torstai 27. helmikuuta 2020

Arvostelu: Sonic the Movie (Sonic the Hedgehog - 2020)

SONIC THE MOVIE

SONIC THE HEDGEHOG



Ohjaus: Jeff Fowler
Pääosissa: Ben Schwartz, James Marsden, Jim Carrey, Tika Sumpter, Lee Madjoub, Natasha Rothwell, Adam Pally, Neal McDonough ja Frank C. Turner
Genre: seikkailu, komedia, toiminta
Kesto: 1 tunti 39 minuuttia
Ikäraja: 7

Sonic the Movie perustuu japanilaisen Sega-yhtiön "Sonic the Hedgehog" -pelisarjaan, mikä alkoi vuonna 1991 ja on vain kasvattanut suosiotaan vuosien varrella. Vuonna 1993 tehtiin animaatiosarja Adventures of Sonic the Hedgehog (1993-1996), minkä aikana alkoi suunnittelu myös elokuvasta. Sarjaa työstänyt Michealene Risley yritti saada ideaa leffasta läpi Hollywood-yhtiöille, mutta Segan johtohahmo Tom Kalinske ei pitänyt ajatuksesta, sillä toinen vastaavaan hittipeliin perustunut elokuva Super Mario Bros. (1993) oli fanien ja kriitikoiden haukkuma taloudellinen pettymys ja Kalinske uskoi saman käyvän myös Sonic the Hedgehogille elokuvamuodossa. Sega-yhtiön muut tärkeät tekijät olivat kuitenkin eri mieltä ja yhtiö tekikin sopimuksen Metro-Goldwyn-Mayerin kanssa Sonic-elokuvasta kesällä 1994. Richard Jefferies palkattiin kirjoittamaan elokuvan käsikirjoitus vuonna 1995, mutta projekti ei lähtenyt liikkeelle. MGM yritti myydä elokuvaoikeuksia DreamWorksille, mutta kun yhtiö ei tarttunut niihin, projekti pistettiin jäihin. Vasta vuonna 2013 Sony hankki Sonicin elokuvaoikeudet ja alkoi työstämään filmatisointia. Patrick Casey ja Josh Miller alkoivat työstämään uutta käsikirjoitusta, samalla kun ensikertalainen Jeff Fowler palkattiin ohjaajaksi. Kuitenkin vuonna 2017 Sony keskeytti elokuvan teon, jolloin Paramount Pictures nappasi sen, pitäen saman työryhmän. Näyttelijät valittiin ja kuvaukset alkoivat syyskuussa 2018. Elokuvan oli tarkoitus ilmestyä marraskuussa 2019, mutta kun Sonicin ulkonäkö julkaistiin trailerissa, se aiheutti niin suuren faniraivon, että tekijät ilmoittivat työstävänsä hahmon uuteen uskoon ja ensi-iltaa siirrettiin. Nyt Sonic the Movie saa vihdoin ensi-iltansa ja itse olin todella ristiriitainen filmistä. "Sonic the Hedgehog" -pelit eivät ole koskaan olleet minulle tärkeitä ja olen pelannut joitain niistä vain hieman. Sen lisäksi olin itsekin järkyttynyt Sonicin ulkonäöstä ensimmäisessä trailerissa ja vaikka uusi ulkonäkö onkin huomattavasti parempi, eivät muut asiat mainoksissa ole vakuuttaneet minua. Meninkin aika alhaisin odotuksin katsomaan Sonic the Movieta sen lehdistönäytökseen.

Pikkukaupungin sheriffi Tom Wachowski päätyy auttamaan kotimaailmastaan paennutta sinistä ja supernopeaa siiliä, Sonicia, jota jahtaa paha tohtori Robotnik.




On ymmärrettävää, että elokuvien kuten Alvin ja pikkuoravat (Alvin and the Chipmunks - 2007) ja Smurffit (The Smurfs - 2011) jälkeen tekijät pelkäsivät, että suoraan videopelistä repäisty Sonic näyttäisi liian piirrosmaiselta oikeiden näyttelijöiden rinnalla ja he halusivat tehdä hahmosta "realistisemman". Ensimmäisessä trailerissa nähty versio oli kuitenkin niin surkea adaptaatio hahmosta, että on hyvä, että tekijät päättivät sittenkin yrittää, toimisiko videopelimäinen versio näytellyssä leffassa. Lopputulos on poikkeuksellisen onnistunut ja Sonic näyttää aika lailla täydelliseltä. Hahmo itsessään on veikeä tapaus kaikessa lapsellisuudessaan ja energisyydessään. Hahmoa syvennetään tarpeeksi mainiosti leffan aikana ja nekin, jotka eivät ole pelejä pelanneet, huomaavat välittävänsä tästä vauhtisiilestä. Sonicin äänenä kuullaan Ben Schwartz, joka tuo hienosti eloa ja sydäntä hahmoon.
     Sheriffi Tom Wachowskina taas nähdään James Marsden, jolle digieläimille puhuminen ei ole uusi juttu. Marsden esiintyi vuoden 2011 pääsiäispupuleffassa Hop, mutta tekee Sonic the Moviessa huomattavasti parempaa työtä. Marsden on oikeissa tilanteissa hauska ja oikeissa vakava. Sonicin ja Tomin välille luodaan oiva kaveruus, mikä saa katsojan välillä jopa unohtamaan Sonicin digitoteutuksen.





Sonicia jahtaavaa arkkivihollista, tohtori Robotnikia näyttelee Jim Carrey, joka tekee mahtavan paluun tuttuun tyyliinsä. Viime vuosien aikana Carreyn puuhastelu on ollut lähinnä myötähäpeällisen pakotettua yrittämistä, mutta tässä elokuvassa Carrey löytää sisältään taas sen riemastuttavan eläytymisen, mikä teki hänestä aikoinaan tähden. Paikoitellen Carrey vetää yli silloin, kun keskittymisen pitäisi olla jossain muussa, mutta suurimmaksi osaksi hän on yllättävänkin hyvä valinta hullun tiedemiehen osaan.
     Muita hahmoja elokuvassa ovat mm. Tomin vaimo Maddie (Tika Sumpter), tämän lystikäs sisko Rachel (Natasha Rothwell), tohtori Robotnikin apuri Stone (Lee Madjoub), sekä hölmö poliisi Wade (Adam Pally), joka on poikkeuksellisen onnistunut idioottihahmo.

Iloisesti voin myös kertoa, että Sonic the Movie on poikkeuksellisen onnistunut videopelielokuva. Peleihin perustuvat filmatisoinnit ovat parhaimmillaan keskinkertaisia, mutta yleensä ne jättävät pahasti toivomisen varaan. Ei tämäkään mikään mahtava teos ole, mutta Sonic the Movie on oikein hyvä elokuva, mikä tarjoaa paljon hupia niin lapsille kuin hahmon aikuisfaneillekin. Vielä leffan turhankin kliseinen aloitus keskeltä loppuhuipennusta, repliikin "ihmettelette varmaan, miten päädyin tähän tilanteeseen" kanssa, pistää epäilemään elokuvan puolesta, mutta nopeasti sen lystikkyys ja mukaansatempaavuus alkavat voittamaan puolelleen. Leffan aikana saa nauraa jatkuvasti ja siinä on yllättävänkin nokkelaa sanailua muutamassa kohtaa. Mukana on tasapuolisesti vitsejä, mitkä ovat vain lapsille tai vain aikuisille, ja elokuva osaa oikeissa kohdissa rauhoittuakin syventämään jotain asiaa. Draamapuoli ei todellakaan ole kovin kummoista, mutta se ajaa asiansa tarpeeksi hyvin road trip -henkisessä komediassa, minkä päähenkilö on salamannopea digisiili. Toimintaakin on luvassa ja vaikka se pidetään aika lapsiystävällisenä, on tuhon määrä yllättävänkin massiivista. Kyllä olisi Michael Bay ylpeä.




Leffan heikkouksiin kuuluvat parit juoniaukot, jotka aiheutuvat lähinnä sen takia, että mukaan saadaan muutama vitsi lisää. Kliseisiä piirteitä on paljon, eikä erityistä jännitettä onnistuta koskaan luomaan. Carrey osaa tarpeen vaatiessa olla häijy Robotnikina, mutta samalla hän vesittää sen myötähäpeällisellä tanssikohtauksella. Kohtaukset, mitkä demonstroivat Sonicin nopeutta, ovat huvittavia, mutta ne lähinnä kopioivat X-Men -elokuvien (2000-) Quicksilver-hahmon tähtihetkiä. Lisäksi elokuvalla on kummallisia asioita mainostettavanaan, mitkä saavat lähinnä hämmentymään kuin nauramaan. Olive Garden -ravintolaa hehkutetaan useammankin kerran todella tökerösti. Tiesittekö, että Olive Gardenilla on käytännöllinen puhelinsovellus, minkä voit ladata ilmaiseksi? Heidän pastansa ei koskaan lopu ja ravintolassa olet kuin perheenjäsen! Sonic the Movien tuottajat ovat vastuussa myös Fast & Furious -kaahailuleffoista (2001-) ja elokuvassa viitataankin niihin. Lisäksi elokuva toimii jonkin sortin promootiona Dwayne Johnsonin mahdolliselle presidenttikampanjalle. On vaikea sanoa, oliko kyseessä pelkkä vitsi vai kannanotto. Johnson on vihjannut, että haluaisi pyrkiä presidentiksi tulevaisuudessa. Lisäksi hänen on huhuttu esiintyvän Sonic the Movien jatko-osassa, joten kenties seuraavaksi näemmekin poliittisen draaman perinteikkään toimintaseikkailun sijaan...

Vaikka kyseessä on ohjaaja Jeff Fowlerin esikoistyö, hän tekee menevää työtä. Erityisen menevää työtä, kun ottaa huomioon, että kyseessä taitaa olla paras videopelileffa ikinä! Pat Caseyn ja Josh Millerin käsikirjoitus vaatisi tiettyä hiomista, etenkin todella kehnosti toteutetun piilomainonnan kohdalla. Kuvaukseltaan Sonic the Movie on tyylikäs ja leikkauskin on suurimmaksi osaksi sujuvaa. Efektitiimi on tehnyt hyvää työtä Sonicin uuden ilmeen kanssa, vaikka paikoitellen visuaalisuudet vaatisivat pientä viimeistelyä. Ja olisiko joku voinut sanoa efektitiimille, kun he työstivät Sonicia uudestaan, että hahmon voitontanssin olisi voinut vaihtaa? Flossaaminen ei taida olla enää muodikasta. Lavasteet ovat oivalliset ja puvustajat ovat onnistuneet tohtori Robotnikin asujen kanssa. Äänimaailma on erinomainen ja Tom Holkenborgin musiikit toimivat hyvin, vaikkakin monille faneille voi tulla pettymyksenä, että elokuva hädintuskin käyttää videopeleistä tuttua teemamusiikkia.




Yhteenveto: Ongelmallisen tuotantonsa vuoksi Sonic the Movie voisi olla aikamoinen katastrofi, mutta kaikkien odotusten vastaisesti elokuva pääsee yllättämään positiivisesti. Elokuva on oikeasti todella mukaansatempaava ja hauska, tarjoten paljon lystikkyyttä koko perheelle. Huumoria on monipuolisesti kaikenikäisille, joten on aika varmaa, että jokainen nauraa ainakin jossain kohtaa ja pudistaa sitten päätään jollekin toiselle vitsille. Myötähäpeää aiheuttavia tanssinumeroitakin on toki tiedossa. Erityistä jännitettä ei ole mukana kuin perheen pienemmille, mutta viihdepuolella leffa on erittäin tasokas kaikille. Samalla se kuitenkin sisältää kummallisia ideoita, kuten todella tökeröä mainontaa. Jos leffa jossain epäonnistui, niin minun ei ole lainkaan tehnyt mieli syödä Olive Gardenissa. Sonicin päivitetty ulkonäkö on kuitenkin suuri onnistuminen. Leffaa katsoessa voi vain kuvitella sitä painajaista, jos leffassa olisi pidetty ensimmäisessä trailerissa nähty versio Sonicista. Jim Carrey ilahduttaa energisellä paluullaan hulluttelun pariin ja toimii todella hyvin pahana tohtori Robotnikina. Suosittelenkin Sonic the Movieta lämpimästi koko perheen elokuvahetkeen, sekä aikuisten Sonic-fanien katseltavaksi. Kyseessä on kenties paras videopelileffa ikinä ja jäänkin positiivisin mielin odottamaan jatkoa.

Lopputekstien aikana nähdään vielä pari kohtausta, mitkä tarjoavat varmasti suurta riemua pelien faneille...




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 26.2.2020
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Sonic the Hedgehog, 2020, Paramount Pictures, Sega, Original Film, Blur Studio, Marza Animation Planet, DJ2 Entertainment, Paramount Animation, Stories International


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti