Arvostelu: Logan (2017)

LOGAN (2017)

Ohjaus: James Mangold
Pääosissa: Hugh Jackman, Patrick Stewart, Dafne Keen, Stephen Merchant, Boyd Holbrook, Elizabeth Rodriguez ja Richard E. Grant
Genre: toiminta, draama
Kesto: 2 tuntia 17 minuuttia
Ikäraja: 16

Marvelin sarjakuvahahmo Wolverine, eli Logan, eli James Howlett, esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1974 "The Incredible Hulk" -sarjakuvan numerossa 180. Tämän jälkeen hän on esiintynyt yhä vain useammin ja hänestä tehtiin mutanttiryhmä X-Menin jäsen. Wolverine on yksi suosituimmista ja rakastetuimmista Marvel-hahmoista. Hahmo on esiintynyt sarjakuvien lisäksi myös peleissä, televisiosarjoissa, animaatioissa ja elokuvissa. Vuonna 2000 ilmestyi ensimmäinen näytelty X-Men -elokuva, jossa rooliin valittiin Hugh Jackman. Vuoteen 2017 mennessä Jackman oli esittänyt hahmoa kahdeksan kertaa. Ennen X-Men: Apocalypsen (2016) ilmestymistä Jackman ilmoitti palaavansa rooliin vielä yhden sooloseikkailun verran ja sitten hänen päivänsä Wolverinena olisivat ohi. Huomenna ensi-iltansa saava Logan tulee siis olemaan viimeinen kerta, kun Jackman nähdään kyseisessä roolissa. Itse tutustuin "X-Men" -maailmaan näkemällä X-Men 2:n (2003) joskus kuusi- tai seitsemänvuotiaana. Wolverine oli tietysti mielestäni koko leffan kovin ja paras hahmo. X-Men 2 oli yksi ensimmäisistä supersankarielokuvista, jotka näin, Spider-Manin (2002), Batman Foreverin (1995) ja Batman & Robinin (1997) ohella. Olen tietysti myöhemmin katsonut kaikki sarjan elokuvat, kuten myös arvostellut ne viime vuonna. X-Men Origins: Wolverine (2009) oli ensimmäinen Marvel-sarjakuviin perustuva elokuva, jonka kävin katsomassa leffateatterissa. Vaikka se oli huono, eikä hahmon toinen sooloseikkailu The Wolverine (2013) ollut kovin ihmeellinen, minulla oli silti isot odotukset Logania kohtaan. Elokuva tulisi olemaan tasan tarkkaan Hugh Jackmanin ja ohjaaja James Mangoldin teos, minkä lisäksi se tulisi olemaan verinen, kuten "Wolverine"-sarjakuvatkin ovat. En kuitenkaan erityisemmin miettinyt sitä, että tämä olisi Jackmanin viimeinen kerta Wolverinena, kunnes olin jo näytöksessä ja elokuvaa oli mennyt yli puoli tuntia. Pakko sanoa, että leffan aikana tuli tippa linssiin, kun tajusin, että jätän jäähyväiset yhdelle lapsuuteni sankareista.

Hidasta kuolemaa tekevät Logan ja Xavier päättävät auttaa Laura-tyttöä pääsemään turvapaikkaan nimeltä Eeden. Laura on ensimmäinen mutantti kahteenkymmeneen viiteen vuoteen ja Loganin täytyy suojella häntä pahoilta voimilta, jotka haluavat hyödyntää häntä.

Hugh Jackman vetää selkeästi parhaimman Wolverine-suorituksensa. Hän on tuonut erityisen paljoa sielua ja tunnetta hahmoon, mikä on hienoa. Jackman ei ole kertaakaan heikko ja hänestä näkee, että hän on päättänyt nauttia kunnolla viimeisestä kerrastaan hahmona. Loganin parantumiskyky ei toimi samalla tavalla kuin aiemmin, joten hänen on pakko olla varovaisempi taistellessaan. Kun hahmo on melkein kuolevainen, on hän paljon mielenkiintoisempi ja elokuvassa on useasti se vaara, että hänelle voi käydä pahasti. Koko elokuvan läpi Loganista paistaa se kipu, mitä hän kokee kaiken aikaa. Ei ole enää helppoa työntää adamantium-kynsiä esiin rystysten välistä, vaan se oikeasti sattuu. Toimivana yksityiskohtana on myös, että hän tarvitsee nykyään lukulaseja, sillä näkökin on alkanut heikentyä. Logan ryyppää paljon, minkä takia hänen on vielä vaikeampi pysyä pystyssä. Hänen kiinnostuksensa maailmaa kohtaan on vähentynyt. Hänestä on tullut todella vanha mies ja sen hän myös tietää. Logan ei ole sairas, mutta hän näyttää siltä, että hänen täytyy taistella pysyäkseen elossa.
     Patrick Stewartin näyttelemällä Charles Xavierillakaan ei mene erityisen hyvin. Hänellä on aivosairaus, mikä aiheuttaa hänelle kohtauksia, jotka vaikuttavat myös hänen lähellään oleviin vakavasti. Tämän takia hänet on eristetty maailmalta. Xavier ei ole enää mutanttikoulun perustaja professori X, vaan rappioitunut vanha mies, joka haluaisi joko palata aiempaan elämäänsä tai kuolla. Paikoitellen Xavier tuntuu olevan hieman psykoottinen, eikä välttämättä täysin tajua, missä hän on. Kohteliaisuudet ovat kadonneet häneltä lähes kokonaan ja hän haukkuukin usein Logania, sekä kiroilee paljon. Stewart on erinomainen roolissa ja Jackmanin tavoin hänkin pistää kaikkensa mukaan.
     Yksitoistavuotiasta Laura-tyttöä esittää Dafne Keen, joka oli tätä ennen esiintynyt vain televisiosarjassa The Refugees (2014-). Keen on todella mainio roolissaan, etenkin kun hän ei erityisemmin puhu, vaan näyttää tunteensa ilmeissään ja eleissään. Kovin monia ilmeitä ei hahmo näytä, minkä takia hänen roolisuorituksensa on vieläkin parempi. Laura on elänyt koko elämänsä laitoksessa, minkä takia ulkomaailman tavat eivät ole hänelle tuttuja. Elokuvassa tuodaan nopeasti esille, ettei Lauralle kannata ryttyillä, mikä tulee viimeistään selväksi, kun Lauran rystysten välistä tulee esille adamantium-kynnet, kuten Loganilla - tosin vain kaksi kynttä per käsi - ja hän alkaa silpomaan ihmisiä. Keen on todella hyvä myös toimintakohdissa ja sopii raa'an tappajan rooliin.
     Loganin kanssa Xavieria yrittää hoitaa mutantti nimeltä Caliban (Stephen Merchant), joka kykenee jäljittämään mielessään muita mutantteja. Hänen huonompi mutanttivoimansa on, ettei hänen ihonsa kestä auringonvaloa ja hän joutuu elämään pimennetyssä talossa. Caliban esiintyi viime vuoden X-Men: Apocalypsessa, mutta erilaisena ja siinä häntä näytteli Tómas Lemarquis. Hahmo on mielenkiintoinen ja hän tuntuu olevan hieman järkevämpi kuin kaksi päähenkilöä. Kovin iso rooli hänellä ei kuitenkaan ole, mutta toimiva hahmo on kyseessä.
     Kun aiemmin mainitut näyttelijät ovat olleet hyviä - jopa mahtavia - on sääli, ettei elokuvan pahis, eikä hänen näyttelijänsä ole kovin kummoisia. Boyd Holbrook näyttelee Piercea, joka jahtaa Lauraa. Hän haluaisi käyttää tyttöä erilaisiin kokeisiin, eikä hänelle ole mitään väliä, elääkö vai kuoleeko Laura. Hahmo on aika unohdettava, eikä Holbrookin suoritus ole kovinkaan erityinen. Ainoa mielenkiintoinen asia Piercessa on, että hänellä on kyborgikäsi. Tämäkin erikoisuus tosin katoaa, kun huomaa, että hänen kätyreilläänkin on samanlaiset kädet. Toisaalta heikko pahis ei erityisemmin häiritse, sillä päähenkilöt joutuvat kohtaamaan useasti sisäiset demoninsa. Elokuvassa nähdään myös Elizabeth Rodriguezin esittämä Gabriela, joka yrittää saada Loganin auttamaan Lauraa, sekä Richard E. Grantin näyttelemä tohtori Rice, joka haluaa tehdä kokeita tytöllä.

Logan tapahtuu vuonna 2029, mutta kovin futuristiseksi ei maailma ole muuttunut. Kyborgikäsiä ja automaattiohjautuvia rekkoja on nähtävissä, mutta muuten elokuva voisi tapahtua nykypäivänäkin. Jotain pahaa on tapahtunut joitain vuosia sitten, minkä takia muut tutut mutanttihahmot ovat kadonneet tai kuolleet ja tutuista jäljellä ovat enää Logan ja Xavier. Elokuvassa annetaan hieman vinkkiä traagisista tapahtumista, mutta pidin kovasti siitä, ettei tarkkaa tietoa kerrota. On hienoa, että elokuva jättää ison kysymyksen katsojan tulkinnan varaan. Mutantit ovat muutenkin sukupuutossa, sillä uusia ei ole syntynyt kahteenkymmeneen viiteen vuoteen, minkä takia Laura vaikuttaakin ihmeeltä. Mutanteista on muodostunut enemmänkin myytti ja hahmoista on keksitty tehdä sarjakuvia, jotka eivät tosin Loganin mukaan kerro koko totuutta X-Menin seikkailuista. Huonot ajat ovat ajaneet Xavierin jonkinlaiseen hulluuteen ja Loganin ryyppäämään. Hän toimii limusiinin kuljettajana, mikä lopulta pistääkin hänet kyyditsemään Lauraa maan halki.

Elokuva tuntuu vain harvoin supersankarileffalta. Logan onkin enemmän draamaelokuva, joka kertoo kahdesta vanhasta miehestä, jotka ovat kokeneet jo tarpeeksi usean elämän edestä ja nyt he haluavat vihdoin saada rauhan. Kuitenkin kun heidän elämäänsä ilmestyy toivo mutanttilajin jatkumiselle, on heidän suojeltava sitä toivoa, vaikka he kuinka olisivatkin riutuneita. Elokuva on synkkä ja vakava, vaikka mukana onkin pari huvittavaa juttua. Logan tuntuu välillä kuuluvan samaan sarjaan muiden X-Men -leffojen kanssa, mutta useasti se tuntuu täysin irralliselta teokselta. Lisäsyvyyttä tarinaan tulee, jos sen miettii olevan samaa sarjaa, sillä silloin tuntuu siltä, että on todella nähnyt päähenkilöiden aiempia kokemuksia. Jos ei ole kyennyt vielä päättelemään, niin elokuva on koskettava. Kun ensimmäinen puolisko on kulunut, voi olla jo täysin varma, ettei erityisen onnellista loppua ole tiedossa. Päässään pyörittelee useita vaihtoehtoja, mikä lopputulos voisi olla, eikä se tuota pettymystä.

Kuten jo aiemmin hieman sanoin, Logan on raaka elokuva. Siis todella raaka. Odotin, että pääsen näkemään lähinnä hieman verta, kun Logan tökkii kynsiään pahiksista läpi, mutta meno on vielä sitäkin hurjempi. Sekä Logan että Laura nähdään katkomassa käsiä ja jalkoja, jopa päitä irti ihmisiltä. Kurkkuja revitään auki, veri roiskuu ja myös päiden sisälmyksiä nähdään pariin otteeseen. Tällaista menoa fanit ovat odottaneet pitkään. Vaikka raakuus onkin sairasta, niin sellaisia hahmon sarjakuvaseikkailut ovat. Oli oudolla tapaa todella upeaa päästä näkemään Logan sellaisena kuin kuuluukin, eli eläimellisenä tappokoneena. Tämä ei todellakaan siis ole lapsille suunnattu tehostemekastus, kuten suurin osa supersankarielokuvista. Deadpoolkaan (2016) ei tunnu erityisen raa'alta tämän jälkeen. Siinä väkivallan kontrastina olikin kepeä henki ja koomisuus. Tässä mennään todella vakavalla meiningillä. Elokuvassa myös kiroillaan todella paljon, mikä vie vielä enemmän lapsiystävällisyyttä pois. Mielenkiinnolla odotan sitä, kun joku laskee, kuinka monta "fuck"-sanaa leffan aikana kuullaan.

Vaikka mukana on paljon hienoutta, ei Logan ole mestariteos. Elokuva on hieman liian pitkä ja välillä se tuntuu hidastelevan liikaa. Joitain kohtia olisi voinut tiivistää, jolloin lopputuloksena olisi kompaktimpi paketti. Tällaisena Logan on loistava teos ja edustaa supersankarielokuvien parempaa puolta, mutta siitä puuttuu vielä se jokin, että se pääsisi muiden loistavien Marvel-elokuvien yläpuolelle. Pidän todella paljon siitä, että kyseessä on vakavampi ja aikuisempi teos kuin aiemmat X-Menit. Kun näin X-Men 2:n ensimmäistä kertaa, olin tosiaan vähän yli kymmenen vuotta nuorempi. Vaikka kyseessä ei ole mikään kovin megalomaaninen tehosteleffa, on se selkeämpi supersankarileffa kuin Logan. Hienoa siis on, että kun X-Men -sarja on kasvanut aikuiseksi, niin saman olen tehnyt myös minä - tai ainakin uskottelen niin itselleni... Pidän paljon selkeistä tehoste-elokuvista, mutta on upeaa, että aina välillä ilmestyy leffoja kuten Logan, jotka näyttävät, että genrestä saa muutakin aikaan kuin taisteluja maailmanvalloittajapahiksia vastaan.

Elokuvan ohjauksesta tosiaan vastaa James Mangold, joka ohjasi myös The Wolverinen. Vaikka se on mielestäni hyvä, niin se ei ole lähelläkään tämän tasoa. Mangold tuntuu selvästi rakastavan Wolverine-hahmoa ja tämä on osoitus siitä, miten hän näkee hahmon. Tämä on fanin näkemys, joka toimii erinomaisesti, koska se on se, mitä fanit tietysti haluavat nähdä. Mangoldin visio on vahvasti läsnä koko leffan ajan, minkä lisäksi huomaa sen, että Jackman on ollut vahvasti mukana suunnitteluprosessissa. Logan on hyvin kuvattu, vaikka joissain toimintakohtauksissa kamera heiluukin hieman liikaa ja leikkaus on paikoitellen liian nopeaa. Muuten leikkaus sujuu hyvin. Selkeitä visuaalisia efektejä ei ole erityisen paljon käytetty. Piercen ja hänen kätyriensä kyborgikädet ovat kuitenkin tyylikkäästi toteutettuja. Äänitehosteilla tuodaan hienoja lisäyksiä etenkin taistelukohtauksiin. Jokainen veriroiskahdus on korostettu äänitehosteissa, minkä lisäksi Loganin kynsien ilmestyessä kuullaan tuttu ääni. Maskeeraukset ovat hyvin toteutettuja - etenkin Loganin haavat ja arvet. Marco Beltramin säveltämät musiikit tuovat lisätunnelmaa tarinaan.

Yhteenveto: Logan on hieno elokuva, joka ei pääasiassa edes tunnu supersankarileffalta. Tarina pohjautuu henkilöihin, eikä tässä pidä pelastaa maailmaa superpahiksilta, mikä tekee tästä maanläheisemmän. Hugh Jackman vetää upean suorituksen Loganina ja tämän jälkeen hän voi hyvillä mielin antaa roolin jollekin toiselle, vaikka seitsemäntoista vuoden jälkeen voi olla vaikea kuvitella ketään muuta rooliin. Patrick Stewart on loistava rappioituneena Xavierina, joka tuntuu vaikoitellen psykoottiselta. Dafne Keen on mainio rajuna Laurana. Pahis ei tässäkään sarjakuvaleffassa erityisemmin vakuuta, mutta sen korvaa päähenkilöiden sisältä löytyvät demonit. Toimintakohtaukset ovat väkivaltaisia, eikä leffaa ole todellakaan tehty lapsille. Päitä, käsiä ja jalkoja katkotaan, kurkkuja silvotaan ja aivoja ammutaan pellolle. Tällainenhan se Wolverine-leffa pitäisi ollakin. Marvel-sarjakuvien faneille tämä on merkkiteos ja ehdottomasti suosittelen katsomaan sen. Jos maailma ei ole tuttu, niin elokuvan koskettavuus ei tule iskemään samalla lailla. Logan on erinomainen teos, vaikka siinä on hidastempoiset hetkensä. Toisin kuin suurimmassa osassa nykysupersankarileffoista, Logan ei sisällä kohtausta lopputekstien jälkeen. Tähän loppuun ei voi oikein muuta sanoa kuin että suuri kiitos Hugh Jackman! Hän esitti Wolverinea yhdeksässä elokuvassa, eikä kertaakaan tuntunut esittävän roolia rahan takia, vaan pelkästään rakkaudesta hahmoa kohtaan.

Kirjoittanut: Joonatan, 28.2.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.scified.com
Logan, 2017, Twentieth Century Fox Film Corporation, Marvel Entertainment, TSG Entertainment, Donner's Company, Kinberg Genre