TAISTELULÄHETIT - 1917
1917
Ohjaus: Sam Mendes
Pääosissa: Dean-Charles Chapman, George MacKay, Colin Firth, Mark Strong, Andrew Scott, Benedict Cumberbatch ja Richard Madden
Genre: sota, draama
Kesto: 1 tunti 58 minuuttia
Ikäraja: 16
1917, mikä kulkee Suomessa lisänimellä "Taistelulähetit" on Sam Mendesin ohjaama, ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuva elokuva. Sen tarina perustuu Mendesin isoisän kertomuksiin sodasta, joita Mendes kuunteli lapsena kiinnostuneena. Isoisän kertomus taistelulähetistä jäi vahvasti Mendesin mieleen ja hän alkoikin kirjoittamaan siitä elokuvaa. Amblin- ja New Republic Pictures -yhtiöt kiinnostuivat Mendesin ideasta ja leffan teko lähti liikkeelle. Aluksi filmin päärooliin kaavailtiin Spider-Man -tähti Tom Hollandia, mutta lopulta vähemmän tunnetut Dean-Charles Chapman ja George MacKay nappasivat roolit taistelulähetteinä. Kuvaukset alkoivat huhtikuussa 2019 ja lopulta Taistelulähetit - 1917 sai maailmanensi-iltansa viime joulukuussa. Elokuva voitti parhaan draamaelokuvan ja parhaan ohjauksen Golden Globe -palkinnot ja kisaa myös mm. parhaan elokuvan Oscar-palkinnosta. Nyt elokuva saapuu myös Suomeen ja olin erittäin kiinnostunut, kun kuulin Mendesin työstävän sotafilmiä. Kiinnostukseni heräsi tosissaan, kun näin elokuvan trailerin ja iloitsinkin, kun pääsin katsomaan elokuvan lähes kuukautta ennen Suomen ensi-iltaa.
6. huhtikuuta 1917 Pohjois-Ranskassa kaksi brittisotilasta saavat tehtäväkseen hiipiä vihollislinjan läpi ja viedä viesti Britannian joukoille, että he ovat joutumassa ansaan. Jos lähetit epäonnistuvat tehtävässään, tämä tietää yli tuhannen sotilaan kuolemaa.
Elokuvan suomenkielisen nimen mukaiset taistelulähetit ovat korpraalit Blake (Dean-Charles Chapman) ja Schofield (George MacKay). Chapman ja MacKay eivät kumpikaan ole isoja staroja, vaikka Chapman nähtiinkin muutamalla Game of Thrones -sarjan (2011-2019) kaudella Tommen Baratheonina. Kaksikossa olisi kuitenkin ainesta tähteyteen, sillä niin mahtavat suoritukset he tarjoavat. Kumpikin löytää roolissaan tiettyä vimmaa, pelkoa ja herkkyyttä, mitä monet nuoret miehet sodassa varmasti kokivat. Heidän hahmonsa Blake ja Schofield eivät ole perinteisiä sankareita ja se on yksi syy, miksi heidän matkaansa on niin kiinnostavaa seurata - sekä heidän matkaansa kohti ansaan mahdollisesti jääviä joukkoja, kuten heidän henkistä kasvumatkaansa. Hahmojen välille onnistutaan hyvinkin nopeasti ja simppelisti luomaan luja side, mikä saa katsojan välittämään heistä. Ja jotta katsoja välittää myös tehtävän onnistumisesta, on Blaken veli mukana joukoissa, mitkä jäävät ansaan, jos kaksikko ei saa vietyä viestiä.
Sivurooleista löytyykin sitten nimekkäitä näyttelijöitä. Colin Firth, Mark Strong ja Benedict Cumberbatch esittävät erilaisia komentajia, jotka Blake ja Schofield kohtaavat matkansa aikana. Jokaisesta löytyy hienoa arvokkuutta ja siksi onkin hieman harmi, kuinka pikaisiksi jokaisen roolityö jää. Toisaalta kun Chapman ja MacKay tekevät näin hyvää työtä pääosissa, ei elokuvan tarvitse turvautua isoihin tähtiin.
Alle puoli vuotta sitten ilmestyi toiseen maailmansotaan sijoittuva elokuva Midway (2019), mitä pidin kelpo sotaleffana. Midway ei kuitenkaan ole mitään verrattuna Taistelulähetit - 1917 -filmiin. Tämä ei ollut pelkkä elokuva. Tämä oli suorastaan elämys. Muutaman vuoden takaisen Dunkirkin (2017) tavoin leffa keskittyy todella tarkasti tiettyyn tapahtumaan sodassa. Tämä on tosin vielä keskittyneempi yhteen asiaan, sillä toisin kuin maalla, merellä ja ilmassa, sekä kolmella eri aikajanalla kulkeva Dunkirk, Taistelulähetit - 1917 seuraa vain ja ainoastaan tämän kaksikon matkaa. Heti ensisekunneista lähtien katsoja imaistaan mukaan sotatantereelle ja välittömästi iskee jännite siitä, että vaara uhkaa kaiken aikaa. Levähdyshetkiä hädintuskin löytyy, sillä pelko vaanivista vihollisista jyskyttää koko ajan takaraivossa. Kyseessä on erittäin tiivistunnelmainen parituntinen, mikä alkaa hellittää vasta, kun lopputekstit pyörivät.
Katsojasta todella tuntuu siltä kuin olisi lähettien mukana suorittamassa tätä tehtävää, sillä missiota seurataan lähes reaaliaikaisesti. Tähän vaikuttaa se, että elokuva on tehty näyttämään siltä kuin siinä ei olisi leikkauksia lainkaan, vaan kaikki olisi kuvattu kerralla purkkiin. Tai no, kahdella kertaa, sillä noin puolessa välissä tapahtuu leikkaus pimeään, jolloin päivä vaihtuu yöksi. Minä suorastaan rakastan sitä, kun pääsee näkemään samaa kuvaa todella pitkiä pätkiä. Se osoittaa suurta lahjakkuutta työryhmältä, sillä heidän pitää saada pidempiä tapahtumia kerralla purkkiin. Kuvaaja ei voi kuvata yhteen suuntaan, pistää poikki, vaihtaa kameran suuntaa ja pistää taas pyörimään, vaan hänen täytyy sommitella kuva koko ajan lennosta. Kuvaajan täytyy olla kaiken aikaa liikkeellä ja jo tämä aiheuttaa katsojassa tunnetta siitä, ettei näillä hahmoilla ole aikaa pysähtyä. Kuvaajan pitää myös liikkua jopa 360 astetta ympyrää, eikä muu työryhmä saa osua kuvaan. Valaisijan homma on ollut suoranainen painajainen, sillä minne ihmeeseen lamput asettelee, ilman että ne näkyvät kuvassa? Silti valaisija on tehnyt uskomattoman näyttävää työtä etenkin yöosiossa. Leikkaajan täytyy yhdistellä piiloleikkaukset mahdollisimman huomaamattomiksi ja näyttelijöiden pitää tietty muistaa paljon pidempiä osuuksia tekemisiä ja sanomisia ulkoa. "Yhden oton" tyyliä hyödynnetään elokuvassa mestarillisesti, mutta voiko muuta odottaakaan alan kenties parhaalta kuvaajalta, Roger Deakinsilta? Maestron työ pääsee tosissaan esille suun auki loksauttavassa laajakuvassa, missä sadat sotilaat juoksevat kohti taistoa, pommien räjähdellessä heidän ympärillään.
Elokuva on muutenkin teknisesti henkeäsalpaavan upeaa katsottavaa. Valtavat lavasteet, joissa näyttelijät liikkuvat, ovat huikean hyvin rakennetut. Kuvaustyylin vuoksi tekijät eivät ole voineet käyttää samaa vallihautapätkää useaan eri kohtaan, vaan vallihautaa on pitänyt rakentaa kymmeniä metrejä. Kamera pujottelee siellä lumoavalla tyylillä, vaikka samalla jännittääkin, mitä jos kulman takaa hyökkää joku? Mätäneviä ruumiita on vajonnut mutaan ja on erittäin ällöttävää nähdä, kun kaksikon pitää ryömiä mudan ja ruumiiden keskellä. Puvustajat ovat tehneet armeijan asuja sadoille avustajille ja maskeeraajat taas pääsevät loihtimaan inhottavia haavoja ja ruhjeita. Äänimaailma on uskomattoman päräyttävä ja leffa tietää, milloin pistää kunnon tykitykset käyntiin ja milloin rakentaa jännitystä ahdistavalla hiljaisuudella. Säveltäjä Thomas Newman tekee tuttuun tapaansa erittäin hyvää työtä musiikkien parissa. Sam Mendes osoittaa jälleen lahjansa ohjaajana ja näyttää, että viimeisin Bond-leffa Spectre (2015) oli vain pieni kompastus Skyfallin (2012) ja tämän välissä. Mendes hallitsee ohjauksen rautaisella otteella ja hän tekee oivaa työtä myös käsikirjoittajana, yhdessä Krysty Wilson-Caimsin kanssa.
Yhteenveto: Taistelulähetit - 1917 on huikea elämys, mikä täytyy kokea mahdollisimman isolta valkokankaalta. Elokuvan tapa kuvata sotaa on ällistyttävä kaikin tavoin. Filmi on äärimmäisen intensiivinen ja katsojan sydän takoo rinnassa kaiken aikaa, kun seuraa näiden lähettien piinaavaa matkaa. Elokuva nappaa heti mukaansa, eikä hellitä otettaan, ennen kuin lopputekstit rullaavat. Ohjaaja Sam Mendes rakentaa tunnelmaa erinomaisesti, mihin vaikuttaa vahvasti myös Roger Deakinsin uskomaton kuvaus. "Yhden pitkän kuvan elokuva" -kikka on fantastisesti toteutettu ja leffojen teknisestä puolesta kiinnostuneet saavat runsaasti ihailtavaa. Itselläni suu loksahti auki, kun kamera kulkee piikkilankojen läpi ja pohdin, miten se on voitu toteuttaa? Päänäyttelijät Dean-Charles Chapman ja George MacKay ovat nappivalinnat läheteiksi. He näyttävät hienosti sotilaiden kokemat tunteet ja hyppäävät täysillä kaikkeen mukaan. Suosittelen Taistelulähetit - 1917 -elokuvaa erittäin lämpimästi sotaelokuvien faneille ja todella painotan sitä, että käykää katsomassa tämä mahdollisimman isolta kankaalta, sillä tämä leffa todella tarvitsee ja ansaitsee jättimäisyyttä.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 19.1.2020
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
1917, 2019, Amblin Partners, DreamWorks, Neal Street Productions, New Republic Pictures
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti