Heartstopper Forever (2026) - elokuva-arvostelu

HEARTSTOPPER FOREVER

Ohjaus: Wash Westmoreland

Näyttelijät: Joe Locke, Kit Connor, William Gao, Yasmin Finney, Tobie Donovan, Corinna Brown, Kizzy Edgell, Jenny Walser, Rhea Norwood, Anna Maxwell Martin, Leila Khan, Fisayo Akinade, Nima Taleghani, Jack Barton, Eddie Marsan ja Derek Jacobi

Genre: romantiikka, draama

Kesto: 1 tunti 54 minuuttia

Ikäraja: 13

Alice Osemanin sarjakuvaan perustuva televisiosarja Heartstopper (2022-2024) nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Netflixissä huhtikuussa 2022, joten jatkoa oli luvassa. Toisen ja kolmannen kauden aikana katsojaluvut kääntyivät kuitenkin laskuun, jolloin sarjan jatko oli vaakalaudalla. Lopulta Oseman ja kumppanit päättivät tehdä varsinaisen tuotantokauden sijaan elokuvan, joka veisi tarinan päätökseen. Kuvaukset käynnistyivät kesäkuussa 2025 ja nyt Heartstopper Forever on julkaistu Netflixissä. Itse pidin sarjasta ja minua harmitti, kun tekijät ilmoittivat vievänsä sarjan päätökseen leffalla kunnon kauden sijaan. Päätin silti katsoa Heartstopper Foreverin heti elokuvan ilmestymispäivänä.

Yhteiset kouluvuodet alkavat olla takanapäin ja Charlien, Nickin ja muiden nuorten on päätettävä tulevaisuudestaan. Nick haluaisi muuttaa Leedsiin opiskelemaan, mutta voiko hänen ja Charlien suhde kestää pitkän välimatkan?

Heartstopperin tutut hahmot tekevät paluun ja näillä näkymin viimeistä kertaa, Heartstopper Forever -elokuvan toimiessa heidän tarinansa huipennuksena. Charlie (Joe Locke) ja Nick (Kit Connor) ovat onnellisesti parisuhteessa, mutta heidän rakkautensa joutuu koetukselle, kun Nick päättää valita tulevaksi opinahjonsa Leedsistä, mikä loisi pitkän välimatkan pojille. Charlie sen sijaan on päättänyt keskittyä koulun muuttamiseksi suvaitsevammaksi uudella asemallaan oppilaiden puheenjohtajana. Hahmot ovat mainiot ja Locke ja Connor suoriutuvat loppuun asti hyvin rooleistaan. Heidän väliltä löytyy myös yhä vahvaa kemiaa.

     Elokuvassa nähdään lisäksi Charlien ja Nickin kaverit, pariskunta Tao (William Gao) ja transtyttö Elle (Yasmin Finney), lesbopari Tara (Corinna Brown) ja Darcy (Kizzy Edgell), kirjoihinsa uppoutuva aseksuaali Isaac (Tobie Donovan) ja seksuaalisuutensa kanssa vihdoin sinut oleva Imogen (Rhea Norwood). Valitettavasti vajaan parin tunnin elokuva ei anna sivuhahmoille samalla lailla tilaa kuin useista jaksoista koostuvat televisiosarjan tuotantokaudet. Taolla ja Ellellä on hieman omaa konfliktia tulevaisuudenhaaveiden takia, mutta tämä sivujuonikuvio jää todella ohkaiseksi. Gao, Finney, Brown, Edgell, Donovan ja Norwood tekevät parhaansa sen kanssa, mitä käsikirjoitus heille tarjoaa, mutta hahmojen fanien epäonneksi se ei ole kovin paljon.

Heartstopper-sarja oli erittäin mainio ja mukavan sympaattinen, vaikka se käsittelikin ajoittain rankempia aiheita, kuten vaikkapa syömishäiriötä. Hahmot ja heidän suhteensa saivat tilaa ja oman rauhansa syventyä ja heihin tykästyi aika lailla. Siksi onkin sääli, että varsinaisen finaalikauden sijaan tekijät ajautuivat tällaiseen kompromissiratkaisuun. Heartstopper Forever on kelvollinen, mutta silti harmillisen vaisu päätös todella hyvälle sarjalle. Tietty miellyttävä ilmapiiri ja mainio pääpariskunta pitävät elokuvan plussan puolella, mutta katsojana on silti vaikea olla haaveilematta, miten paljon vahvemmin kunnon tuotantokausi olisi voinut huipentaa tämän kaiken.

Heartstopper Forever on samanaikaisesti liian täynnä, jolloin sivuhahmot joutuvat tyytymään lähes statistirooleihin, mutta myös omituisen ohkainen. Isoin ongelma elokuvassa on Charlielle ja Nickille kirjoitettu pakollinen draama, joka tuntuu olevan mukana vain, koska tällaisissa leffoissa yleensä on draamaa. Koko riita syntyy tönkösti ja sen vatvomiseen käytetään turhan iso osa leffan kestosta. Seassa on hyviä yksittäisiä kohtauksia, sekä jopa ihan liikuttavia hetkiä, mutta kokonaisuus jää ontumaan.

Elokuvan ohjauksesta vastaa Wash Westmoreland, jonka työ toimii pääasiassa menevästi. Ongelmaksi muodostuu Heartstopper-sarjakuvatkin tehneen Alice Osemanin käsikirjoitus, joka velloo liikaa pääparin draamassa ja lähes unohtaa sivuhahmot. Teknisesti Heartstopper Forever kuitenkin toimii. Elokuva on osaavasti kuvattu, lavasteet ovat edelleen mainiot ja puvustus oivallista. Äänimaailma on hyvin rakennettu, joskin loppuun asti minua jäi harmittamaan, että siitä huolimatta että Charliella on huoneessaan suosikkiyhtyeeni Musen juliste, koko Heartstopperin aikana ei kuulla kappaleen kappaletta bändiltä.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 19.7.2026

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Heartstopper Forever, Iso-Britannia, 2026, Netflix, See-Saw Films

Kevin, kausi 1 (2026) - sarja-arvostelu

KEVIN - KAUSI 1

Luojat: Joe Wengert ja Aubrey Plaza

Näyttelijät: Jason Schwartzman, Aubrey Plaza, Whoopi Goldberg, John Waters, Aparna Nancherla, Mike Mitchell, Gil Ozeri, Amy Sedaris, Quinta Brunson, Joe Wengert, Patti LuPone, Joe Locke, Charles Melton ja Addison Rae

Genre: animaatio, komedia

Jaksomäärä: 8

Jakson kesto: noin 25 minuuttia - Yhteiskesto: noin 3 tuntia 22 minuuttia

Ikäraja: 16

Kevin on Joe Wengertin ja Aubrey Plazan luoma animoitu komediasarja. Kaksikko sai Amazonin tarttumaan projektiin ja animointiprosessi käynnistyi. Nyt Kevinin ensimmäinen tuotantokausi on julkaistu Amazonin Prime Video -suoratoistopalvelussa ja itse olen odottanut sarjan näkemistä ihan vain siksi, että se kertoo kissasta. Katsoinkin Kevinin läpi muutamassa päivässä heti sen julkaisun jälkeen.

Kun Kevin-kissan omistajat eroavat, suuttunut Kevin päättää lähteä omille teilleen. Kotikissan pärjääminen ulkomaailmassa ei kuitenkaan ole lainkaan niin helppoa kuin Kevin oli kuvitellut.

Kevinin keskiössä on vähemmän yllättäen sen nimikkohahmo, eli kissa nimeltä Kevin (äänenä Jason Schwartzman). Kevin on elellyt koko ikänsä onnellisesti omistajiensa, ihmispariskunta Danin (Mike Mitchell) ja Danan (Aubrey Plaza) kanssa, mutta hänen maailmansa mullistuu, kun eräänä päivänä yllättäen Dan ja Dana ilmoittavat eroavansa. Kevin suutahtaa tiedosta niin vimmaisesti, että päättää itsekin erota tästä perheestä ja löytää oman elämänsä ulkona. Kevin on lähtökohdiltaan kelvollinen hahmo, johon on saatu sopivasti mukaan erilaisia kissamaisia piirteitä ja oikkuja, mutta jonka kaari kauden aikana jättää toivomisen varaa.

     Muita hahmoja avauskaudella ovat muun muassa Furrever Friends -nimistä eläinten turvapaikkaa pyörittävä Seth (Gil Ozeri), hienostokissa Armando (John Waters), karvaton ja elämää nähnyt kissa Cupcake (Whoopi Goldberg), sairas kissanpentu Judy (Aparna Nancherla), shih tzu -koira Brandi (Amy Sedaris), ihmisnainen Franny (Quinta Brunson), papukaija Paco (Joe Wengert) ja hevosnäyttelijä Patti LuPony (Patti LuPone). Sivuhahmot jäävät harmillisesti joko tylsiksi tai jopa ärsyttäviksi, eikä tämä monenkirjava eläinjoukko lopulta juuri innostanut minua.

Aikuisille suunnatut animaatiokomediat ovat vaikea laji. Parhaimmillaan ne voivat olla hulvattomia, mutta silti ajatuksia herättäviä ja vaikeita aiheita onnistuneesti käsitteleviä sarjoja, kuten Netflixin loistava BoJack Horseman (2014-2020). Mutta sitten taas jotkut niistä ovat liikaa yrittäviä ja sitä kautta totaalisen kuiviksi jääviä ja juuri sellainen on valitettavasti Kevin. Lähtökohdiltaan Kevin vaikuttaa ihan hyvältä, mutta pian kävi selväksi, että sarja on totaalisen yhdentekevää taustahälinää, joka ei herätä tunteita juuri mihinkään suuntaan.

Sen lisäksi, että sarjan hahmot eivät pahemmin vakuuttaneet, sarjan isoimmaksi ongelmaksi muodostuu se, ettei sarja ole hauska - ei sitten yhtään. Tuijotin lopulta koko kahdeksan jakson mittaisen tuotantokauden läpi ilman, että ilmeeni taisi kertaakaan edes värähtää. Meno ei naurattanut, eivätkä vitsit saaneet aikaiseksi edes huvittuneita hymähdyksiä. Sekaan ripotellut elämänviisaudet jäävät aikamoisiksi latteuksiksi ja täten näiden puolen tunnin jaksojen läpi kahlaaminen alkoi jossain kohtaa tuntua työltä. Jos Kevin päätetään lakkauttaa tähän, en voi sanoa että sarjaa jäisi ikävä.

Sentään Kevin on animaatiojäljeltään ihan kelvollinen - aika lailla juuri niin karikatyyrimainen kuin tällaiselta sarjalta voikin odottaa. Hahmot näyttävät tarpeeksi hyviltä ja ovat sopivan erilaiset toisistaan, sekä liikkuvat sulavasti. Taustoista löytyy tarpeeksi yksityiskohtia ja sarja on kivan värikäs. Äänimaailmakin on osaavasti rakennettu, vaikka Dan Romerin säveltämät musiikit eivät jääkään mieleen, lukuun ottamatta Romerin työstämää ja Schwartzmanin esittämää I'm Coming Home -tunnusbiisiä, mutta sekin jää mieleen lähinnä siksi, että laulun nimeä hoetaan biisissä monen monta kertaa.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 27.4.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste ja kuvat / poster and still images of Kevin season 1 www.press.amazonmgmstudios.com

Copyright material used under fair use for review and educational purposes.

Kevin, Yhdysvallat, 2026-, Evil Hag Productions, Titmouse, Amazon MGM Studios