LIFE (2017)
Ohjaus: Daniel Espinosa
Pääosissa: Ariyon Bakare, Olga Dihovichnaya, Rebecca Ferguson, Jake Gyllenhaal, Ryan Reynolds ja Hiroyuki Sanada
Genre: scifi, kauhu
Kesto: 1 tunti 43 minuuttia
Ikäraja: 16
Kun näin ensimmäisen trailerin Lifesta, en ollut erityisen vaikuttunut. Mainos ei oikeastaan tuntunut kertovan, millaisesta elokuvasta on kyse. Ainoa kiinnostava asia oli, että siinä nähtäisiin Jake Gyllenhaal ja Ryan Reynolds, mutta muuten en oikeastaan odottanut näkeväni sitä, kunnes mainoksia tuli lisää. Niistä saattoi päätellä, että elokuva olisikin Alienin (1979) kaltainen scifikauhuteos, jossa avaruusaluksella miehistöä piinaisi vihamielinen olento. Tämä nosti heti kiinnostusarvoa, kuten myös se, että monet sanoivat elokuvassa olevan lainauksia myös John Carpenterin The Thing -elokuvasta (1982). Aloin jopa odottaa elokuvan näkemistä, sillä ajattelin, että kyseessä voisi olla parhaimmillaan todella mainio leffa. Juuri ennen Lifen näytöstä kuulin, että jotkut spekuloivat elokuvan olevan esiosa tulevalle superpahisleffalle Venom (2018), mutta todella toivoin, että asia ei olisi näin. Huojentuneena voinkin heti sanoa, että tämä ei tosiaankaan ole totta.
Tutkijat löytävät Marsista elämää: erikoisen pienen olennon, joka nimetään Calviniksi. Valitettavasti kun Calvinia tutkitaan, se osoittautuu erittäin älykkääksi ja ennen kaikkea vihamieliseksi, jolloin alkaa taistelu henkiinjäämisestä.
Elokuva seuraa pääasiassa pelkkää kuusihenkistä miehistöä ja muut näyttelijät ovat vain nopeasti nähdyissä rooleissa, joilla ei ole oikeastaan mitään väliä. Komentajana avaruusasemalla toimii Olga Dihovichnayan näyttelemä Katerina Golovkin. Vaikka hahmo tuntuu välillä ottavan ohjat, ei Dihovichnaya ole erityisen hyvä roolissaan. Laitteistosta kaiken tietää Sho Kendo, jota esittää Hiroyuki Sanada. Shosta tulee elokuvan alussa isä ja hän odottaa kovasti pääsevänsä takaisin Maahan tapaamaan lastaan. Hahmon tietämys avaruusaseman laitteista pääsee useaan otteeseen käyttöön leffan aikana. Deadpoolin (2016) nimikkoroolista parhaiten tunnettu Ryan Reynolds on aika samanlainen viisastelija Rory Adamsin roolissa kuin hän on muissakin elokuvissaan. Tyyli tietenkin toimii, mutta onneksi Reynoldsilta löytyy myös totisempia ja pelokkaampia hetkiä. Rebecca Ferguson esittää tohtori Miranda Northia, joka yrittää järkeillä parhaimpansa mukaan, olion päästessä vapaaksi. Myös Jake Gyllenhaalin esittämä David Jordan on tohtori, mikä ei tosin tule erityisemmin esille leffan aikana. Jordan on viettänyt kauemmin aikaa avaruudessa kuin muut ja on alkanut tottumaan liikaa sellaiseen elämään, eikä koe erityistä tarvetta päästä enää takaisin Maahan. Ariyon Bakaren näyttelemä Hugh Derry on ainoa, jonka tohtoriarvo tulee selvästi esille, hahmon tutkiessa olentoa. Hughia kiinnostaa erittäin paljon, mikä Calvin oikein on ja mihin kaikkeen se pystyy. Pääasiassa kaikki näyttelijät ovat toimivia rooleissaan, mutta yksikään ei oikeastaan pääse loistamaan.
Elokuvan aloitus käytetään pääasiassa hahmojen nopeaan esittelyyn, mutta todella nopeasti päästään itse jännitykseen. Ensimmäinen kohtaaminen Calvin-olion kanssa on tietty trailereistakin tuttu kohtaus, jossa Hugh tutkii olentoa, kun tämä on vasta todella pieni ja näyttää lähinnä liikkuvalta lätäköltä. Jos trailerin on nähnyt, niin tietää, ettei tutkimus pääty hyvin, vaan olento hyökkää Hughin kimppuun. Jännitys on luotu kohtaukseen mainiosti, sillä trailerissa nähty pätkä onkin todellisuudessa leikattu muutamasta eri tutkimuskohdasta, jolloin katsoja joutuu odottamaan kauemmin jotain tapahtuvaksi. Kun vihdoin tapahtuu ja Calvin pääsee vapaaksi, katsojana alkaa jännittämään, minne luikerteleva olio on mennyt, sillä se kulkee nopeasti eteenpäin ja pysyy pääasiassa piilossa. Tästä eteenpäin Life tosiaan alkaa muistuttaa Alienia, sillä miehistön jäsenet yrittävät keksiä erilaisia tapoja listiä avaruusmörkö, jotta itse selviäisivät hengissä. Useaan otteeseen nähdään, kuinka hahmot kulkevat pelokkaina ympäriinsä avaruusasemalla ja yrittävät keksiä, mistä Calvinin saisi kiinni. Mutta jotta leffa ei olisi liian Alien, on muutamia muutoksia täytynyt tehdä. Alienin xenomorph-olennon pystyy pitämään loitolla tulella, eikä se kykene elämään avaruudessa, joten tietenkin Calvin rakastaa lämpöä ja heiluu avaruudessa, kuten sisätiloissakin. Poikkeavaa myös tarinan kannalta on se, että tässä aluksessa ei ole painovoimaa, joten hahmot leijuvat läpi elokuvan, mikä tuo oman lisäjännittävyytensä mukaan. Onneksi tässä ei sentään kukaan halua viedä oliota lisätutkimuksiin Maahan, kuten kaikissa Alien-sarjan (1979-) teoksissa. Valitettavasti The Thingista ei ole otettu asioita mukaan, kuten ennen leffan näkemistä luulin.
Itse Calvin on mielenkiintoinen tapaus, kuten myös hieman epämääräinen. Aluksi kun sitä tutkitaan, Hugh huomaa, että kaikki sen solut ovat samanlaisia, jolloin Calvin on kaikin puolin lihasta, aivoa ja silmiä. Valitettavasti tätä ei kuitenkaan tuoda enää myöhemmin esille, sillä Calvinin kasvaessa siitä tulee mustekalaa muistuttava lonkeromörkö, jolta löytyy naama, jolloin voi päätellä, että solut ovat muuttuneet todella paljon. Joka tapauksessa tästä avaruusmustekalasta on saatu tyylikäs olento, joka ei itsessään näytä pelottavalta, mutta siitä tekee karmivan pari asiaa. Ensinnäkin se todella on älykäs. Calvin kykenee ratkaisemaan useita itselleen vaarallisia tilanteita ja osaa hyödyntää muita, jotta itse voisi elää. Tarpeen vaatiessa se osaa piiloutua, mutta se osaa myös hyökätä yllättäen kimppuun, kun sitä vähiten odottaa... jos ei siis ole useita kauhuleffoja nähnyt katsoja, joka osaa ennakoida monet tilanteet. Toiseksi Calvin on raaka olio. Se syö ihmisiä, mikä myös näytetään osittain. Trailerissa tutussa kohtauksessa se tosiaan murskaa yhden hahmon käden hitaasti, minkä lisäksi se tunkeutuu yhden hahmon kurkkuun ja syö hänet sisältäpäin. Katsojana joutuu katsomaan, kun hahmo kakoo ja hänen kurkustaan tulee leijuen ulos paljon verta - elokuva itsessään on siis raaka ja siinä näytetään yllättävän paljon verta.
