lauantai 21. marraskuuta 2026

Star Trek, kausi 2 (1967-1968) - sarja-arvostelu

STAR TREK - KAUSI 2



Luoja: Gene Roddenberry
Näyttelijät: William Shatner, Leonard Nimoy, DeForest Kelley, James Doohan, Nichelle Nichols, George Takei, Walter Koenig, Majel Barrett ja Eddie Paskey
Genre: scifi, seikkailu, jännitys
Jaksomäärä: 26
Jakson kesto: noin 50 minuuttia - Yhteiskesto: noin 21 tuntia 40 minuuttia
Ikäraja: 7

Gene Roddenberryn luoma tieteissarja Star Trek ei saanut korkeita katsojalukuja, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 1966, mutta sarjan ympärille muodostui niin vannoutunut fanikunta, että jatkoa oli luvassa. Kuvaukset käynnistyivät kesällä 1967 ja Star Trekin toisen kauden esitys alkoi jo muutamaa kuukautta myöhemmin, syyskuussa. Katsojaluvut jatkoivat laskuaan, mutta sarjan fanikannatus vain lisääntyi. NBC-kanava sai yli satatuhatta fanikirjettä, jotka kiittivät sarjasta ja pyysivät sen jatkoa, minkä lisäksi fanit alkoivat pukeutua tapahtumissa suosikkihahmoikseen ennennäkemättömissä määrin. Itse tutustuin Star Trek -ilmiöön vuoden 2009 elokuvan kautta, josta pidin paljon. Kun huomasin alkuperäisen sarjan viettävän nyt 60-vuotisjuhlaansa, päätin sen kunniaksi katsoa ja arvostella sen läpi. Pidin Star Trekin ensimmäisestä tuotantokaudesta ja aloitinkin toisen kauden katselun positiivisin mielin.

U.S.S. Enterprise jatkaa tutkimusmatkaansa halki avaruuden. Aluksen kapteeni Kirk ja miehistö päätyvät jälleen erilaisiin seikkailuihin ja vaaroihin.




Star Trekin tutut hahmot, tähtilaiva U.S.S. Enterprisen miehistö tekee paluun ja on saanut pysyvän vahvistuksen nuoresta venäläisestä navigointiupseeri Pavel Chakovista (Walter Koenig), joka tuo lystikkään lisän joukkoon. Kapteenina toimii tietty William Shatnerin näyttelemä James T. Kirk ja tämän uskollisen yliperämiehen, vulkanuslaisen Spockin roolissa nähdään Leonard Nimoy. Lääkintäupseeri Leonard "Bones" McCoyta näyttelevä DeForest Kelley on saanut nimensä ihan alkuteksteihin, kun taas Nichelle Nicholsin esittämä radisti Nyota Uhura jää turhan vähälle huomiolle. U.S.S. Enterprisen pääohjaaja Hikaru Sulu (George Takei) ja konepäällikkö Montgomery Scott (James Doohan) pääsevät vuorotellen seikkailuihin mukaan. Lisäksi mukana on taas useita nuoria naispuoleisia miehistön jäseniä, joiden hommaksi jää lähinnä langeta mystisten miesten pauloihin, sekä tietty niitä punapaitaisia, jotka klassisesti joutuvat ensimmäisenä tykinruoaksi. Hahmogalleria on edelleen mainio ja osa saa lisää lihaa luidensa ympärille. Etenkin Spockia syvennetään heti avausjaksossa onnistuneesti lisää, kun hahmot vierailevat tämän kotiplaneetalla Vulkanuksella. Nähdäänpä jaksossa myös ensimmäistä kertaa eräs tietty käsitervehdys. Eivätpä tainneet jakson tekijät edes arvata, kuinka tämä yksinkertainen ele tulisi järisyttämään scifigenreä ja populaarikulttuuria näin valtavalla tavalla. Näyttelijäkaarti jatkaa pätevää suorittamistaan ja kaikkien kemiat kohtaavat entistä paremmin, näyttelijöiden tehdessä yhteistyötä jo toista vuotta.




Star Trek jatkaa pääasiassa ykköskauden osoittamalla mainiolla linjallaan, joskin toisinaan tuntuu siltä, että samoja juonikuvioita aletaan kierrättämään, vain hieman vaihtelevin lopputulemin. Muuten sarja pitää kutinsa ja toinen tuotantokausi tarjoaa jälleen monenmoista erilaista tapahtumaa, konfliktia ja pulmaa Kirkin ja kumppaneiden ratkottavaksi. Sekaan mahtuu muutamia toiminnallisempia kohtauksia, mutta jälleen alkuperäisen Star Trekin viehätys syntyy siitä, kuinka hahmot setvivät tilanteita rauhanomaisin tavoittein, päättelemällä ja suunnittelemalla. Nämä tyypit ovat niin mainioita, että heidän välisiä keskustelujaan ja väittelyitään on mielenkiintoista kuunnella. Menosta on tälläkin kertaa saatu usein jännittävää ja kauden 26 jaksoa ovat pitkälti kuin pieniä trillereitä avaruudessa.

Edellisen kauden tapaan myös kakkoskausi kertoo irrallisia tarinoita, jotka eivät vie mitään yleistä isompaa tarinakaarta eteenpäin. Jaksot ovat yksittäisiä seikkailuja U.S.S. Enterprisen viiden vuoden komennuksen varrelta. Suosikkijaksojani kaudelta olivat 3. jakso, jossa miehistö kohtaa viallisen robotin, jonka tehtävänä on "puhdistaa" kaikki, mitkä se tuomitsee viallisiksi, 4. jakso, jossa hahmot päätyvät vaihtoehtoiseen todellisuuteen, missä Enterprisen väki palvelee diktaattorimaista Imperiumia, 10. jakso, jossa Spockin isää (Mark Lenard) epäillään murhasta, 12. jakso, jossa outo säteily saa miehistön vanhenemaan hurjaa vauhtia, 16. jakso, jossa Kirk, Uhura ja Chekov siepataan gladiaattoriotteluun, sekä 24. jakso, jossa tekoäly ottaa Enterprisen hallintaansa.




Tuotantokauden ohjaajat rakentavat ilmapiiriä mainiosti, mutta käsikirjoittajilta tuntuu hetkittäin loppuvan mielikuvitus kesken. Teknisesti Star Trek pitää tasonsa, niin hyvässä kuin pahassa. Kameratyöskentely on oivallista, puvustus on mainiota ja monet maskeeraukset ovat hienot. Tehostekuvat avaruudessa seilaavasta U.S.S. Enterprisesta ovat komeaa katseltavaa edelleen. Osa lavasteista näyttää kuitenkin jälleen todella halvoilta ja valaisu on paikoitellen huvittavaa. Äänityöskentely sen sijaan on pätevää ja useiden eri säveltäjien aikaansaannokset säestävät tapahtumia tunnelmallisesti.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 29.10.2025
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org
Star Trek, Yhdysvallat, 1966-1969, Paramount Television, Norway Corporation, Desilu Productions

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti