lauantai 18. tammikuuta 2020

Arvostelu: Erittäin salainen (For Your Eyes Only - 1981)

ERITTÄIN SALAINEN

FOR YOUR EYES ONLY



Ohjaus: John Glen
Pääosissa: Roger Moore, Carole Bouquet, Julian Glover, Michael Gothard, Chaim Topol, Lynn-Holly Johnson, Geoffrey Keen, Desmond Llewelyn, Lois Maxwell, John Moreno, Cassandra Harris, Jill Bennett, Jack Hedley, James Villiers ja Charles Dance
Genre: toiminta, jännitys
Kesto: 2 tuntia 7 minuuttia
Ikäraja: 16

Erittäin salainen on kahdestoista James Bond -elokuva ja se perustuu Ian Flemingin samannimiseen novellikokoelmaan ("For Your Eyes Only" - 1960). Kaksi aiempaa Bond-seikkailua, 007 rakastettuni (The Spy Who Loved Me - 1977) ja Kuuraketti (Moonraker - 1979) ohjannut Lewis Gilbert ei enää halunnut jatkaa sarjan parissa ja hänet vaihdettiin John Gleniin, joka oli leikannut kyseiset Bondit, kuten myös sarjan kuudennen elokuvan Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa (On Her Majesty's Secret Service - 1969). Tätä edeltänyt Bond-leffa Kuuraketti oli nimensä mukaisesti vienyt James Bondin avaruuteen, joten tekijät päättivät, että he palaisivat tällä kertaa mahdollisimman maanläheisiin lähtökohtiin, eivätkä paisuttaisi sarjaa entistä isompiin sfääreihin. Roger Mooren paluu Bondin rooliin oli aluksi epävarmaa hänen sopimuksensa päättymisen ja ikänsä vuoksi, ja tekijät ehtivätkin kysellä muita näyttelijöitä, kuten Lewis Collinsia, Michael Jaystonia ja erästä Timothy Daltonia rooliin, kunnes Moore suostui palaamaan. Kuvaukset alkoivat syyskuussa 1980 ja lopulta Erittäin salainen sai ensi-iltansa kesällä 1981. Kyseessä oli jälleen suurhitti, mutta aluksi kriitikot eivät täysin lämmenneet sille. Elokuva on kuitenkin muuttunut suositummaksi kriitikoiden keskuudessa vuosien varrella ja nykyään leffaa pidetään yhtenä sarjan parhaimmista. Itse näin Erittäin salaisen eräänä kesänä noin 10 vuotta sitten, kun katsoin kaikki Bond-leffat isäni kanssa. En ole kuitenkaan koskaan katsonut filmiä toistamiseen. Nyt kun sarja on saamassa jälleen jatkoa leffalla No Time to Die (2020), oli aika katsoa kaikki aiemmat 007-elokuvat uudestaan. Noin kuukausi Kuuraketin katsomisen jälkeen katsoin Erittäin salaisen.

Salainen agentti James Bond lähetetään etsimään kadonnutta ATAC-systeemiä, jolla pystyy ohjaamaan Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimia ja sukellusveneitä, ennen kuin se päätyy vääriin käsiin, mikä voisi aiheuttaa suurta tuhoa.

Roger Moore palaa viidettä kertaa James Bondin rooliin ja jatkaa sarjan parissa innokkaammin kuin muut Bond-näyttelijät neljän leffan jälkeen. Connerysta huokui kyllästymistä viidennessään leffassa, eli Elät vain kahdesti (You Only Live Twice - 1967), kun taas Daniel Craig totesi neljännen filminsä Spectren (2015) jälkeen, että viiltäisi mieluummin ranteensa auki kuin palaisi enää Bondiksi. Noh, mieli on tainnut muuttua, ottaen huomioon, että näemme Craigin No Time to Diessa... Muut Bond-näyttelijäthän eivät edes päässeet viidenteen leffaansa. Mutta takaisin Mooreen! Hän hoitaa hommansa tutulla karismaattisella ja hymyilevällä tyylillään, heittäen kuivia vitsejä toiminnan välissä. Hahmona Bond pysyy ennallaan, mutta tällä kertaa hän ei pääse samalla tavalla hyödyntämään erilaisia vimpaimia.




Tämän leffan Bond-tyttö on Carole Bouquetin esittämä Melina Havelock, joka päätyy seikkailuun mukaan, sillä ATAC-systeemin perässä olevat rikolliset salamurhasivat hänen vanhempansa. Onkin hienoa nähdä, että Melinalla on vahva motiivi ja pyrkimys läpi leffan, ja että hän lähtee mieluummin kostamaan kuin lankeaa Bondin pauloihin. Tämä tekee Melinasta yhden kiinnostavimmista Bond-tytöistä ja Bouquet on oiva valinta rooliin.
     Mutta täytyyhän mukana kai olla sellainenkin neito, joka ei voi vastustaa Bondia ja tässä se on taitoluistelija Bibi Dahl (Lynn-Holly Johnson). On kuitenkin hyvä, ettei tätäkään Bond-tyttöä käsitellä perinteiseen tapaan. Muita hahmoja leffassa ovat mm. Bibin luistelua rahoittava rikas Kristatos (Julian Glover), salamurhaajat Gonzales (Stefan Kalipha) ja Locque (Michael Gothard), salakuljettaja Columbo (Chaim Topol) ja tämän rakastajatar kreivitär Lisl von Schlaf (Cassandra Harris). Desmond Llewelyn ja Lois Maxwell palaavat rooleihinsa Q:na ja Moneypennyna, mutta valitettavasti Bernard Lee oli menehtynyt syöpään, eikä häntä siis nähdä tutussa roolissaan MI6:n johtajana M:nä. Häntä paikkaavat Britannian puolustusministeri (Geoffrey Keen) ja MI6:n henkilöstöpäällikkö Tanner (James Villiers). Näyttelijät tekevät pääasiassa oivaa työtä. Glover sopii rikkaaksi mieheksi, Johnsonista löytyy taitoluistelijan innokkuutta ja Gothard on hyvä valinta uhkaavaksi pahikseksi. Pahiksista puheenollen, leffan alussa nähdään eräs kaljupäinen superrikollinen, joka tykkää silitellä valkoista kissaansa. Mutta tekijänoikeussyistä jätetään hänen nimensä mainitsematta...

Erittäin salainen kilpailee 007 rakastettuni -leffan kanssa paikasta Roger Mooren parhaimpana Bond-leffana. Kyseessä on lähes mahtava elokuva, mikä kuitenkin hieman kärsii tylsästä ja unohdettavasta juonesta. Juonen mitäänsanomattomuuden tosin unohtaa, kun toimintakohtaukset alkavat. Tässä nimittäin nähdään tähän mennessä 007-sarjan parhaimmistoon kuuluvia toimintakohtauksia, mitkä suorastaan ällistyttävät upeilla toteutuksillaan. Ensinnäkin mukana on loistava autotakaa-ajo, mikä kestää kauan, mutta tämä ei todellakaan haittaa, sillä se muuttuu matkan varrella yhä vain viihdyttävämmäksi ja kekseliäämmäksi. Kohtausta katsoessani tuumin hymyssä suin, että monet Fast & Furious -leffojen (2001-) kaahailuista jäävät lopulta tämän nokkelan ja vaikuttavasti toteutetun ajon jalkoihin. Mukana on toinenkin vauhdikas takaa-ajo, mutta tällä kertaa lumisissa maisemissa. Siinä, missä muiden Bond-leffojen laskettelutakaa-ajot ovat alkaneet toistamaan itseään, tämä keksii nokkelia temppuja ja hauskoja uusia suuntia, joilla luodaan toinen todella viihdyttävä ja erinomainen toimintajakso. Vielä lisäksi mukana on fantastinen kohtaus vuorenrinteellä, missä jännitystaso nostetaan huippuunsa. Kaikessa hiljaisuudessaan kohtaus on niin mestarillisesti rakennettu, että katsoja huomaa jossain kohtaa pidättävänsä hengitystään.




Elokuvasta löytyy toki muitakin mainioita kohtauksia, kuten jännittävä hetki haiden läheisyydessä, mutta nuo kolme toimintakohtausta ovat toinen toistaan parempia tähtihetkiä. Bondin kuiva huumori saa jälleen hörähtämään heittojen kökköyden takia, mutta on mukana pari kunnon naurut tarjoavaa vitsiä. Jonkin sortin romantiikkaakin löytyy, vaikkei tämän leffan Bond-tytöt olekaan perinteisimmästä päästä. Hieman mielenkiintoisemman tarinan ja kenties vähän toimivamman roiston kanssa Erittäin salainen olisi loistoleffa, mutta jo tällaisenaan se on todella hyvä elokuva ja kuuluu sarjan parhaimmistoon.

Ohjaaja John Glenillä on ollut todella vahva visio ja hän on tiennyt tasan tarkkaan, kuinka luoda mukaansatempaavia, näyttäviä, jännittäviä ja viihdyttäviä toimintakohtauksia. Hän korottaa joka toimintakohtauksen kohdalla panoksia ja on selvästi pähkäillyt pitkään, miten ne saa hiottua täydellisiksi. Jos Michael G. Wilsonin ja Richard Baumanin työstämä käsikirjoitus olisi yhtä hiottu ja napakka kuin Glenin ohjaus, olisi Erittäin salainen parempi kokonaisuus. Elokuva on oivallisesti kuvattu ja etenkin toimintakohtausten aikana nähdään paljon taitavaa kameratyöskentelyä. Leikkauskin on mainiota. Lavasteet ovat jälleen hyvin toteutetut ja efektien taso sen kuin paranee. Taustakankaan käyttö on selvää joissain kohdissa, mutta se ei haittaa. Äänitehosteet ovat hyvin rakennetut. Bill Contin musiikit eivät ole yhtä loisteliaat kuin John Barryn ja leffassa käytetäänkin yllättävän vähän musiikkia, mutta paikoitellen Conti onnistuu yllättämään erilaisilla ratkaisuillaan. Elokuvan tunnuskappale, Oscar- ja Golden Globe -ehdokkuudet napannut Sheena Eastonin laulama "For Your Eyes Only" on toimiva kipale, jonka kertosäe jää helposti soimaan päässä.




Yhteenveto: Erittäin salainen on erittäin hyvä James Bond -elokuva, mikä voisi olla jopa mahtava tiettyjen hiomisten kautta. Tarinan pahis ei ole niin hyvä kuin voisi toivoa, eikä juonikaan ole erityisen ihmeellinen. Leffa kuitenkin loistaa toimintakohtauksissaan tavalla, mistä aiemmat osat vielä vain haaveilivat. Uusi ohjaaja John Glen onnistuu luomaan upeita toimintajaksoja ja takaa-ajoja, mitkä häikäisevät yhä tänäkin päivänä. Vaikka takaa-ajot ovat pitkiä, ne muuttuvat kaiken aikaa luovemmiksi ja absurdimmiksi, lisäten viihdyttävyyttä ja jännitettä. Lopussa nähdään myös erittäin jännittävä kohtaus, mikä saa katsojan pidättämään hengitystään ja siirtymään sohvan reunalle hiki ohimolla. Mukana on kelpo huumoria keventämässä tunnelmaa tarvittaessa, sekä ihan sujuvaa romantiikkaa onnistuneen erilaisten Bond-tyttöjen kanssa. Roger Moore on viidettä kertaa erinomainen salaisena agenttina, eikä näytä vielä lainkaan merkkejä kyllästymisestä. Jos Michael G. Wilsonin ja Richard Baumanin käsikirjoitus vastaisi kaiken muun leffassa nähdyn tasoa, olisi kyseessä loistokas Bond-seikkailu. Jo nyt se on yksi sarjan parhaista ja jos et ole Bond-leffoja ennen nähnyt ja haluat tutustua Mooren tuotantoon, suosittelen katsomaan joko tämän tai 007 rakastettuni, sillä ne kilpailevat kiivaasti herran parhaimman Bond-filmin tittelistä!




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 26.7.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
For Your Eyes Only, 1981, Eon Productions


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti