Näytetään tekstit, joissa on tunniste Johnny Yong Bosch. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Johnny Yong Bosch. Näytä kaikki tekstit

perjantai 22. toukokuuta 2026

Devil May Cry, kausi 2 (2026) - sarja-arvostelu

DEVIL MAY CRY - KAUSI 2



Luoja: Adi Shankar
Näyttelijät: Johnny Yong Bosch, Scout Taylor-Compton, Robbie Daymond, Chris Coppola, Ian James Corlett, Graham McTavish, John Omohundro, James C. Mathis III, Salli Saffioti, Tara Strong, Jim Conroy, Andrew Morgado, Rick D. Wasserman, Keith David, Kari Wahlgren, Hoon Lee ja Tony Todd
Genre: animaatio, fantasia, toiminta
Jaksomäärä: 8
Jakson kesto: 30 minuuttia - 39 minuuttia - Yhteiskesto: noin 4 tuntia 42 minuuttia
Ikäraja: 16

Samannimiseen videopelisarjaan perustuva animaatiosarja Devil May Cry nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Netflixissä huhtikuussa 2025, joten jatkoa oli luvassa. Ääninäyttelijät nauhoittivat repliikkinsä, animaattorit kävivät töihin ja nyt Devil May Cryn toinen tuotantokausi on ilmestynyt Netflixin suoratoistopalveluun. Itse en ole pelannut pelejä, mutta pidin sarjan avauskaudesta ja olen positiivisin mielin odottanut sen jatkumista. Katsoinkin kakkoskauden läpi viikossa sen ilmestymisen jälkeen.

Demoninmetsästäjä Dante yrittää löytää paikkansa Maan ja Helvetin välisen sodan keskellä, kun hän kohtaa pitkästä aikaa kuolleeksi luulemansa veljensä Vergilin.




Devil May Cryn tutut hahmot tekevät paluun. Ensimmäisen kauden päätteeksi demoninmetsästäjä Dante (äänenä Johnny Yong Bosch) vangittiin DARKCOMin toimesta ja pistettiin syväjäähän. Kuitenkin kun avautuneen portaalin myötä sota Maan ihmisten ja Helvetin demoneiden välillä eskaloituu, Dante pitää tuoda takaisin apukädeksi. Hahmo pysyy mainiona ja hyvän lisänsä Danteen tuo se, että mies tietää nyt veljensä Vergilin (Robbie Daymond) olevan sittenkin yhä elossa ja Dante haluaa löytää tämän, korjatakseen asiat. Vergil on myös kiinnostava tapaus, vartuttuaan Helvetissä julman Mundusin (Ray Chase) komennettavana. Miehen katkeruus veljeään Dantea kohtaan on vain kasvanut, tehden heidän jälleennäkemisestään katsojalle odotetun tapahtuman.
     Myös DARKCOMin agentti Mary Arkham (Scout Taylor-Compton), DARKCOMin johtaja Baines (ääninäyttelijä vaihtunut Ian James Corlettiin, Kevin Conroyn kuoleman jälkeen) ja rikollinen Enzo (Chris Coppola) ovat menossa mukana, kun taas uusina hahmoina esitellään DARKCOMin perustaja Arius von Erenburg (Graham McTavish, jonka pääsin näkemään viime vuonna Comic Conissa), DARKCOMin aseinsinööri Nell Goldstein (Tara Strong), professori Lucan (Keith David) ja Helvetin entinen kuningas Argosax (Andrew Morgado). Vanhoja tuttuja hahmoja viedään onnistuneesti eteenpäin, uusien tuttavuuksien sekoittaessa toimivasti pakkaa.




Devil May Cryn toinen tuotantokausi nappaa tehokkaasti mukaansa, hyppäämällä suoraan ihmisten ja helvetillisten olentojen välisen sodan keskelle. Kauden avausjakson suuri taistelukohtaus on sekä eeppinen että brutaali. Konfliktiin on erityisen kiinnostavaa palata myös siksi, ettei se todellakaan ole sieltä mustavalkoisimmasta päästä. Katsojana sitä tuppaa herkästi olemaan ihmisten puolella, koska on itsekin ihminen, mutta kuten jo ykköskaudella kävi selväksi, ihmiset eivät ole mitään puhtaita pulmusia ja pelkkiä uhreja. Eivätkä sitten puolestaan demonitkaan ole vain jotain sydämettömiä hirviöitä.

Vielä tätä isoa sotaa mielenkiintoisempaa on seurata Danten ja Vergilin vaikeaa velisuhdetta. Dante on luullut Vergiliä kuolleeksi pitkään, kun taas Vergil on ollut katkera kohtalostaan. Veljien yhteentörmäys on kauden jännittävämpää antia ja heidän lapsuuteensa perehtyvät takaumat tuovat oivaa painoarvoa nykyhetken tapahtumille. Vaikka toimintakohtaukset ovatkin komeaa mättöä, sarjan voimavara syntyy lopulta sen pätevästä henkilödraamasta. Kauden kahdeksan noin puolen tunnin mittaista jaksoa on tälläkin kertaa helppo tuijottaa vaikka yhtä kyytiä ja toivon, että sarja saa vielä ainakin kolmannen kauden.




Devil May Cry jatkaa myös teknisesti avauskauden mainiolla linjalla. Animaatiojälki on tyylikästä ja etenkin toimintakohtausten aikana meno on näyttävää. Oivallisesti piirretyt hahmot liikkuvat sulavasti ja taustat ovat pullollaan yksityiskohtia, tapahtuivat kohtaukset sitten Maassa tai Helvetissä. Sarja myös tasapainottelee hienosti värikkään ja synkän välillä. Äänimaailma on kanssa osaavasti rakennettu ja Power Gloven musiikit säestävät tätä sotaa iskevästi, yhdistettynä jälleen eri artistien ja yhtyeiden, kuten Evanescencen kappaleisiin. Musiikkipuolella ainoa harmituksen aihe on, että ykköskauden räväkkä alkutekstibiisi, Limp Bizkitin Rollin' on vaihdettu Power Gloven työstämään, huomattavasti unohdettavampaan ryminään vailla sanoituksia.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 20.5.2026
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Devil May Cry, Yhdysvallat, Etelä-Korea, 2025-, Studio Mir, Shankar Animation, Capcom Company, Bootleg Universe


perjantai 17. huhtikuuta 2026

Devil May Cry, kausi 1 (2025) - sarja-arvostelu

DEVIL MAY CRY - KAUSI 1



Luoja: Adi Shankar
Näyttelijät: Johnny Yong Bosch, Scout Taylor-Compton, Hoon Lee, Chris Coppola, Kevin Conroy, Zeke Alton, Jon Gries, Robbie Daymond, Benjamin Abiola, Sunkrish Bala, Fryda Wolff, Leilani Barrett, Tina Majorino, Kenny Omega, Erica Lindbeck, Ray Chase, Kari Wahlgren ja Roger L. Jackson
Genre: animaatio, toiminta, fantasia
Jaksomäärä: 8
Jakson kesto: 21 minuuttia - 32 minuuttia - Yhteiskesto: noin 3 tuntia 52 minuuttia
Ikäraja: 16

Devil May Cry perustuu Capcomin samannimiseen videopelisarjaan, joka käynnistyi vuonna 2001. Pelien pohjalta oli jo tehty animesarja Devil May Cry: The Animated Series (デビル メイ クライ), jota esitettiin yhden tuotantokauden verran kesällä 2007. Vuonna 2018 Adi Shankar paljasti työstävänsä Amazonille uutta animaatiosarjaa aiheesta, mutta Amazon päättikin myydä projektin Netflixille. Ääninäyttelijät nauhoittivat repliikkinsä ja eteläkorealainen Studio Mir ryhtyi animoimaan jaksoja. Lopulta Devil May Cryn ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Netflixissä huhtikuussa 2025. Kausi keräsi korkeat katsojaluvut, sekä kehuja niin pelien faneilta kuin kriitikoilta. Itse en ole pelannut alkuperäisiä pelejä, mutta kiinnostuin animaatiosarjasta, kun se julkaistiin. Muiden kiireideni takia en kuitenkaan ehtinyt katsoa avauskautta vielä viime vuonna, mutta nyt kun Devil May Cry on saamassa toisen kauden, päätin vihdoin ryhtyä tuumasta toimeen ja katsoinkin koko ykköskauden läpi yhdessä viikonlopussa.

Kun salaperäinen ja vaarallinen taho ilmoittaa avaavansa Helvetin portit, tuodakseen demonit ihmisten maailmaan, vitsailevasta demoninmetsästäjä Dantesta nousee ihmiskunnan paras toivo.




Devil May Cry -videopeleissä Danten englanninkielinen ääninäyttelijä Reuben Langden oli jäänyt eläkkeelle, joten sarjassa hahmon ääneksi valittiin peleissä Nero-hahmoa esittänyt Johnny Yong Bosch. Dante on virnuileva ja vitsiä heittävä demoninmetsästäjä, joka on erittäin hyvä hommassaan, mikä on alkanut näkyä selvänä ylimielisyytenä. Hahmosta löytyy kuitenkin onnistuneesti syvyyttä esimerkiksi vaikean perhesuhteen kautta, mikä tekee hänestä kivasti monisävyisemmän ja siten kiinnostavamman ja tykättävämmän. Dante on oiva päähenkilö, jonka kanssa lähtee mielellään demonijahtiin.
     Muita hahmoja sarjassa ovat muun muassa Dantelle työkeikkoja antava Enzo Ferino (Chris Coppola), pimeyden olentoja jahtaavan DARKCOM-sotilasyksikön luutnantti Arkham (Scout Taylor-Compton), DARKCOMia johtava Yhdysvaltojen varapresidentti William Baines (Kevin Conroy, joka ehti nauhoittaa lähes kaikki repliikkinsä ennen kuolemaansa marraskuussa 2022), sekä mysteerinen demoniterroristi Valkoinen Kani (Hoon Lee), jolla on katala juoni luoda portti Maan ja Helvetin välille, tuodakseen demonit meidän maailmaamme. Sivuhahmotkin ovat mainioita ja myös heistä löytyy lopulta enemmän kuin päällepäin vaikuttaisi. Valkoinen Kani on todella hyvä pahis, jonka motiiveja voi tavallaan jopa ymmärtää jossain vaiheessa, joskin hänen toimensa ovatkin sitten vaikeammin hyväksyttävissä.




Devil May Cry -pelit tai niiden tarina, maailma ja hahmot eivät tosiaan olleet minulle entuudestaan tuttuja, joten en osaa sanoa juuta tai jaata siitä, kuinka onnistunut tai epäonnistunut adaptaatio tämä Netflixin animaatiosarja on. Sen voin kuitenkin sanoa, että pidin näkemästäni - ajoittain jopa aika paljon. Jo heti avausjakso nappaa hyvin mukaansa kiinnostavan asetelmansa, voimakkaiden hahmojensa, tyylikkäiden taistelujensa ja kelpo huulenheittonsa ansiosta. Meno viihdyttää sen verran passelisti, etten ihmettele, jos kauden kaikki kahdeksan puolen tunnin mittaista jaksoa huomaa tuijottaneensa yhtä kyytiä yhden illan aikana.

Avauskausi paranee selvästi edetessään ja kun niin hahmoihin kuin tähän tilanteeseen tuodaan lisää syvyyttä ja näkökulmia. Pidin erityisen paljon sarjassa siitä, etteivät asiat ole mustavalkoisia, vaan kaikki liikkuvat harmailla alueilla, oli kyse sitten sankareista tai vihollisista. Jossain kohtaa voi jopa tuottaa vaikeuksia sanoa, kenen puolella tässä koko hommassa olisi? Valkoisen Kanin teot ovat julmia, mutta lähtökohdat hänen motiiveilleen esitetään erittäin ymmärrettävinä. Sitten taas ihmiskuntaa suojelemaan tarkoitetun DARKCOMin puuhat muuttuvat jakso jaksolta kyseenalaisemmiksi. Kauden ehdottomasti parasta antia on tiettyjen hahmojen menneisyyksiin syventyvä, lähes täysin dialogiton kuudes jakso, joka yllättää hurjuudellaan ja tunteikkuudellaan. Kauden lopputaistelu on aika tavanomaista mättöä, joka ei tehnyt minuun enää toivottua vaikutusta, mutta jään silti positiivisin mielin odottamaan pian ilmestyvää kakkoskautta.




Animaatiojäljeltäänkin Devil May Cry on oivallinen. Hahmot liikkuvat sulavasti, taustat ovat sopivan yksityiskohtaiset ja toimintakohtauksiin on saatu paljon räjähtävää menoa ja meininkiä. Pidin myös sarjan värikkyydestä, vaikka synkkien aiheiden äärellä ollaankin. Mutta kuten tarinallisesti, myös visuaalisesti pidin eniten kuudennesta jaksosta, joka leikittelee erilaisilla animaatiotyyleillä varsin näyttävästi. Äänimaailma on kanssa pätevästi rakennettu ja Power Glove -yhtyeen säveltämät musiikit tunnelmoivat hyvin taustalla. Erityisesti pidin aavemaisesta lopputekstimusiikista. Lisäksi alkutekstibiisiksi valittu Limp Bizkitin Rollin' on aina sopivan energinen startti jaksoille.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 31.3.2026
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Devil May Cry, Yhdysvallat, Etelä-Korea, 2025-, Studio Mir, Shankar Animation, Capcom Company, Bootleg Universe