Arvostelu: Man of Steel (2013)

MAN OF STEEL

Ohjaus: Zack Snyder
Pääosissa: Henry Cavill, Amy Adams, Michael Shannon, Diane Lane, Russell Crowe, Kevin Costner ja Laurence Fishburne
Genre: supersankarielokuva, toiminta, scifi
Kesto: 2 tuntia 23 minuuttia
Ikäraja: 12

En ole koskaan ollut suuri Superman-fani. Hahmo, joka pystyy mihin vain ja on lähes kuolematon, ei ollut mielestäni kovin mielenkiintoinen. DC Comicsin toisen hahmon, Batmanin vieressä Superman ei vaikuttanut yhtä hienolta. Olin pienenä nähnyt Christopher Reeven klassiset Superman-elokuvat (1978-1987), jotka päättyivät katastrofaalisen huonoon Teräsmies ja uhka auringosta -elokuvaan (Superman IV: The Quest for Peace - 1987). Sarjaa yritettiin käynnistää uudestaan Bryan Singerin ohjaamalla Superman Returnsilla (2006), mutta siitä ei tullut mitään. Viimein ilmoitettiin, että Superman palaisi valkokankaille Zack Snyderin (Watchmen, 2009) ja Christopher Nolanin (Yön ritari - The Dark Knight -trilogia, 2005-2012) voimin. Ensimmäinen kuva, joka elokuvasta julkaistiin, oli Supermanista seisomassa tuhoutuneen pankkiholvin edessä. Kuva - yhdessä Snyderin ja Nolanin nimien kanssa - sai minut kiinnostumaan elokuvasta ja kun trailereita alkoi saapumaan YouTubeen, niin innostuin ja menin tietenkin katsomaan elokuvan teattereihin. Nyt omistan Blu-rayn ja olen nähnyt elokuvan ainakin neljästi.

HUOM! Tämä arvostelu valmistelee maaliskuun 23. päivä ilmestyvää Batman v Superman: Dawn of Justicea (2016) varten - yritän käydä Man of Steelin kunnolla läpi, mutta vältän isoja spoilereita.

Krypton-planeetan ydin on luhistumassa, ja Jor-El ja Lara lähettävät poikansa Kal-Elin Maahan, jotta hän olisi turvassa. Maassa kasvaessaan Kal-El, ihmisnimeltään Clark Kent, huomaa omaavansa kykyjä, joihin muut eivät kykene. Kun kryptonilaisesta Phantom Zone -vankilasta paennut kenraali Zod ja hänen joukkonsa saapuvat vihamielisin aikein Maahan, on Kal-Elin päätettävä, käyttääkö hän voimiaan hyvään ja nouseeko hän ihmisten sankariksi, Supermaniksi.

Henry Cavill on oiva valinta Kal-Eliksi/Clark Kentiksi/Supermaniksi. Kun kuulin, että Cavill oli roolitettu, en osannut yhdistää, kuka hän on, mutta kun sain selville, että kyseessä on Immortalsin (2011) päähahmon näyttelijä, niin toivoni hyvästä Supermanista tuntuivat katoavan. Cavill kuitenkin onneksi kantaa viittaa harteillaan tyylillä ja vetää sankarin roolin hyvin. Man of Steelissa Superman ei ole samanlainen rehti ja reipas partiopoika kuin Reeven elokuvissa, vaikka sitä kohti hahmo menee elokuvan kuluessa. Lisäpisteitä Cavillille pitää vielä antaa siitä, että hän treenasi itsensä oikeasti ihan tolkuttomaan kuntoon roolia varten. Olisi hän tosin voinut vielä järkyttävät rintakarvansa ajella pois. Tässä elokuvassa Superman ei ehdi kaikkialle ajoissa, vaan ihmisiä kuolee elokuvassa paljon. Se ratkaisu myös tuo hieman enemmän sisältöä hahmoon, sillä hän ei tunnu yhtä lailla voittamattomalta.

Voittamattomuuden tunnetta vie pois myös Michael Shannonin esittämä kenraali Zod, joka on parempi ratkaisu ensimmäiseksi vastustajaksi kuin Supermanin arkkivihollinen Lex Luthor, sillä Zod kykenee samaan kuin Superman, mikä tekee hänestä erittäin vaarallisen hahmon. Shannon esittää roolinsa hyvin ja tuo esille Zodin hulluuden lisäksi sen, että hahmon ajattelussa ja toiminnassa on järkeäkin.

     Amy Adams esittää toimittaja Lois Lanea, joka iskee silmänsä Supermaniin. Adamsin suoritus elokuvassa on toimiva, vaikka aluksi hahmo hieman ärsyttää. Onneksi Lois ei ole tässä yhtä avuton neito kuin Reeven elokuvissa.
     Diane Lane on jopa hieman koskettava Clarkin ihmisäitinä, Martha Kentina. Hänen hahmoaan olisi voinut olla hieman enemmän, esimerkiksi flashbackeissa, mutta se olisi vienyt aikaa pois muulta tarinalta.
     Flashbackeissa käytetään enimmäkseen aikaa siihen, kun Kevin Costnerin esittämä Jonathan Kent ohjaa Clarkia kulkemaan elämässä hyvään suuntaan. Costnerin suoritus ei ole päätähuimaava, mutta hänenkin osuutensa elokuvassa on koskettava.
     Russell Crowe esittää Clarkin oikeaa isää, Jor-Elia. Crowe vetää tuttuun tapaansa hyvin, vaikka suurimmaksi osaksi hahmo vain puhuu seisoessaan tai kävellessään. Onneksi hahmo pääsee toimintaan alussa Kryptonilla. Hassua, että kummankin Clarkin isän esittäjistä on näytellyt myös Robin Hoodia - Kevin Costner elokuvassa Robin Hood - varkaiden ruhtinas (Robin Hood: Prince of Thieves - 1991) ja Russell Crowe elokuvassa Robin Hood (2010).
     Muissa rooleissa nähdään Laurence Fishburne Daily Planetin pomona, Perry Whitena, Harry Lennix kenraali Swanwickinä, Richard Schiff tohtori Emil Hamiltonina, Antje Traue Zodin kätyrinä, Faora-Ulina ja Ayelet Zurer Kal-Elin äitinä, Lara Lor-Vanina, jonka suoritus on todella heikko. Muut äsken mainituista vetävät roolinsa toimivasti.

Joku selvästi huomasi Warner Brosilla, että Nolanin synkät Batman-elokuvat toimivat ja Supermanille päätettiin kokeilla samaa, "realistisempaa" kosketusta. Man of Steelissa on muutamia hauskoja hetkiä, kuten Clarkin kosto ärsyttävälle rekkakuskille, mutta suurimmaksi osaksi elokuva on erittäin vakava ja synkkä. Aiempien Superman-elokuvien ollessa valoisampia, teki hyvää nähdä toivon symboli karummassa maailmassa. Vai miltä kuulostaa näky, jossa Superman hukkuu pääkalloihin? Monet eivät kuitenkaan tästä ratkaisusta pitäneet ja huomiota eritoten sai se, että Superman tappaa. Internet oli täynnä vihapuhetta, kuten myös vitsikuvia siitä, ettei Superman tapa. Minun mielipiteeni on, että Superman voi tappaa, jos siltä tuntuu. Minulle Supermanin synkistäminen toimi erittäin hyvin.

Vaikka elokuva onkin tumma ja tyly, niin Supermanin teemana on aina ollut toivo - sitähän puvun iso S-kirjain edustaa. Superman on toivo ihmiskunnalle, yhtä lailla kuin ihmiskunta on toivo Supermanille. Sitä Jonathan Kent on opettanut Clarkille pienestä pitäen. Clarkin päässä pyörivä "Kuka minä olen?" -kysymys tuodaan hyvin esille läpi Man of Steelin ja laittaessaan Supermanin asun päälleen, hän saa kysymykseensä viimein vastauksen.

Man of Steelin voi jakaa helposti kolmeen osaan/näytökseen. Ensimmäisessä osassa ollaan Kryptonilla, jonka kulttuuria ja teknologiaa näytetään noin 20 minuuttia kestävässä introssa. Siinä myös esitellään hyvin elokuvan pahis, kenraali Zod.

Toisessa osassa keskitytään Lois Laneen, kun hän tutkii, kuka on Superman ja kun Clark Kent yrittää selvittää, kuka hän itse on. Toinen osa on paikoitellen hieman oudosti rakennettu, sillä se hyppii paljon tapahtumasta toiseen ja sisältää flashbackeja Clarkin nuoruudesta. Tämä poikkeaa alkuperäisestä Supermanista (1978), jossa käytiin yksinkertaisen selkeästi läpi Clarkin elämä. Ratkaisu saa Man of Steelin muistuttamaan hieman Batman Beginsiä (2005), muttei yhtä toimivasti.

Kolmannessa osassa Zod joukkoineen saapuu Maahan. Yksi elokuvan jännittävimmistä kohdista on, kun kaikkialla maailmassa televisiot alkavat lähettämään Zodin viestiä ihmisille, joka alkaa toistuvalla lauseella ja tekstillä: "You are not alone." Ainoa ongelma kohtauksessa on, että kyseinen viesti alkaa näkyä kaikkialle maailmassa illalla, mikä on mahdotonta, sillä toisella puolella Maapalloa pitäisi olla päivä. Viestistä päästään nopeasti toimintaan, joka tulee lähes kerralla, 40 minuuttisena tulituksena, jossa on vain muutamia hengähdystaukoja. Lähes kaikki toiminta tulee vasta kolmannessa osassa, vaikka alussa hieman taistellaan.

Man of Steel on kuvattu hyvin, vaikka sisältää paljon heiluvaa käsivarakuvaa. Zack Snyderin tavaramerkkeihin kuuluvia hidastuskuvia ei ole käytetty hirveästi, mutta outoja, äkillisiä zoomauksia elokuvassa on paljon. Elokuvassa on myös useita linssiheijastuksia, joista ohjaaja J.J. Abrams olisi varmasti ylpeä. Lähikuvia on paljon, etenkin flashbackeissa Kentin maatilalla. Elokuva on värimääritelty useassa kohdassa erittäin lämpimäksi, muttei kuitenkaan niin kellertäväksi kuin Snyderin elokuva 300 (2006). Tehosteet ovat huikeita. Kryptoniin on suunniteltu uudenlainen tyyli ja siellä nähdään avaruusaluksia, laseraseita ja otuksia, jotka tuovat mieleen oliot elokuvasta Avatar (2009). Kryptonin tuhoutuminen näyttää myös hienolta. Lopputaistelu, jossa Smallville ja Metropolis saavat kunnolla kyytiä, on toteutettu upeasti. Sortuvat talot ja turpaanveto ilmassa ovat nannaa silmille. Huono kohta, joka pisti silmään, on kun Superman lentää savannin yli. Jokin siinä kuvassa ei vain toimi yhtään.

Musiikista elokuvassa vastaa Hans Zimmer, joka on jälleen säveltänyt hienon soundtrackin. Vanha klassinen Supermanin lallattelutunnari on poissa ja tilalla on täydellisen eeppinen jymistely. Parasta antia soundtrackilla ovat herkkä Goodbye My Son, pitkä Terraforming, lopputaistelukappale You Die or I Do, ensilentobiisi Flight ja lopputekstikappale/tunnusmusiikki What Are You Going to Do When You're Not Saving the World?. Saman säveltäjän mukanaolo tuo vielä enemmän tuntua, että Man of Steel jatkaa Yön ritari -trilogian hengessä. Samaa henkeä tuo myös elokuvan logon näkyminen vasta, kun lopputekstit alkavat.

Man of Steelissa on monia easter eggejä, eli viittauksia muihin elokuviin tai tässä tapauksessa muihin DC Comicsin sarjakuviin liitännäisiin asioihin. Supermanin arkkiviholliseen, Lex Luthoriin viitataan useasti. Hänen yhtiönsä LexCorpin logo näkyy moneen otteeseen elokuvan aikana. Myös muihin supersankareihin viitataan. Wayne Enterprisesin logo näkyy satelliitin kyljessä ja kohtauksessa, jossa Clark Kent vajoaa mereen, näkyy kaksi valasta, jotka monet yhdistävät Aquamaniin. Reeven elokuviin viitataan myös, kun Henry Cavillin naama muuttuu nopeasti Christopher Reeven naamaksi ja siitä takaisin Cavilliksi. Tarkkaavaisimmat katsojat huomaavat sen varmasti, mutta muille vihjeenä, että se tapahtuu, kun Superman on tuhoamassa maailmanmoottoria. Snyder on piilottanut viittauksia muuhun tuotantoonsa, joista itse huomasin dialogillisen yhteyden elokuvaan 300. Kovimmat fanit huomaavat varmasti vielä enemmänkin easter eggejä. Myös vanha kunnon "The Wilhem Scream" on bongattavissa elokuvan loppupuolella.

Pari lisämietettä elokuvasta:
- Miten Superman treenaa? Hän on aina lihaksikas, mutta millä hän pitää kuntonsa hyvänä? Ei varmasti pelkkä salilla käyminen ole tarpeeksi hänelle.
- Miksi mittatilaus-Superman-asu on melkein 20 000 vuotta vanhassa kryptonilaisessa aluksessa valmiina?

Blu-rayn kuvanlaatu on täydellistä, kuten voi arvatakin. Lisämateriaalina Blu-raylla on kolme, yhteensä lähes tunnin kestävää Behind the Scenes Featurettea: Strong Characters, Legendary Roles, jossa puhutaan Supermanista ja hahmon vaikutuksesta nykymaailmaan; All-Out Action, jossa näytetään, miten näyttelijät valmistautuivat fyysisesti vaativiin rooleihinsa; ja Krypton Decoded, jossa esitellään lyhyesti elokuvan kryptonilaisia asuja ja teknologiaa. Mukana myös Supermanin 75-vuotisjuhlan kunniaksi tehty lyhytanimaatio, jossa Superman lentää kautta oman historiansa ja jostain kumman syystä Man of Steel Blu-ray sisältää Hobitti - Odottamattoman matkan (The Hobbit: An Unexpected Journey - 2012) extroista revityn New Zealand: Home of Middle-earth -pätkän, jonka mukanaololle ei ole mitään järkevää selitystä. Lisämateriaali ei sisällä suomenkielistä tekstitystä.

Yhteenveto: Man of Steel jakaa paljon mielipiteitä, mutta minun mielestäni se on paras Superman-elokuva. Se nimittäin sai minut innostumaan hahmosta. Siinä on onnistuneesti yhdistettynä tarinaa ja täyslaidallinen toimintaa. Paikoitellen mukana hieman kökköä dialogia ja kyllähän siitä saisi leikattua sekunteja sieltä täältä, että se olisi muutaman minuutin lyhyempi, mutta se toimii hyvin lähes kaksi- ja puolituntisena. Vaikkei Man of Steel jatkanutkaan Yön ritari -trilogiaa, niin se aloitti uuden jatkumon DC Comicsin sankareille ja teki sen hyvin. Ihan lapsille elokuva ei sovellu synkkyytensä takia, mutta nuorisolle elokuva toimii takuulla. Hölmöintä elokuvassa on koodeksi, jota Zod jahtaa. Sen olisi voinut jättää pois elokuvasta, sillä kovin moni ei varmaan muista sitä elokuvan loputtua. Nyt olen valmis Batman v Supermaniin ja toivon, että sankarien yhdistäminen yhteen elokuvaan on toimiva ratkaisu. Man of Steel on erittäin viihdyttävä elokuva ja toimii yhä monen katsomiskerran jälkeen.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 7.3.2016
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.henrycavill.org
Man of Steel, 2013, Warner Bros. Entertainment Inc, Legendary Pictures