Superman & Lois, kausi 1 (2021) - sarja-arvostelu

SUPERMAN & LOIS - KAUSI 1

Luojat: Greg Berlanti ja Todd Helbing

Näyttelijät: Tyler Hoechlin, Elizabeth Tulloch, Jordan Elsass, Alex Garfin, Emmanuelle Chriqui, Inde Navarrette, Wolé Parks, Adam Rayner, Dylan Walsh, Stacey Farber, Angus Macfadyen, Michele Scarabelli, Jill Teed, Tayler Buck, Brendan Fletcher, Daniel Cudmore ja David Ramsey

Genre: toiminta, scifi, draama

Jaksomäärä: 15

Jakson kesto: 39 minuuttia - 1 tunti 2 minuuttia - Yhteiskesto: noin 10 tuntia 50 minuuttia

Ikäraja: 12

Superman & Lois perustuu DC-sarjakuvien samannimisiin hahmoihin, jotka tekivät ensiesiintymisensä vuonna 1938. Arrow-sarjan (2012-2020) käynnistämässä Arrowverse-saagassa hahmot tekivät ensiesiintymisensä Supergirl-televisiosarjassa (2015-2021), näyttäytyen muutamassa yksittäisessä jaksossa. Vuonna 2019 ilmoitettiin, että hahmot saisivat oman sarjansa Supergirlin rinnalle. Kuvausten oli tarkoitus käynnistyä alkuvuodesta 2020, mutta juuri käynnistynyt koronaviruspandemia esti suunnitelmat. Kuvaukset alkoivat vasta saman vuoden lokakuussa ja lopulta Superman & Loisin ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa tammikuussa 2021. Kausi sai hyvin katsojia, sekä posiitivista palautetta kriitikoilta. Itse ryhdyin katsomaan Arrow'ta muutama vuosi sitten sarjan kymmenvuotisjuhlan kunniaksi ja päätin samalla arvostella Arrowversen muutkin sarjat läpi. Uuvuttuani saagaan useiden kausien jälkeen, aloitin Superman & Loisin katselun hieman epäröivin mielin.

Supermanin, eli Clark Kentin äidin kuoltua Clark, Lois ja heidän lapsensa Jonathan ja Jordan päättävät muuttaa Kentien maatilalle Smallvilleen. Siellä he kohtaavat niin mysteerisen pohatta Morgan Edgen kuin salaperäisen vierailijan toisesta todellisuudesta, joka haluaa tuhota Supermanin.

Tyler Hoechlin ja Elizabeth Tulloch palaavat rooleihinsa tuhoutuneelta Krypton-planeetalta Maahan vauvana saapuneeksi Kal-Eliksi, eli Clark Kentiksi, eli supersankari Supermaniksi ja tämän vaimoksi, huippureportteri Lois Laneksi, Hoechlinin ja Tullochin näyteltyä hahmoja aiemmin yksittäisissä jaksoissa sarjoissa Supergirl, Arrow, The Flash (2014-2023), Legends of Tomorrow (2016-2022) ja Batwoman (2019-2022). Näissä yksittäisissä cameoissa kumpikaan ei vielä tehnyt suurta vaikutusta, mutta omassa sarjassaan Hoechlin ja Tulloch hyppäävät ansiokkaasti rooleihinsa. Sarjan alkaessa Clark on toiminut Supermanina jo viitisentoista vuotta ja hän on saanut Loisin kanssa kaksi lasta, teinipojat Jonathanin (Jordan Elsass) ja Jordanin (Alex Garfin), jotka eivät tosin vielä tiedä isänsä alkuperästä tai yli-inhimillisistä voimista. Hoechlin tulkitsee hyvin niin hiukan kömpelöä, ylimukavaa ja isänä nolohkoa Clarkia kuin myös hahmon rehtiä ja hyväsydämistä supersankariminää. Tulloch tuo oivallisesti esille toimittajahahmonsa sinnikkyyden ja nuoret näyttelijät Elsass ja Garfin sopivat passelisti rooleihinsa.

     Avauskaudella nähdään myös muun muassa Wolé Parks Supermania jahtaavana mysteerimiehenä, Adam Rayner rikkaana Morgan Edgenä, Dylan Walsh Loisin armeijaisänä Samuelina, sekä Emmanuelle Chriqui Clarkin lapsuudenystävänä Lanana, Erik Valdez tämän miehenä Kylenä, sekä Inde Navarette heidän tyttärenään Sarahina, johon Clarkin ja Loisin penskat tietty iskevät silmänsä. Sivunäyttelijät ovat myös toimivat rooleissaan, etenkin Parks Supermania inhoavana miehenä, jonka motiivit avautuvat hiljalleen ja ymmärrettävästi kauden edetessä.

Arrow'n, The Flashin, Supergirlin, Legends of Tomorrow'n ja Black Lightningin (2018-2021) tason laskiessa kuin lehmän häntä kausien edetessä ja Batwomanin oltua aikamoista roskaa heti ensimmäisestä jaksostaan lähtien, intoni Arrowverseä kohtaan on myös tipahtanut pohjalukemiin. Ilahduinkin valtavasti heti Superman & Loisin avausjakson aikana, koska kyseessä on pitkästä aikaa mainiota supersankariviihdettä tästä maailmasta, sekä monin paikoin laadukkaampaa settiä kuin yksikään Arrowversen aiemmista tuotoksista. Siinä, missä muut Arrowverse-sarjat olivat selvästi television sarjoja, Superman & Loisista haluttiin tehdä elokuvallisempi, eli samalla lähestymistavalla kuin suoratoistot työstävät sarjojaan. "Viikon pahis" puuttuu täysin ja ainakin tämä avauskausi keskittyy huomattavasti paremmin kertomaansa päätarinaan, poistamalla lähes kokonaan kaiken turhan ja löysän täytteen.

Erilaisella lähestymistavallaan muihin Arrowverse-sarjoihin verrattuna Superman & Lois nappaa onnistuneesti heti mukaansa. On kiinnostavaa selvittää Supermanin kanssa miksi mysteerimies niin kovasti haluaa hänet hengiltä ja Loisin kanssa mitä Morgan Edge oikein haluaa Smallvillestä. Nämä kuviot yhdistyvät sulavasti kauden edetessä, eskaloituen kohti finaalia ja tarjoten tasaisin väliajoin jännittäviä tilanteita ja oivia toimintakohtauksia. Mainiota on myös sarjan perhedraama. Etukäteen kohottelin kulmiani idealle siitä, että Supermanilla ja Loisilla on lapsia, mutta tämä perhepuoli on juurikin sarjan voimavara ja sydän. Ja kun Supermanille antaa perheen, tarjoaa tämä pahiksille tietty keinon pistää sankarin aiempaa paremmin ahdinkoon. Superman & Loisin avauskausi on yksi Arrowversen parhaista jutuista ja katson kyllä innokkain mielin jatkoa, toivoen että taso pysyisi ennallaan.

Myös visuaalisesti Superman & Lois on "cinemaattisempi" kuin muut Arrowverse-sarjat. Tietokonetehosteista näkyy pienehkö televisiobudjetti, mutta muuten sarja näyttää kaikin tavoin tyylikkäämmältä kuin Supergirl, The Flash, Legends of Tomorrow ja muut. Kameratyöskentely on huolellisempaa ja värimäärittelykin on tarkempaa. Lavasteet ovat hienot, puvustus oivallista ja äänimaailma on pätevästi rakennettu. Oikeastaan ainoa, missä sarja häviää muille Arrowverse-saagan sarjoille, on musiikki. Dan Romerin sävellykset eivät jää millään lailla mieleen, toisin kuin Blake Neelyn mainiot melodiat.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 19.1.2025

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

Superman & Lois, Yhdysvallat, 2021-2024, Warner Bros. Television, DC Entertainment, Berlanti Productions

Heated Rivalry, kausi 1 (2025) - sarja-arvostelu

HEATED RIVALRY - KAUSI 1

Luoja: Jacob Tierney

Näyttelijät: Hudson Williams, Connor Storrie, François Arnaud, Robbie G.K., Dylan Walsh, Christina Chang, Yaroslav Poverlo, Slavic Rogozine, Ksenia Daniela Kharlamova, Callan Potter, Franco Lo Presti, Bianca Nugara, Brandon Ash-Mohammed, Benjamin Roy, Kolton Stewart, Sophie Nélisse, Nadine Bhabha ja Matt Gordon

Genre: romantiikka, draama

Jaksomäärä: 6

Jakson kesto: 44 minuuttia - 56 minuuttia - Yhteiskesto: noin 4 tuntia 55 minuuttia

Ikäraja: 16

Heated Rivalry perustuu Rachel Reidin samannimiseen kirjaan vuodelta 2019, joka on Reidin Game Changers -kirjasarjan (2018-) toinen osa. Jacob Tierney kuunteli Reidin kirjan äänikirjana ja otti heti yhteyttä naiseen, ajatuksenaan tehdä televisiosarja kirjojen pohjalta. Reid suostui ja Tierney alkoi kaupitella ideaa eri televisiokanaville. Vaikka kirjat olivat suosittuja, monet kanavat olivat vastahakoisia hahmojen homoseksuaalisuuden, sekä useiden seksikohtausten takia. Lopulta Crave-kanava tarttui projektiin ja kuvaukset käynnistyivät huhtikuussa 2025. Heated Rivalryn ensimmäisen kauden esitys alkoi kotimaassaan Kanadassa saman vuoden marraskuussa. Sarja nousi nopeasti räjähdysmäiseen suosioon ympäri maailman, jo ennen kuin se tuli laillisesti katsottavaksi moniin paikkoihin. Suomeen sarja on saapunut vasta nyt HBO Maxin kautta ja itse kiinnostuin sarjasta, kun siitä alettiin kohista sosiaalisessa mediassa. Katsoin Heated Rivalryn uudet jaksot pian niiden ilmestymisten jälkeen.

Kilpailevien jääkiekkoilijoiden Shane Hollanderin ja Ilya Rozanovin välille syntyy suhde, minkä paljastuminen riskeeraisi heidän uransa ja elämänsä.

Hudson Williams ja Joker: Folie à Deuxissa (2024) nähty Connor Storrie näyttelevät kanadalaista Shane Hollanderia ja venäläistä Ilya Rozanovia, jotka pelaavat jääkiekkoa kilpailevissa joukkueissa. Alun kettuilun jälkeen tunteet nuorten miesten välillä kuumenevat kuitenkin eri tavalla, kun he huomaavat olevansa kiinnostuneita toisistaan enemmänkin kuin saman urheilulajin pelaajina. Shanen ja Ilyan välille muodostuukin nopeasti salainen seksisuhde, eivätkä romanttisetkaan tunteet loputtomiin pysy poissa pelistä. Jääkiekkoseuroissa suvaitsevaisuus ei kuitenkaan ole mikään oletusarvo, vaan "homoa" käytetään lähinnä haukkumasanana kaukalossa. Ilyan tilannetta myös vaikeuttaa se, kuinka totaalisen torjuvasti Venäjällä suhtaudutaan seksuaalivähemmistöihin. Shane ja Ilya ovat mainiot hahmot, joiden vaikeita tunteita Williams ja Storrie tulkitsevat lahjakkaasti. Etenkin Storrie vakuuttaa Ilyana, joka pitää yllä mulkun naistenmiehen imagoa, mutta josta alkaa jaksojen varrella avautua enemmän. Williamsin ja Storrien väliltä löytyy myös kiistatonta kemiaa.

     Muita hahmoja sarjassa ovat muun muassa Shanen kannustavat vanhemmat David ja Yuna (Dylan Walsh ja Christina Chang), Ilyan tiukka isä Grigori (Yaroslav Poverlo), Ilyan ongelmaveli Alexei (Slavic Rogozine), naiset Rose (Sophie Nélisse) ja Svetlana (Ksenia Daniela Kharlamova), joita Shane ja Ilya käyttävät pitääkseen heteroimagoaan yllä julkisuudessa, sekä amerikkalaisjääkiekkoilija Scott Hunter (François Arnaud) ja smoothie-kuppilassa työskentelevä Kip Grady (Robbie G.K.), Rachel Reidin kirjasarjan avausosan Game Changerin päähenkilöt, joiden tarina kerrotaan tässä Shanen ja Ilyan tarinan rinnalla. Sivunäyttelijätkin ovat mainioita osissaan. Vaikka Scott ja Kip ovat kelpo hahmot, en yhtään ihmettele, miksi sarja päätettiin aloittaa Shanesta ja Ilyasta kertovasta kakkoskirjasta.

Heated Rivalry on tässä vuodenvaihteessa noussut tosiaan todelliseksi ilmiöksi ympäri maailman - jopa Venäjällä, missä sarjaa voi katsoa vain laittomasti netistä. Itsekin olin utelias näkemään, että mikä sarjassa on niin erityistä? Lähtökohtaisesti kilpailevien jääkiekkoilijoiden salainen suhde on mainio, mutta minulta kesti muutamankin jakson ajan päästä kärryille Heated Rivalryn hienouksista. Vaikka päänäyttelijöiden väliltä löytyykin alusta asti kemiaa, heidän suhteensa alku ja kehittyminen kerrotaan omituisesti poukkoilevalla aikahyppelyllä. Vain kuuden jakson mittainen avauskausi kattaa jopa vuosikymmenen tapahtumat ja erityisesti pari ensimmäistä jaksoa kiitävät hurjaa tahtia. Sanotaan vaikka näin, että jos Heated Rivalrysta tekisi juomapelin, missä pitää ottaa shotti joka kerta, kun ruutuun ilmestyy teksti, mikä viestii että aikaa on kulunut päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia, olisi moni katsoja sammunut jo ennen ykkösjakson loppumista.

Näitä paria ensimmäistä jaksoa katsoessani kummastelin, että mistä sarjan suosio oikein johtuu? Pelkistä seksikohtauksistako? Koska niitä sarjassa kyllä riittää. Joidenkin katsojan mielestä meno on takuulla kuumaa, joidenkin mielestä taas jaksojen seuraaminen menee varmasti kiusallisuuden puolelle, kun petipuuhat eivät tunnu millään loppuvan. Kakkosjakson aikana mietin, että riittävätkö pelkät miesten väliset seksikohtaukset nykyään tällaiseen megasuosioon?

Kolmannessa jaksossaan Heated Rivalry alkaa kuitenkin oikeasti näyttämään kynsiään, vaikka aluksi on hämmentävää, kun jakso kertookin Scottin ja Kipin rakkaustarinasta Shanen ja Ilyan suhteen sijaan. Jakso on laadukas ja jopa herttainen, mutta pistää ihmettelemään, miksi fokus siirtyi nyt yhtäkkiä eri hahmoihin? Kärsivällinen katsoja kuitenkin palkitaan parin viimeisen jakson aikana, jotka ovat aidosti hienoja. Hektinen aikahyppely ja sängyssä jyystäminen saavat lähes täysin siirtyä syrjään, kun Shane ja Ilya laskevat vihdoin suojamuurinsa. Padotut tunteet tuodaan vihdoin ilmi ja näiden hahmojen raastavan vaikea tilanne realisoituu tosissaan myös heterokatsojan silmissä.

Kun kausi malttaa rauhoittua, se tarjoaa erittäin väkevää draamaa ja liikuttavia, suorastaan kauniita hetkiä. Irralliselta tuntuva kolmosjakso saa todellisen merkityksensä ja pääparin yhteisen mökkiviikon rauhallisuus korostaa sitä, kuinka miehet pystyvät vihdoin hengähtämään. Kuluneet vuodet ovat tuntuneet levottomalta sinne tänne poukkoilulta myös Shanesta ja Ilyasta, eivät vain katsojasta. Heated Rivalryn avauskausi jäi mielestäni epätasaiseksi, mutta sen finaalijakso on niin vakuuttava, että jään mielenkiinnolla odottamaan, kuinka sarja tästä jatkuu. Näillä näkymin kakkoskausi hyppää kirjasarjan kuudenteen osaan, The Long Gameen (2022), joka jatkaa Shanen ja Ilyan tarinaa, muiden kirjasarjan osien kertoessa eri henkilöistä.

Jacob Tierney ei ole vain luonut sarjaa, vaan hän on myös ohjannut ja käsikirjoittanut kaikki avauskauden kuudesta jaksosta. Tierney näyttää hallitsevansa väkevän henkilödraaman, mutta pari ensimmäistä jaksoa kaipaisivat mielestäni tilaa hengittää, sillä tuntuu siltä kuin Tierneyllä olisi kauhea kiire päästä niihin osuuksiin Shanen ja Ilyan tarinassa, jotka kiinnostavat häntä eniten. Teknisesti Heated Rivalryn avauskausi on pätevästi tehty. Se on hyvin kuvattu, lavasteet ovat mainiot ja puvustus oivallista. Äänityöskentelykin on osaavasti hoidettu ja Peter Peterin säveltämät teknomusiikit tunnelmoivat sähäkästi taustalla. Pahiten päähän kuitenkin jää soimaan Harrisonin discojumputusversio t.A.T.u. -duon All the Things She Said -kappaleesta.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 2.3.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

Heated Rivalry, Kanada, 2025-, Crave, Accent Aigu Entertainment, Bell Broadcast and New Media Fund, Bell Media, Canada Media Fund