. Tässä vain sattuu olemaan kyseessä animoitu nakki.
     Muita nakkeja ovat mm. Michael Ceran ääninäyttelemä Barry, joka on selkeästi muita pienempi ja erittäin pelokas, ja Jonah Hillin esittämä Carl, joka on paljon itsevarmempi kuin Barry. Olisin toivonut Barrylle ja Carlille enemmän tehtävää elokuvan aikana, mutta muuten Barryn hahmon kaari on toteutettu mainiosti.
     Kristen Wiig kuullaan hot dog -sämpylä Brendan äänenä. Brenda on Frankin tyttöystävä ja heidän pakettinsa ovat kaupan hyllyllä vierekkäin. Ensimmäisessä kohtauksessa, jossa Brenda on mukana, hahmo esitetään ärsyttävänä diivailijana ja aika samanlaisena kuin tytöt Mean Girlsissa (2004), mutta loppuleffan ajan hän on täysin erilainen. Brenda ei pääse paljoa tekemään, muttei onneksi ole "neito pulassa" -tyyppinen ratkaisu, joka Frankin pitäisi kaiken aikaa pelastaa. Päättäväisyyttä Brendalta löytyy paljon.
     Frankin ja Brendan mukana kulkevat myös lavash nimeltä Karee Abdul Lavash, jonka äänenä kuullaan David Krumholtz, rinkeli Sammy Bagel Jr, jolle äänensä on antanut (jostain kumman syystä) Edward Norton, sekä taco Teresa del Taco, jota ääninäyttelee Salma Hayek. Lavashin ja Bagelin jatkuva riitely on erittäin onnistunut viittaus kahden uskonnon edustajien taistelusta, jossa ei ole oikeastaan mitään järkeä. Teresa del Taco taas on "sillä lailla" kiinnostunut Brendasta ja katseleekin usein tämän takapuolta suurin silmin.
     Jostain kumman syystä tällä elokuvalla piti olla joku muukin pahis kuin vain ihmiset, jotka haluavat syödä päähenkilöt. Nick Krollin esittämä Huuhteluaine kantaa kaunaa Frankille ja Brendalle, sillä heidän takiaan hän ei päässyt ihmisen kyydissä pois kaupasta ja aikookin siksi tappaa heidät. Huuhteluaineen kylki vuotaa, joten hän joutuu täyttämään itseään läpi elokuvan imemällä muista nesteitä sisältävistä hahmoista "elämän", tullakseen voimakkaammaksi. Tavallaan idea on ihan kekseliäs, mutta hahmo on sinänsä erittäin turha, eikä hänen hölmösti kirjoitettuaan pahispuhetta jaksa kuunnella kauaa.
     Muita hahmoja elokuvassa on mm. kuolemattomat elintarvikkeet Firewater (Bill Hader), Mr. Grits (Craig Robinson) ja Twink (Scott Underwood), sekä kauppaan takaisin palautettu, sekoava Hunajasinappi (Danny McBride). Bill Hader kuullaan myös Tequilan äänenä ja Scott Underwood kuullaan Stephen Hawkingia muistuttavan Purkan äänenä, joka on aivan loistava lisäys elokuvaan. Tärkeimmät ihmishahmot ovat huumeita käyttävä heppu (James Franco) ja kaupassa työskentelevä mies (Paul Rudd). Suurimmat osat näyttelijöistä tunnistin pelkän äänen perusteella, mutta ihmishahmoja en pystynyt tunnistamaan millään, enkä mitenkään olisi tajunnut Bagelin olevan Norton.

Elokuva alkaa musikaalinumerolla, jossa kaupan tuotteet laulavat siitä, kuinka he pääsevät jumalina pitämiensä ihmisten kanssa "Suureen tuonpuoleiseen", eli "Luvattuun maahan". Kappaleessa lauletaan suoraan, että tämän on pakko olla fakta, eikä kenellekään voisi mitenkään käydä pahasti - ja kaikki tietty uskovat laulun sanoihin. Ainoa pelko kaupassa on Pimeyden ruhtinas, joka vie pilaantuneet ruoat roskikseen. Vihdoin Frankin ja Brendan unelmat käyvät toteen, sillä eräs nainen saapuu kauppaan ja pistää heidän pakettinsa ostoskärryihinsä. Kärryihin päätyy myös takaisin palautettu Hunajasinappi, joka yrittää varoittaa muita tulevasta vaarasta, mikä aiheuttaa törmäyksen ja osa kärryjen sisällöstä lentää lattialle, mukaanlukien Frank, Brenda ja Huuhteluaine. Frank päättää ottaa selvää, oliko Hunajasinappi oikeassa ja lähtee matkalle kaupan läpi selvittääkseen totuuden. Niille, jotka lähtivät naisen mukaan kaupasta... noh, heille ei käy kovin hyvin...

Sausage Party ei todellakaan ole lastenelokuva. Aiemmin mietin vain, että mainoksessakin näytetty kohtaus, jossa ihminen alkaa kokata, olisi liian rajua katsottavaa perheen pienimmille, mutta siinä on paljon muutakin, mikä ei sovi lasten silmille. Tai korville. Elokuvassa nimittäin kiroillaan todella paljon. En tiedä, oliko tässä tarkoituksena tehdä ennätys kirosanojen käytössä puolitoistatuntisen elokuvan aikana, mutta se ennätys on varmaan joka tapauksessa nyt tehty, sillä lähes joka lause sisältää jonkin kirosanan. Aluksi kiroilevat ja härösti puhuvat ruoat ovat hauska idea, mutta siihen kyllästyy yllättävänkin nopeasti. Kun repliikit ovat tasoa "shit fuck siellä, shit fuck täällä, joka puolella shit fuck", niin katsoja pyörittelee silmiään, eikä oikein tiedä, pitikö siinä kohtaa nauraa. Monessa kohtaa elokuvan aikana mietinkin, oliko minun tarkoitus nauraa - ja minä nauran yleensä huonoillekin jutuille. Kyllä minä siis nauroin elokuvan aikana, en kuitenkaan valitettavasti niin paljon kuin olisin toivonut. Kuten siis pelkäsinkin, elokuva kompastuu samoihin asioihin kuin suurin osa saman tuotantotiimin elokuvista. Härskiä läppää on läpi koko elokuvan ja jotkut jutut toimivat paremmin kuin toiset. Tuhmat vitsit ovat parempia silloin, kun ne eivät ole suoraan sanottuja häröyksiä, vaan lähinnä piiloviittauksia. Esimerkiksi elokuvassa nähtävä kaupan tuotteiden orgiakohtaus on jo hieman liian yliampuvan mauton ja itse ainakin vain toivoin kohtauksen päättyvän mahdollisimman nopeasti. Mainoksissa kiroilu alkoi vasta, kun katsojille oltiin jo esitelty maailma, mikä oli hienoa, sillä silloin ei vielä tiennyt, mitä tuleman pitää. Itse elokuvassa jo ensimmäinen repliikki sisältää kiroilua. Mielestäni elokuvan todellista luonnetta olisi voinut pitää piilossa hieman kauemmin.

Kun kiroilun ja härskiyden ottaa lähes kokonaan pois, niin alta paljastuu se hienous, mitä toivoin näkeväni. Tai ainakin melkein. Mainoksista sai sen käsityksen, että elokuva kertoisi siitä, kun ruoat lähtevät ihmisen matkaan ja tajuttuaan, mistä onkin kyse, he yrittävät paeta ja päästä takaisin kauppaan. Olin pettynyt siitä, että elokuva tapahtuukin lähes kokonaan kaupassa. Ehkä jos en olisi nähnyt mainosta, niin odotukseni eivät olisi olleet toiset tai sitten mainoksissa ajettiin katsojia tarkoituksella harhaan. Ruoanlaittokohtaus kuitenkin onneksi esiintyy elokuvassa ja se on todella hieno! Se alkaa perunan kuorimisella tai kuten tässä se annetaan ymmärtää: hahmon nylkemisellä, jonka jälkeen juustoa raastetaan, leipää leikataan siivuiksi ja miniporkkanoita syödään niin, että suun sisällä näkyy, miten nämä "lapsiporkkanat" jauhetaan tuskallisesti hampailla pieniksi paloiksi samalla, kun muut ruoat pyrkivät pakoon. Tämän kohtauksen lisäksi oli myös aivan upeaa nähdä pätkä, jossa ruoat putoavat kärryistä kaupan käytävälle; jauho pöllyää ilmassa; purkit vetävät viimeisiä hengenvetojaan, sisältöjen valuessa ulos suolien kaltaisesti; Oreo-keksiltä näyttävä tyyppi löytää selästään puuttuvan palasen; joku itkee rakkaansa perään... kohtaus on niin hyvin rakennettu muistuttamaan pommi-iskun jälkeistä kaaosta ja sitä miten aika pysähtyy siihen tiettyyn hetkeen, ettei voinut muuta kuin ihailla tekijöiden neroutta. Myös kohtaus, jossa kadulla lojuva käytetty kondomi kertoo hirveästä kokemuksestaan yhdelle nakeista ja lähes anelee tältä armokuolemaa, on omalla tavallaan puhdasta kultaa. Harmi, että nerous lähes hukkuu huonojen vitsien alle.

Onneksi Sausage Partysta löytyy myös oikeasti yhteiskunnallisia piilomerkityksiä ja niistä suurin on uskonto. Tietenkin myös rasismiin, seksismiin jne otetaan kantaa, mutta uskonto on hyvin vahva teema läpi elokuvan. Enkä tarkoita, että kyseessä olisi erityisen uskonnollinen elokuva, vaan siinä lähinnä näytetään, miten uskonnolla voidaan huijata ihmisiä ja miten eri uskonnot ajavat porukkaa taistelemaan keskenään vain sen takia, että he uskovat eri asioihin. Ensinnäkin se, että kaupan tuotteille on uskoteltu ihmisten olevan jumalia, jotka vievät heidät paratiisiin, on selkeä viittaus siihen, miten monet uskovat, että kuoleman jälkeen pääsee taivaaseen, missä kaikki olisi paremmin. Kuten jo aiemmin mainitsin, niin Lavashin ja Bagelin riita on oiva viittaus kahden uskontokunnan aika turhiin erimielisyyksiin. Kun hahmot miettivät lopulta tarkemmin, niin he eivät edes keksi, mikseivät lavashit ja rinkelit voi tulla toimeen keskenään, sillä heille vain on opetettu, ettei se ole oikein. Teresa del Tacon kautta mukaan tulee eri seksuaalisten suuntautumisten hyväksymistä ja miten kaikissa olisi sisällä "piilobiseksuaali". Monet hahmot ovat stereotypisiä versioita eri kulttuurien edustajista, millä tuodaan rasismi mukaan elokuvaan. Nämä asiat ovat enemmän tai vähemmän onnistuneesti tuotu esille ja onkin hienoa, miten monet luulevat katsovansa vain häröä komediaa, mutta huomaavatkin jälkikäteen, että siinä olikin kyse myös monista muista asioista.

Elokuva on animoitu erittäin taidokkaasti - mielestäni jopa yllättävän mainiosti. Ihmishahmot ovat erittäin piirrosmaisia, eikä taustoja lukuunottamatta mikään oikeastaan näytä kovin realistiselta, mutta pidin tyylistä paljon. Elokuva on myös todella värikäs, mistä pidin todella paljon. Kaupan tuotteet näkevat maailman erittäin kirkkaana ja värikkäänä, kun taas ihmiset kokevat maailman ankean harmaana. Tämä ratkaisu toimi täydellisesti. Sausage Partyn ohjauksesta vastaavat Greg Tiernan ja Conrad Vernon. Tiernan on tätä ennen tehnyt lähinnä vain Tuomas Veturi -pätkiä vuodesta 2009 lähtien, mutta Vernon taas on hieman kokeneempi elokuvien puolella ja onkin ohjannut esimerkiksi DreamWorksin elokuvat Shrek 2 (2004) ja Madagascar 3: Europe's Most Wanted (2012). Ohjaajat kuullaan myös muutamien sivuhahmojen ääninä. Elokuvan tarina syntyi Seth Rogenilta ja Jonah Hillilta, jotka ovat antaneet äänensä elokuvan hahmoille, sekä Evan Goldbergilta, joka on aiemmin kirjoittanut Rogenin tähdittämiä elokuvia. Itse käsikirjoituksesta vastaa Goldbergin ja Rogenin lisäksi myös Kyle Hunter ja Ariel Shaffir.

Yhteenveto: Sausage Party on pettymys, mutta lähinnä sen takia, että odotin paljon nerokkaampaa teosta. Ääninäyttely on kyllä onnistunutta ja animointi erittäin tyylikästä. Elokuvaan enemmän tai vähemmän piilotetut teemat ovat kekseliäitä ja perusidea tarinalle on nerokas. Kohtaus, jossa "kuolemaa tekevät" kaupan tuotteet hortoilevat pöllyävän jauhon seassa on erittäin hieno, kuten myös kokkausosio, jossa oikeasti katsojana tuntuu pahalta ruokien puolesta. Ruokien kärsimys on tuotu täydellisesti esille. Monet vitsit ovat onnistuneita ja jotkut jutut naurattavat kaikessa omituisuudessaankin. Siihen se sitten tavallaan jääkin. Alkupuolen "Mitä helvettiä minä oikein katson?" -ajatus, kun koko juttu naurattaa absurdiudessaan muuttuu valitettavan usein ajatukseksi: "Miksi helvetissä minä oikein katson tätä?" Jatkuva häröily ja kiroilu vievät paljon makua elokuvasta ja väkisin lisätty pahis tuntuu täysin turhalta. Kaupan tuotteiden orgiakohtauksen olisi voinut poistaa kokonaan. Vaikka mukana onkin nerokkaita juttuja, niin ne eivät saa pelastettua elokuvaa täysin, sillä omat ongelmani elokuvan kanssa ovat niin päälleliimattuja. Ei kiroilussa ja häröilyssä sinänsä mitään vikaa ole, kunhan nekin pysyvät kohtuuden rajoissa. Tai ainakin vähän sen yläpuolella. Suosittelen silti katsomaan tämän elokuvan, sillä sen nerokkaat osuudet pitää nähdä ja kokea. Lapsille tätä ei todellakaan ole tarkoitettu, joten älkää viekö heitä katsomaan tätä tai näyttäkö tätä heille vielä muutamiin vuosiin. Sausage Party on tavallaan samaan aikaan sekä erittäin nerokas että erittäin kökkö elokuva. Seth Rogen on sanonut, että jatko-osa olisi mahdollinen, mutta tällä hetkellä suunnitelmissa olisi lisää aikuisille suunnattuja animaatioita. Toivon mieluummin, että he tekisivät uusia tarinoita, sillä on hieman vaikeaa miettiä, mitä Sausage Partyyn lähtisi enää lisäämään.

Kirjoittanut: Joonatan, 6.10.2016
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.traileraddict.com
Sausage Party, 2016, Annapurna Pictures, Columbia Pictures, Point Grey Pictures