maanantai 28. marraskuuta 2016

Arvostelu: 10 Cloverfield Lane (2016)

10 CLOVERFIELD LANE (2016)



Ohjaus: Dan Trachtenberg
Pääosissa: Mary Elizabeth Winstead, John Goodman ja John Gallagher Jr
Genre: trilleri, jännitys, scifi
Kesto: 1 tunti 44 minuuttia
Ikäraja: 12

Muistan, kun näin Facebookissa, että Cloverfieldille (2008) on mystisesti tulossa jatko-osa, jonka teosta kukaan ei tiennyt ja olin itsekin hämilläni. Cloverfield on mielestäni ihan toimiva pätkä, joten olin kiinnostunut, millainen sen jatko-osa olisi. Katsoin 10 Cloverfield Lanen trailerin ja olin hieman hämmästynyt, sillä se ei tuntunut olevan millään lailla jatkoa Cloverfieldin hirviötarinalle. Luin huhuja, ettei elokuva edes sisältäisi mitään monstereita, eikä olisi edes kunnon jatko-osa. Se on nimittäin hieman muuteltu versio käsikirjoituksesta nimeltä "The Cellar", josta ei koskaan tullut sellaisenaan mitään, joten siitä tuli lopulta "sukulaiselokuva" Cloverfieldille muutamien muutoksien kautta. 10 Cloverfield Lane ei saanut Suomessa teatterilevitystä, joten jouduin odottamaan, että sen saisi vuokrattua. Kun siihen tuli vihdoin mahdollisuus, kävin vuokraamassa 10 Cloverfield Lanen ja katsoin sen hieman varautuneena, sillä halusin nähdä toisen hirviöleffan, mutta niitä ei kuulemma kannattaisi odottaa. Mistä elokuvassa siis olisi oikein kyse?

HUOM! Tämä arvostelu sisältää SPOILEREITA koskien elokuvaa Cloverfield!

Auto-onnettomuuteen joutunut Michelle herää kahlittuna Howard-nimisen miehen bunkkerista, joka kertoo Michellelle, että ilma ulkona on saastunut elinkelvottomaksi.

Michelleä näyttelee Mary Elizabeth Winstead, joka tuli minulle tutuksi erikoisesta, mutta mainiosta komediasta Scott Pilgrim vs. the World (2010). Michelle on aluksi hyvin epäileväinen hahmo, eikä onneksi ole mikään avuton neitokainen, vaan taistelee elämästään niin monta kertaa kuin on mahdollista. Winstead vetää oivan roolisuorituksen tässä ja olisi kiinnostavaa nähdä häneltä lisää elokuvia, sillä häneltä löytyy selkeästi lahjoja. Kertaakaan ei Winsteadin suoritus tunnu heikolta.
     John Goodman esittää Howardia, joka on jonkinlainen maailmanloppuun valmistautuja ja onkin rakentanut itselleen kotoisan bunkkerin, jossa kykenee elämään todella kauan, jos tarve vaatii. Howard on arvaamaton tyyppi, mikä tekee hänestä uhkaavan. Välillä Howard vaikuttaa täysin harmittomalta, mutta katsojana arvaa, että jotain hämärää on tekeillä. Goodman on erittäin mainio roolissaan.
     Bunkkerissa asustaa myös John Gallagher Jr:n näyttelemä Emmett, joka on välillä hieman ylienerginen. Gallagher Jr on roolissaan ihan hyvä, mutta osittain myös ärsyttäväkin, mikä tosin johtuu lähinnä hahmosta.

Michelle joutuu auto-onnettomuuteen ja herää selliltä vaikuttavasta huoneesta. Hän yrittää paeta, mutta Howard pysäyttää hänet ja selittää, mikä tilanne ulkomaailmassa on. Jossain on tapahtunut hyökkäys, minkä takia ilmaan on jäänyt säteilyä, eikä ulkona liikkuminen ole turvallista. Howard yrittää pitää Michellen bunkkerissa, mutta Michelle epäilee hänen puheita ja yrittää ottaa selvää, mistä on kyse. Hän yrittää saada Emmettin mukaansa, mutta Emmett tuntuu täysin uskovan kaikkeen, mitä Howard heille selittää.

Jos odottaa näkevänsä selkeän jatko-osan Cloverfieldille, jossa näytetään eri paikkaa, jonne jättihirviö hyökkää, joutuu luultavasti pettymään pahasti. Tätä on todella vaikeaa saada yhdistettyä tarinan kautta Cloverfieldiin. 10 Cloverfield Lane oli tosiaan alunperin käsikirjoitus nimeltään "The Cellar", jonka perustarina on sama, mutta kun elokuvaa tehtiin, käsikirjoitukseen tuli muutoksia, jolloin sitä saatiin jollain tapaa yhdistettyä Cloverfieldin maailmaan. Alkupuolella mietin, että johtuisiko säteily ydiniskusta, jolla jättihirviö yritettiin tappaa Cloverfieldin lopussa, mutta tekijöiden puheista päätellen näin ei ole. Tällä tavoin 10 Cloverfield Lanen voi katsoa näkemättä Cloverfieldia. Katsoja voi tietenkin yrittää miettiä, että elokuvat ovat itsenäisiä teoksia, joilla vain sattuu olemaan samanlainen nimi. Itse en siihen oikein pysty, sillä tiedän tekijöiden miettivän, että elokuvat ovat jotenkin liitännäisiä toisiinsa. Noh, toisaalta pystyn välillä kuvittelemaan, ettei paska A Good Day to Die Hard (2013) ole osa muuta Die Hard -sarjaa (1988-).

Yksinään elokuva toimii hyvin trillerinä, jossa on mukana jonkinlaista maailmanlopun henkeä. Jos ei tiedä, mistä elokuvassa on kyse, voi jäädä miettimään, mitä ulkomaailmasta todella löytyy. Ei oikein ota selvää, valehteleeko Howard, vai onko ilma oikeasti myrkyllistä. Tunnelma on erittäin jännittynyt koko elokuvan ajan, kolmikon viettäessä aikaa hieman vastentahtoisesti yhdessä bunkkerissa päiviä putkeen. Elokuvassa on montaasiosuus, jonka takia ei oikein tiedä, kuinka pitkälle aikavälille tapahtumat sijoittuvat. Katsojana haluaa saada selville, mitä ulkona on, mutta samalla pelkää, että Michellen ei kannattaisi edes yrittää mennä sinne, jos ilman hengittäminen onkin tappavaa. Samaan aikaan toivoisi sitä, että Howard olisikin harmiton heppu, mutta samalla haluaisi hänen olevan joku todella psykoottinen tapaus. 10 Cloverfield Lane onnistuu yllättämään loppuun asti ja pitämään katsojan mukana, vaikka onkin aika hidastempoinen leffa. Tässä hidastempoisuutta on kuitenkin käytetty oikein ja siinä luodaan jatkuvasti ahdistavaa tunnelmaa. Joidenkin mielestä tämä voi tietty olla tylsä, mutta itse pidin toteutuksesta. Loppuratkaisua voi tavallaan odottaa, mutta se tuntuu silti oudolta ja hieman irralliselta, mutta sen tarkoituskin on luultavasti saada katsojat hämmentymään.

Elokuvan on ohjannut Dan Trachtenberg, jolle tämä on ensimmäinen ohjaustyö pitkässä elokuvassa. Homma tuntuu kuitenkin sujuvan häneltä ja Trachtenberg näyttäisi osaavan näyttelijäohjauksen. Elokuvan käsikirjoituksesta vastaavat Matthew Stuecken, Josh Campbell ja Damien Chazelle, joista kaksi ensimmäistä kirjoittivat "The Cellarin". Kolmikosta vain Chazellella on kunnon kokemusta käsikirjoitustyöstä pitkässä elokuvassa ja hän on mm. kirjoittanut ohjaamansa Whiplashin (2014), jonka tekstistä oli jopa Oscar-ehdokkaana. Elokuva on kuvattu hyvin, kuten myös leikattu. Tätä ei ole tehty Cloverfieldin tapaan "foundfootage"-tyylillä, jossa hahmot itse kuvaavat kaiken. Äänimaailmalla on tuotu mukaan tunnelmaa ja musiikkia on käytetty vähän. Tehosteet ovat ihan hyviä, mutta eivät päätähuimaavia.

Yhteenveto: 10 Cloverfield Lane on yllättävän jännittävä elokuva, mutta se ei oikeastaan liity Cloverfieldiin muuten kuin nimensä takia. Tunnelma bunkkerissa on painostava, joka välittyy katsojalle onnistuneesti. Vaikka kyseessä on jokseenkin hidastempoinen elokuva, se onnistuu säilyttämään kiinnostavuutensa. Näyttelijätyö on hyvää ja leffa kulkee sujuvasti, vaikka siinä nähdäänkin lähinnä vain kolme henkilöä. Tarina jaksaa yllättää loppuun saakka, vaikka lopetus onkin hieman kummallinen. On sinänsä ihan sama, piditkö alkuperäisestä Cloverfieldista vai et, voit silti pitää tästä, sillä kyseessä on hyvin erilainen elokuva. Suosittelen katsomaan 10 Cloverfield Lanen, jos trillerit iskevät. Cloverfield-sarja, eli "Cloververse" on tuottaja J.J. Abramsin mukaan saamassa kolmannen osan, joka kulkee nimellä "God Particle" (2017) ja juonikuvauksen perusteella se tulee olemaan hyvin erilainen kuin nämä kaksi aiempaa Cloverfield-elokuvaa. Hieman varautuneena jään odottamaan, mitä siitä seuraa...




Kirjoittanut: Joonatan, 8.11.2016
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.comingsoon.net
10 Cloverfield Lane, 2016, Paramount Pictures, Bad Robot, Spectrum Effects

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti