Nokkapokka (Quack Pack - 1996) - sarja-arvostelu

NOKKAPOKKA

QUACK PACK

Luojat: Toby Shelton ja Kevin Hopps

Näyttelijät: Jeannie Elias, Pamela Adlon, E. G. Daily, Tony Anselmo, Kath Soucie, Roger Rose, Frank Welker, Corey Burton, Pat Fraley, Tim Curry, Jeff Bennett, Jim Cummings, Cam Clarke, Gregg Berger, Mary Jo Catlett, Sherry Lynn, James Avery, Tara Charendoff, Robert Cait, Harry Shearer, Maurice LaMarche, John Astin, Dan Castellaneta, Dave Coulier, Miriam Flynn, Rodger Bumpass, Jonathan Harris, Julie Brown, David Doyle, Teresa Ganzel, Russi Taylor, Joe Alaskey, Janice Kawaye ja Neil Ross

Genre: animaatio, komedia, seikkailu, scifi

Jaksomäärä: 39

Jakson kesto: noin 23 minuuttia - Yhteiskesto: noin 14 tuntia 57 minuuttia

Ikäraja: 0

Quack Pack, eli suomalaisittain Nokkapokka perustuu Walt Disneyn, Dick Lundyn, Carl Barksin ja Al Taliaferron luomiin piirros- ja sarjakuvahahmoihin. Ankronikka-piirrossarjan (DuckTales - 1987-1990) menestyksen myötä Disneyllä haluttiin työstää uusi sarja tutuista ankkahahmoista. Uuden sarjan luojakaksikko Kevin Hopps ja Toby Shelton halusivat ottaa kuitenkin selvää pesäeroa Ankronikkaan ja muutenkin siihen, millaisina nämä päähenkilöt tunnetaan sarjakuvien ja piirrosohjelmien puolella. Työnimellä "Duck Daze" kulkeneen projektin animointiprosessi alkoi, ääninäyttelijät nauhoittivat repliikkinsä ja lopulta Nokkapokka alkoi pyöriä televisioissa 3. syyskuuta 1996 - tasan 30 vuotta sitten! Suomeen sarja saapui vasta myöhemmin, loppuvuodesta 1997, minkä jälkeen sitä on esitetty uusintoina 2000-luvun alussa. En tiedä, olenko aiemmin kertonut tätä arvosteluissani, mutta minä olin lapsena ihan hullu Aku Ankka -fani. Minulle tuli Aku Ankka -sarjakuvalehti, Roope-setä -lehti, käytin kuukausirahani aina Aku Ankan taskukirjoihin ja muihin erityisjulkaisuihin ja katsoin Ankronikkaa. Mutta melkeinpä suosikkini oli tämä Nokkapokka-piirrossarja. Olen vuosia harmitellut, kun sarjaa ei löytynyt mistään ja iloitsinkin, kun Disney+ -palvelun myötä myös tämä sarja saapui jälleen katsottavaksi. Kun huomasin Nokkapokan täyttävän nyt 30 vuotta, päätin juhlan kunniaksi katsoa sen läpi ja samalla arvostella sen.

Aku Ankka yrittää pitää huushollia pystyssä nyt teini-ikäisten Tupun, Hupun ja Lupun kanssa.

Nokkapokka pitää sisällään tutuimpia Ankkalinnan ankkahahmoja, joskin Ankronikassa sisarenpoikien kanssa seikkailut ökyrikas Roope-setä loistaa tässä sarjassa poissaolollaan. Nokkapokka tekee tutuille hahmoille kuitenkin aikamoisen muodonmuutoksen. Vanha kunnon kömpelö tuittupää Aku Ankka (äänenä Tony Anselmo) on luonteeltaan oma itsensä - hän on vain vaihtanut merimiesvaatteensa rennompaan lomailupaitaan. Isoin muutos nähdäänkin tämän sisarenpojissa, punaisiin pukeutuvassa Tupussa (Jeannie Elias), sinisiin sonnustautuvassa Hupussa (Pamela Adlon) ja vihreisiin verhoutuvassa Lupussa (E. G. Daily). Kun yleensä veljekset ovat lippalakkeja lukuun ottamatta identtisiä lapsia, tämä sarja esittelee heidät teini-ikäisinä poikina, jotka ovat alkaneet kehittämään omia persooniaan. Tupu luulee olevansa aikamoinen naistenmies, Hupu on kolmikon älykkö ja Lupu on rento ja kiltti heppu. Olen aina pitänyt sarjan tulkinnasta näistä kolmesta hahmosta. Sen lisäksi, että lapsena mielsin nämä Tupun, Hupun ja Lupun cooleiksi, koska he ovat teini-ikäisiä, heistä löytyy yksilöinä enemmän sisältöä. Jo pelkästään tuosta syystä minua on aina harmittanut, että Nokkapokka jäi vain tämän yhden tuotantokauden mittaiseksi jutuksi, eikä näiden tulkintojen seikkailuja jatkettu edes sarjakuvien sivuilla. Aku Ankka on myös lystikäs, ja hänen ja sisarenpoikien välinen, laadultaan vaihteleva suhde on hyvin rakennettu.

Menossa mukana on myös Akun tyttöystävä Iines Ankka (Kath Soucie), joka työskentelee nyt "Ihmeellinen maailma" -televisio-ohjelman juontajana ja raahaa Akua kameramiehenään sinne sun tänne, sekä Akun ja sisarenpoikien keksijäsukulainen Taavi Ankka (Corey Burton). Sarjaan luotuja merkittäviä hahmoja ovat muun muassa Iineksen ja Akun itserakas pomo Kent Powers (Roger Rose), omaa kuppilaansa pyörittävä blatismorkialainen Gwumpki (Pat Fraley), sekä pahikset kuten Koura (Frank Welker), Moltoc (vastikään edesmennyt Tim Curry), tohtori Horton Letrek (Jeff Bennett) ja ulkoavaruudesta tuleva Zalthroobialainen sotalordi (William Callaway), jonka Tupu, Hupu ja Lupu kohtaavat, kun Taavi Ankan masiina muuttaa sisarenpojat supersankareiksi, Tee-ryhmäksi.

Huh huh, mikä nostalgiapärinä käynnistyi heti, kun Nokkapokan intro lähti soimaan vuosien jälkeen ensimmäistä kertaa! Ja olipa ilo huomata, että sarjasta innostuminen näin aikuisiällä ei johtunut vain nostalgiasta, vaan siitä, että Nokkapokka on aidosti todella hupaisa ja viihdyttävä animaatiosarja. Akun ja teini-ikäisten Tupun, Hupun ja Lupun parissa oli vuosien jälkeen aivan mahtavaa aloittaa aamut. Sarjan 39 jakson varrella hahmot päätyvät erilaisiin seikkailuihin ja metkuihin, joista osa tapahtuu ihan kotosalla, osassa leikkikenttänä on Ankkalinna ja osa vie hahmoja ympäri maailman erilaisiin jännittäviin paikkoihin. Sarja tasapainottelee onnistuneesti erilaisten skenaarioiden välillä, vaikka sekaan mahtuu muutamia juonikuvioiltaan samantyyppisiä jaksoja.

Pidin tosiaan jo lapsena siitä, että Nokkapokka esittää Tupun, Hupun ja Lupun enemmän yksilöinä kuin selkeästi identtisinä kolmosina. Sisarenpojat tykkäävät toki edelleen pelata yhdessä videopelejä, skeittailla, lukea sarjakuvia, syödä pizzaa ja järjestää erilaisia kepposia Aku-setänsä pään menoksi, mutta jaksojen varrella jokainen heistä nousee esille itsenäisenä nuorena. Nyt aikuisiällä juuri tämä itsenäistymisen ja teini-iän myötä oman minuuden hakeminen vakuuttivat syvempinä teemoina kaiken hassuttelun keskellä. Toki sitä hassutteluakin on runsaasti luvassa ja edelleen nauroin makeasti erilaisille kommelluksille, joihin hahmot päätyvät. Ai että, minulla on ikävä näitä vanhoja piirrosohjelmia, jotka vähät välittivät esimerkiksi fysiikan laeista ja pitivät yksinkertaisesti hauskaa, vaikkei ruudulla tapahtuvassa olisikaan yhtään mitään järkeä.

Sarjan 39 jakson joukosta omia suosikkejani ovat avausjakso, jossa Tupu, Hupu ja Lupu muuttuvat supersankareiksi vältelläkseen huoneensa siivoamista, 4. jakso, jossa Aku päätyy palvelemaan merivoimissa, 8. jakso, jossa Aku keksii yhä vain hullunkurisemmaksi muuttuvan selityksen sille, miksi myöhästyi töistä, 13. jakso, jossa Aku rikkoo vahingossa sisarenpoikien uuden virtuaalipelin ja sen sijaan, että hän tunnustaisi syyllisyytensä, hän luo villin tarinan hurjasta murtovarkaasta, 16. jakso, jossa Hupu kyllästyy veljiinsä etsiessään salaista laaksoa, 18. jakso, jossa Tupu saa hammasraudat, joilla on yllättäviä ominaisuuksia, 24. jakso, jossa sisarenpojat matkustavat Sveitsiin vaihto-oppilaina ja epäilevät, että heidän isäntänsä onkin avaruusolio valeasussa, 27. jakso, jossa Aku ja sisarenpojat yöpyvät ihka aidossa kummitustalossa, sekä 36. jakso, jossa Aku valehtelee olevansa sisarenpoikien idolisoiman televisiotähden Flint Steelin (James Avery) lapsuudenystävä. Kuten jo kenties näistä juonikuvauksista voi päätellä, monen jakson selvä opetus on, että valehtelu ei kannata.

Lisäksi Nokkapokka on myös animoitu mainiosti ja pidän Tupulle, Hupulle ja Lupulle keksityistä uusista vaatetuksista, jotka heijastelevat hyvin heidän persooniaan. Hahmot ovat muutenkin lystikkään näköisiä ja liikkuvat erittäin sulavasti. Taustat ovat oivallisia ja niistä löytyy sopivasti yksityiskohtia. Muihin maihin sijoittuvat seikkailut antavat tekijöille mahdollisuuden luoda erilaisia tapahtumapaikkoja pelkän kodin ja Ankkalinnan lisäksi. Pidän myös valtavasti siitä, kuinka näissä vanhoissa piirretyissä esimerkiksi kulkuneuvot taipuvat täysin luonnottomasti ja kuinka ristiinrastiin ja päällekkäin kulkevissa moottoriteissä ei ole ikinä mitään järkeä. Nokkapokka on myös ilahduttavan värikäs. Äänimaailmakin on pätevästi rakennettu Eric Schmidtin säveltämiä musiikkeja, sekä Jeff Martinin ja Randy Petersenin työstämää ja Eddie Moneyn esittämää tunnusbiisiä myöten. Minulla meni noin kuukausi katsoa Nokkapokka läpi ja voin kyllä todeta, että sen tunnari on soinut päässäni viikkojen ajan uudelleen ja uudelleen ja uudelleen, jopa ärsyttävyyteen asti kaikesta nostalgiaintoilustani huolimatta.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 25.2.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja televisiosarjan juliste www.imdb.com

Quack Pack, Yhdysvallat, 1996, Disney Television Animation, Walt Disney Television