Valitettavasti Life ei ole kokonaisuudessaan kovin kummoinen. Välillä tuntuu, etteivät tekijät ole tienneet, haluavatko he tehdä uuden Alienin vai jotain täysin uutta, jolloin lopputulos on vaisu sekoitus kumpaakin. Vaikka mukana on jännittäviä hetkiä, ei katsojana koe koskaan oikeasti pelkäävänsä. Leffa voisi useasti hyödyntää ahtaita tiloja ja pimeitä hetkiä karmivien kohtauksien luomiseen, mutta sitä se ei kuitenkaan tee. Elokuvassa on myös kummallisia juoniaukkoja, jotka hieman häiritsevät katselukokemusta. Parissa kohtaa leffa käy myös hieman tylsäksi ja katsojana huomaa, ettei oikeastaan välitä kovin paljoa jäljellä olevista hahmoista, mikä olisi tietenkin tärkeää, sillä katsojana kuuluisi kannustaa hahmoja tekemään kaikkensa, jotta he selviytyisivät. Onneksi loppu on hieman yllättävä ja todella mainio, vaikka se aluksi tuntuukin lattealta. Elokuvassa on pari muutakin yllätystä, etenkin se kuka kuolee ensin. Kokonaisuus ei kuitenkaan täysin toimi, mikä on sääli, sillä Lifella oli mahdollisuudet olla 2010-luvun Alien - olematta kuitenkaan pienoinen kopio kyseisestä elokuvasta.
Elokuvan on ohjannut ruotsalainen Daniel Espinosa, joka on ohjannut aiemmin mm. leffat Babylonsjukan (2004) ja Safe House (2012), jossa myös nähdään Ryan Reynolds. Espinosa selvästi pitää Alienista, muttei tunnu osaavan luoda tarpeeksi omaa juttuaan samanlaisista lähtökohdista, jotta Life toimisi paremmin. Elokuva on kuvattu todella hyvin ja leffassa nähdään useita pitkiä kuvia, jotka seuraavat hahmoja liitämässä pitkin painovoimattomia käytäviä. Leikkaus on myös onnistunutta. Visuaaliset tehosteet ovat toimivat, mutta paikoitellen digi-Calvin näyttää heikosti tehdyltä. Äänitehosteet ovat mainioita. Äänityksestä pitää antaa yhdestä kohtaa kritiikkiä, sillä yhden hahmon puhuessa alkaa kuulua outoa taustakohinaa, joka loppuu, kun hän lopettaa puhumisen. Kohtauksen aikana muiden näyttelijöiden kohdalla ei tapahdu samaa. Musiikista vastaa Jon Ekstrand, jonka sävellykset tuovat oman lisäyksensä tunnelmaan.
Yhteenveto: Life on ihan hyvä scifikauhuelokuva, joka on lainannut tosi paljon Alienista, mutta yrittää kovasti olla jotain omaa, muttei oikeastaan onnistu siinä. Miehistön näyttelijät suoriutuvat osistaan toimivasti, mutta yksikään näyttelijä ei vedä kovin erityistä suoritusta. Calvin-olento on karmiva, vaikka ei loppujen lopuksi tunnu enää muistuttavan lähtökohtiaan ja välillä tuntuu hassulta miettiä, että siellä se avaruusmustekala Calvin nyt mussuttaa ihmisiä. Leffa on yllättävän raaka, minkä lisäksi sen lopetus on yllättävä ja todella hyvä. Myös aloitus toimii. Valitettavasti tapahtumat siinä välissä eivät ole mitenkään ihmeellisiä ja mukana on juoniaukkoja, joita ihmettelee joko leffan aikana tai sen jälkeen. Life ei valitettavasti hyödynnä kohtia, joissa se voisi olla pelottava, eikä oikeastaan koskaan pääse "jännittävä"-tasoa korkeammalle pelottavuudessaan - paitsi jos on herkkä katsoja. Leffa on kuvattu todella hyvin, mutta visuaaliset tehosteet eivät ole kokonaisuudessaan parhaasta päästä. Jotkut Alienin fanit voivat pitää siitä, kuinka tämä viittaa kyseiseen leffaan, mutta joillekin Life on pelkkä turha kopio. Omasta mielestäni se on ihan toimiva elokuva, muttei kovin kummoinen, jolloin ei tarvitse maksaa leffalipun hintaa siitä, että voi katsoa sen - paitsi jos se kiinnostaa todella paljon. Muuten kannattaa odottaa vuokrausmahdollisuutta tai sitä, että sen näkee joskus vaikka Netflixistä tai televisiosta.
Kirjoittanut: Joonatan, 22.3.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.comingsoon.net
Life, 2017, Columbia Pictures, Skydance Media, Sony Pictures Entertainment
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti