TV-sarja: Simpsonit, kausi 6 (The Simpsons - 1994-1995)

SIMPSONIT - KAUSI 6

THE SIMPSONS



Luoja: Matt Groening
Pääosissa: Dan Castellaneta, Julie Kavner, Nancy Cartwright, Yeardley Smith, Harry Shearer, Hank Azaria, Pamela Hayden ja Marcia Wallace
Genre: komedia, animaatio
Jaksomäärä: 25
Jakson kesto: noin 23 minuuttia - Yhteiskesto: noin 9 tuntia 35 minuuttia
Ikäraja: 7

Matt Groeningin luoma animaatiosarja Simpsonit nousi heti isoksi hitiksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa joulukuussa 1989. Sarjan suosio vain jatkui toisen, kolmannen, neljännen ja viidennen kauden myötä ja jo viidennen kauden pyörimisen aikaan tekijät työstivät kuudetta kautta. Sitä varten Fox tilasi tuottajilta kolme jaksoa enemmän kaudelle kuin aiemmin, minkä takia tekijät tarvitsivat lisäapua muista tuotannoista. Samoihin aikoihin Groening oli alkanut myös työstämään näyteltyä lisäosasarjaa Hassu-klovnista, mutta ne suunnitelmat lopulta kariutuivat. Simpsonien kuudes kausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 1994 ja suosio vain jatkui. Kriitikotkin kehuivat kautta ja kausi voitti parhaan animaatio-ohjelman Emmy-palkinnon. Itse olen katsonut sarjaa lapsesta asti ja innostuin sarjasta toden teolla nähtyäni The Simpsons Movien (2007) elokuvateatterissa isäni kanssa. Kun Simpsonit täytti 30 vuotta joulukuussa 2019, päätin ottaa pitkäksi projektiksi katsoa sarjan kokonaan läpi ja arvostella sen kaikki tuotantokaudet. Muutama kuukausi viidennen kauden jälkeen aloitin vihdoin kuudennen kauden.

Marge liittyy Springfieldin poliisivoimiin ja Homerista tulee osa kivenhakkaajien salaseuraa. Ennustaja kertoo Lisan tulevaisuuden, kun taas Bartin löytämä komeettaa syöksyy kohti kaupunkia, uhaten asukkien henkeä.




Kuudetta kertaa Springfieldin tuttu väki hauskuuttaa kommelluksillaan. Simpsonien perheen isä Homer (Dan Castellaneta), äiti Marge (Julie Kavner) ja lapset Bart (Nancy Cartwright), Lisa (Yeardley Smith) ja Maggie päätyvät milloin mihinkin seikkailuihin, kuten matkalle Australiaan puolustamaan pahemman luokan jäynää tehnyttä Bartia tai ihan vain naapurikaupunkiin Shelbyvilleen, jonka asukkaat varastavat Springfieldin ikonisen sitruunapuun. Hahmot ovat jälleen kerran vekkulimaisia ja jokainen perheestä saa useat hetkensä loistaa. Marge ja Lisa saavat entistä enemmän ruutuaikaa ja voi kulua useampikin jakso peräkkäin, ettei Homer ole tarinan keskiössä.
     Sivuhahmotkin ovat yhä varsin mainioita. Ydinvoimalan johtaja Burns (Harry Shearer) nousee muutamankin jakson päähahmoksi, vierellään uskollinen palvelijansa Smithers (myös Shearer). Homerin isä Abe (Castellaneta) pääsee kertomaan Springfieldin historiasta, Margen siskot Patty ja Selma (Kavner) löytävät keinon kiristää Homeria, Milhouse (Pamela Hayden) seuraa kaveriaan Bartia minne vain, Hassu-klovni (Castellaneta) joutuu vaikeuksiin tuotteidensa takia, perheen naapuri Ned Flanders (Shearer) osoittautuu kaupungin hyödyllisimmäksi henkilöksi komeetan lähestyessä, Sideshow Bob (Kelsey Grammer) punoo uusia häijyjä juonia Bartin tappamiseksi, poliisipäällikkö Wiggum (Hank Azaria) ja pormestari Quimby (Castellaneta) osoittavat taas kyvyttömyyttään töissään ja rehtori Skinner (Shearer) kohtaa uuden ongelman, kun Edna Krabappelin (Marcia Wallace) johdolla koulun opettajat ryhtyvät lakkoilemaan. Kauden varrella kuullaan tietty useita tunnettuja vierailevia tähtiä, kuten Winona Ryder, Meryl Streep, James Earl Jones, Woody Harrelson, Patrick Stewart, Susan Sarandon ja Mel Brooks.




Simpsonien kuudes kausi vain jatkaa sarjan kovaa tykitystä eteenpäin, tarjoten jälleen kerran hauskan kauden täynnä mainioita jaksoja. Jaksomäärää on nostettu kolmella ja kausi tarjoaa tässä kohtaa sarjalle ennätykselliset 25 jaksoa. Sekaan mahtuu pari heikompaa täytejaksoa, kuten täysin tarpeeton kolmas jakso, joka on rakennettu laiskasti pääasiassa aiempien kausien jaksojen materiaalia hyödyntäen. Pääasiassa meininki on kuitenkin todella lystikästä ja hymy pysyy visusti katsojan huulilla läpi keston. Tarinat ovat toinen toistaan mukaansatempaavampia, oli kyse sitten Lisan kilpailusta uuden oppilaan kanssa, perheen reissusta Tikku ja Takku -huvipuistoon, Margen paljastuvasta fobiasta tai Springfieldin elokuvafestivaalista. Jälkimmäinen näistä ei tosin ollut sarjan luojan Matt Groeningin mieleen, sillä hän koki jakson lähinnä mainostukseksi Foxin juuri hankkimalle The Critic -animaatiosarjalle (1994-1995). Omasta mielestäni taas kyseinen jakso kuuluu kauden parhaimmistoon.

Sen lisäksi muita suosikkijaksojani tuotantokaudelta ovat kahdeksas jakso, jossa Lisa ja Bart ryhtyvät pelaamaan jääkiekkoa vastakkaisissa tiimeissä, suloisen lopun sisältävä kolmastoista jakso, jossa Homer kertoo lapsille, kuinka jokaisen syntymä sujui, kahdeskymmenestoinen jakso, jossa Lisa tapaa jazz-muusikko Bleeding Gums Murphyn (Ron Taylor), sekä nykypäivälle hyvin ajankohtainen yhdeksäs jakso, jossa Homeria syytetään väärinkäsityksen myötä seksuaalisesta ahdistelusta. Simpsonit on tunnettu siitä, kuinka sarjassa ennustetaan tulevaisuutta ja tapa, millä springfieldiläiset ottavat Homerin välittömästi silmätikukseen muistuttaa paljon tätä päivää. Sarjan suurimmat huippujaksot taitavat kuitenkin olla Homerin liittyminen kivenhakkaajien salaseuraan, mikä pitää sisällään veikeän, jopa Emmy-ehdokkuuden saaneen musikaalinumeron, sekä tuotantokauden päätösjakso, ärsyttävästi kesken jäävä Kuka ampui johtaja Burnsin?.




Huumoria on jälleen luvassa moneen makuun ja joka jakso tarjoaa ainakin yhdet makeat naurut - osa jaksoista taas useammatkin. Komediaa revitään niin poliittisen ja Yhdysvaltoihin kohdistuvan satiirin voimin, kuten myös erilaisin parodiakeinoin. Heti kauden avausjakso leikittelee veikeästi Alfred Hitchcockin mestariteos Takaikkunan (Rear Window - 1954) hengessä, Bartin joutuessa viettämään kesäpäivät jalka kipsissä, ainoana viihdykkeenään kaukoputkella naapurien toimien seuraaminen. Elokuvien puolelta Simpsonien kynsiin joutuvat tällä kaudella lisäksi Kunnian miehiä (A Few Good Men - 1992), Ben-Hur (1959), Leijonakuningas (The Lion King - 1994), Uhrilampaat (The Silence of the Lambs - 1991), E.T. the Extra-Terrestrial (1982) ja James Bondit (1962-). Yllättävänkin veikeässä Kauhujen talo -jaksossa nähdään parodiaa Hohdosta (The Shining - 1980), aikamatkustussekoilua, sekä kannibaaliopettajia.

Animaatiojälki pysyy hyvin samanlaisena pariin edelliseen kauteen verrattuna, eikä siinä ole tapahtunut muutosta parempaan tai huonompaan suuntaan. Paikoitellen taustoihin kaipaisi hieman enemmän yksityiskohtia tai parempaa keskittymistä, kun perspektiivijutut ja suoriksi tarkoitetut viivat on hoidettu vain vähän siihen suuntaan. Pääasiassa tuotantokautta on kuitenkin miellyttävää katsoa. Äänipuolikin on hyvin rakennettu ja Danny Elfmanin säveltämä tunnusmusiikki jaksaa riemastuttaa jakso toisensa perään. Alkutekstipätkän sohvasketseissä nähdään vanhojen kierrätystä, mutta myös muutamia ihan hassuja uusia tempauksia.




Yhteenveto: Simpsonien kuudes tuotantokausi on erittäin mainio lisäys animaatiosarjaan, tarjoten jälleen paljon hilpeää menoa. Seasta löytyy pari turhempaa täytejaksoa, kuten tylsän laiskasti vanhasta materiaalista rakennettu kolmas jakso, mutta pääasiassa kausi viihdyttää todella hyvin. Parit jaksoista nousevat jopa koko sarjan kärkikastiin. Homerin liittyminen kivenhakkaajien salaseuraan ja Kuka ampui johtaja Burnsin? -tuplajakson ärsyttävästi kesken jäävä avausosa ovat molemmat mahtavia. Muitakin todella lystikkäitä kommelluksia on luvassa ja huumoria löydetään jälleen ties mistä ajankohtaisista aiheista poliittisiin selkkauksiin ja parodiaan muista elokuvista ja sarjoista. Animaatiojälki on muutamia hutilointeja lukuunottamatta oivallista ja ääninäyttelijät pistävät taas kerran parastaan.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 9.5.2021
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.imdb.com
The Simpsons, Yhdysvallat, 1989-, Gracie Films, Twentieth Century Fox, 20th Century Fox Television, Fox Television Animation, Twentieth Century Fox Animation

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti