THE FAST AND THE FURIOUS: TOKYO DRIFT (2006)
HURJAPÄÄT: TOKIO DRIFT
Ohjaus: Justin Lin
Pääosissa: Lucas Black, Nathalie Kelley, Bow Wow, Sung Kang, Brian Tee ja Brian Goodman
Genre: toiminta
Kesto: 1 tunti 44 minuuttia
Ikäraja: 12
Pidin alkuperäisestä The Fast and the Furious -elokuvasta (2001), kun näin sen ensimmäisen kerran lapsena. Hassua kyllä, sen sijaan, että olisin katsonut sen jälkeen 2 Fast 2 Furiousin (2003), päädyin katsomaan sarjan neljännen osan, Fast & Furious (2009). Myöhemmin, ennen Fast Fiven (2011) näkemistä, katsoin väliin jääneet osat. 2 Fast 2 Furious oli ihan kiva, mutta siitä tuntui puuttuvan jotain, koska mukana ei ollut Vin Dieselia. Myös sarjan kolmas osa - jonka tapahtumat tosin sijoittuvat Fast & Furious 6:n (2013) ja Furious 7:n (2015) väliin - The Fast and the Furious: Tokyo Drift oli mielestäni kiva, mutta siitä tuntui selkeästi puuttuvan jotain, sillä ketään tuttua naamaa ei ollut nähtävissä (lukuunottamatta pientä cameota). Nyt kun sarja on saamassa lisäystä The Fate of the Furiousilla (2017), joka on jo sarjan kahdeksas osa, täytyi sarjan edelliset osat katsoa läpi ja arvostella.
HUOM! Tämä arvostelu saattaa sisältää SPOILEREITA koskien sarjan edellisiä osia The Fast and the Furious ja 2 Fast 2 Furious!
Nuori hurjapää Sean lähetetään isänsä luokse Tokioon, jossa hänen pitäisi aloittaa rauhallinen elämä. Tokion katuajomaailma on kuitenkin todella houkutteleva ja uusien ystävien kautta Sean päätyy jälleen kaahailemaan.
Seanina nähdään Lucas Black, joka ei ole kovin kummoinen, eikä tunnu oikein istuvan päärooliin. Black yrittää olla viisasteleva hurmuri, mutta tuntuukin vain idiootilta. Hahmosta on vaikea pitää, sillä hän tuntuu etäiseltä. Sean yrittää näyttää olevansa autoasioissa paras, muttei selkeästi olekaan sitä. Hän on ylimielinen, mutta onneksi leffan aikana hän alkaa kokea muutosta ja saa taitoa. Välillä Sean muistuttaa innokkuutensa takia teiniversiota kahden edellisen elokuvan päähahmo Brian O'Connerista (Paul Walker). Seanin isänä nähdään Brian Goodman, jonka rooli ei ole kovin iso.
Japanissa Sean ystävystyy Shad Mossin, eli rap-artisti Bow Wow'n näyttelemän Twinkien kanssa, joka tietää Tokion katuajomaailmasta. Bow Wow'lla tuntuu olevan enemmän luontevuutta olla kameran edessä kuin Blackilla, jolloin häntä jaksaa katsoa. Onkin harmi, ettei Twinkien rooli ole alkupuoliskon jälkeen kovin suuri. Ainakin hänellä on tyylikäs Hulk-auto.
Sean iskee silmänsä tyttöön nimeltä Neela (Nathalie Kelley), mikä ei ole kovin hyvä juttu, sillä Neela on yhdessä kaikkein ylimielisimmän katuajokingin, DK:n (Brian Tee) kanssa. Tietenkinhän siinä alkaa käydä niin, että Neela kokee vetoa Seania kohtaan, sillä hänen nykyinen poikaystävänsä on aikamoinen dorka. Neelan ja Seanin juttu ei kuitenkaan erityisemmin pääse esille. Ylimielisiä kun ovat, täytyy Seanin ja DK:n ottaa toisistaan mittaa pariinkin otteeseen.
Sung Kang esittää Hania, joka päättää ottaa Seanin mukaan hommiinsa kuriiriksi ja samalla yrittää opettaa häntä ajamaan kunnolla. Han vaikuttaa välillä jonkinlaiselta mentorihahmolta, mutta välillä taas välinpitämättömältä.
The Fast and the Furious: Tokyo Drift tuntuu selkeästi pelkältä lisäosalta, eikä jatka kahden aiemman elokuvan tarinaa millään lailla. Tutut hahmot ovat poissa ja mukaan on lisätty tyyppejä, joista ei olla saatu kovin erikoisia persoonia. Kuitenkin elokuva yhdistyy sarjaan autokaahailujensa takia ihan toimivasti. Edellisessä elokuvassa tarinaa vietiin vielä enemmän rikollisuuden maailmaan, mutta tässä keskitytään jälleen katuajoihin. Ajamista elokuvassa todella nähdään ja paljon - kuten myös leffan nimen mukaisesti driftingia, missä ajetaan mutkien kohdilla mahdollisimman leveästi ja nopeasti. Kilpailukohtaukset eivät ole kovin ihmeellisiä, mutta takaa-ajo Tokion katujen läpi on jännittävää katseltavaa. Ensimmäisessä elokuvassa ajettiin pääasiassa tyhjillä kaduilla, 2 Fast 2 Furiousissa ajeltiin autojen joukossa ja tässä ajeleminen viedään ihmisvilinän keskelle. Suuret ihmismassat joutuvat siirtymään, kun autot kaahaavat heidän välistä, eivätkä yhtään pysähdy varomaan. Nykypäivänä kun väkijoukkoon ajamista on tapahtunut useissa maissa, tämän kohtauksen katsominen tuntuu pahemmalta.
Elokuvan tarina ei ole erityisen kiinnostava. Se että Sean välttää vankilan Yhdysvalloissa muuttamalla Japaniin, kuulostaa erikoiselta ja hölmöltä, mutta näin päästään näkemään erilaista katuajokulttuuria kuin aiemmin. Tokion driftingkilpailut ovatkin mielenkiintoinen asetelma, mutta sen ympärillä pyörivä juoni ei saa oikeastaan napattua mukaansa. Tässä on enemmän teinileffatunnelmaa, ottaen huomioon, että päähenkilöt ovat opiskelijoita. Hahmot eivät erityisemmin innosta, jolloin on paikoitellen ihan sama, miten heille käy. Parasta onkin, kun pääsee näkemään edes nopeasti tutun naaman - tosin vasta juuri ennen lopputekstejä. Lopputulos ei erityisemmin vakuuta, vaikka siinä onkin viihdyttäviä kohtia. The Fast and the Furious: Tokyo Drift on todella irrallinen ja aika tarpeeton lisäosa sarjalle. Huumoria ja romantiikkaa on yritetty saada mukaan, mutta ne eivät oikein tunnu toimivan.
Sarjan ohjaus on taas vaihtunut ja tällä kertaa työstä vastaa Justin Lin. Hänellä on selvästi silmää ajokohtauksille, mutta muuten hän ei tunnu täysin tietävän, mitä tekee. Elokuva on kuvattu hyvin ja leikkaus on sujuvaa, vaikkakin paikoitellen liian nopeaa. Visuaaliset tehosteet ovat toimivia, eikä vihreän taustakankaan käyttö ole tässä yhtä selkeästi näkyvissä kuin edellisissä osissa. Autostuntit ovat näyttävästi toteutettuja. Äänitehosteilla tuodaan mainioita lisäyksiä kaahailuihin. Musiikkina kuullaan eri artistien jumputtavia kappaleita, jotka eivät ole kummoisia, mutta oudolla tavalla sopivat mukaan elokuvaan.
Blu-rayn kuvanlaatu on mainio. Lisämateriaalina Blu-raylla on poistettujen kohtauksien ja musiikkivideoiden lisäksi sarjan neljästä ensimmäisestä osasta kertova "Making of the Fast Franchise", driftingistä kertovat tunnin mittainen "Drift: A Sideways Craze" ja lyhyt "Welcome to Drifting", näyttelijöiden driftingkoulutuksesta kertova "Drifting School", näyttelijöiden kuvaama "Cast Cam", takaa-ajokohtauksesta kertova "The Big Breakdown: Han's Last Ride". leffan autoista kertova "Tricked Out to Drift", alkuperäisestä driftaaja Keiichi Tsuchiyasta kertova "The Real Drift King" ja elokuvan Tokion meiningistä kertova "The Japanese Way". Voit myös tehdä oman mielesi mukaisesti tyylitellyn auton (tosin todella rajoitetuista vaihtoehdoista) "Custom-Made Drifterissa". Katsottavaa on yli kahdeksi tunniksi
Yhteenveto: The Fast and the Furious: Tokyo Drift on aika tarpeeton lisäosa sarjalle. Siinä on hyviä hetkiä, kuten tyylikäs takaa-ajokohtaus Tokion kaduilla, mutta muuten elokuva jää latteaksi yritykseksi viedä sarjaa uuteen suuntaan. Lucas Blackin näyttelijäntaidot eivät ole kovin ihmeelliset, jolloin häntä ei jaksa seurata ja Brian Teen esittämä "pahis" DK on hieman mitäänsanomaton tyyppi, vaikka osaakin ajaa. Elokuva tuntuu suurimmaksi osaksi teinileffalta, eikä siinä ole samalla lailla The Fast and the Furious -tunnelmaa. Autokaahailua on sentään paljon ja stuntit ovat toimivia. Elokuvan tarinalle on luotu yhteneväisyys muun sarjan kanssa myöhemmin, minkä takia se kannattaa vilkaista, jos sarjan muut osat ovat toimineet. The Fast and the Furious: Tokyo Driftia ei kovin usein jaksa katsoa, mutta kyllä se menee ihan sujuvasti muun sarjan kanssa. Onneksi tämän jälkeen sarja alkaa muuttua paremmaksi...
Kirjoittanut: Joonatan, 5.3.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.wikimedia.org
The Fast and the Furious: Tokyo Drift, 2006, Universal Pictures, Relativity Media, Original Film, MP Munich Pape Filmproductions
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti