TV-sarja: The Penguin (2024)

THE PENGUIN



Luoja: Lauren LeFranc
Pääosissa: Colin Farrell, Cristin Milioti, Rhenzy Feliz, Deirdre O'Connell, Clancy Brown, Carmen Ejogo, Theo Rossi, Michael Zegen, Michael Kelly, Scott Cohen, François Chau, Mark Strong ja Jayme Lawson
Genre: rikos, draama
Jaksomäärä: 8
Jakson kesto: 47 minuuttia - 1 tunti 8 minuuttia - Yhteiskesto: noin 7 tuntia 45 minuuttia
Ikäraja: 16

DC-sarjakuviin perustuva elokuva The Batman (2022) oli taloudellinen menestys, joten sille päätettiin tietty tehdä jatkoa. The Batman - Part II:n (2026) lisäksi HBO Max halusi työstää ensimmäisessä elokuvassa nähdystä Pingviini-roistosta oman televisiosarjansa. Kuvaukset käynnistyivät maaliskuussa 2023, mutta ne jouduttiin keskeyttämään myöhemmin keväällä Hollywoodin näyttelijöiden ja käsikirjoittajien lakon takia. Kuvaukset vietiin loppuun alkuvuodesta 2024 ja nyt The Penguin on julkaistu kokonaisuudessaan Max-palvelussa. Itse pidin valtavasti The Batmanista ja halusin nähdä elokuvalle jatkoa. En kuitenkaan innostunut, kun kuulin Pingviinin saavan oman sarjansa. Katsoin toki silti The Penguinin uudet jaksot pian niiden ilmestymisen jälkeen.

Carmine Falconen kuoltua Oz "Pingviini" Cobb pyrkii nappaamaan kaupungin alamaailman itselleen, mutta hän saa vastaansa vankilasta juuri vapautuneen Falconen tyttären, sarjamurhaaja Hangmanina tunnetun Sofian.




Kuten The Batmanissa, myös The Penguinissa itse nimikkohahmo Pingviiniä, eli Oswald "Oz" Cobbia näyttelee lähes tunnistamattomaksi maskeerattu Colin Farrell. Jo The Batmanissa Farrell suoriutui roolistaan hyvin, mutta omassa sarjassaan mies suorastaan loistaa. Hän eläytyy niin vaikuttavasti tämän kieron rikollisen rooliin kaikkia ilmeitä, eleitä ja ääntä myöten, mikä vain vaikeuttaa katsojan yritystä tunnistaa tuttua näyttelijää. Tätä auttaa se, kuinka hyvin Oz Cobb on kirjoitettu. Monissa muissa sarjakuviin perustuvissa elokuvissa ja sarjoissa, jotka nostavat pahishahmon päärooliin, kuten Marvelin Venomissa (2018) ja Morbiuksessa (2022) tai vastikään DC:n Joker: Folie à Deuxissa (2024), tekijät eivät uskallakaan pitää hahmoa pahiksena, vaan tekevät tästä vähintään antisankarin, kenties pelätessään, että yleisö ei tajuaisi katsovansa hahmoa, jonka tekoja ei pidä hyväksyä. Ei tässä. Pingviinistä on tehty pahemman luokan niljakas paskiainen, joka on valmis kaikista häikäilemättömimpiin tekoihin ja kusettamaan jopa lähipiiriään, saavuttaakseen tahtonsa.
     Muita hahmoja sarjassa ovat Ozin äiti Francis (Deirdre O'Connell), nuorisorikollinen Victor (Rhenzy Feliz), jonka Oz ottaa siipensä alle, The Batmanissa tapetun rikollispomo Carmine Falconen (näyttelijä vaihdettu takaumissa John Turturrosta Mark Strongiin) tytär Sofia (Cristin Milioti), joka vangittiin vuosia aiemmin murhista epäiltynä, sekä kilpailevan rikollisperheen johtaja Salvatore Maroni (Clancy Brown). Sivunäyttelijätkin ovat mainioita rooleissaan, etenkin Milioti, joka heittäytyy yhä vain psykoottisemmaksi muuttuvan hahmonsa osaan niin hurjasti, etten ihmettele, jos hänelle irtoaa palkintoja ensi vuoden gaaloissa.




The Penguin jatkaa tarinaa aika lailla siitä, mihin The Batmanissa jäätiin. Arvuuttajan räjäytettyä Gothamia ympäröivät muurit, iso osa kaupungista on nyt veden vallassa. Äkillisesti huonontuneiden olojen myötä rikollisuus on kasvussa ja Carmine Falconen kuoleman kautta Oz näkee tilaisuutensa tulleen. Tästä käynnistyykin kunnon rikossaaga, jonka inspiraationa ovat selvästi toimineet mafialeffat ja sarjat, kuten Kummisetä-trilogia (The Godfather - 1972-1990) ja The Sopranos (1999-2007). Hahmot ovat toinen toistaan kylmempiä ja häikäilemättömämpiä kusipäitä, jotka ajavat vain omaa etuaan ja piankos Gothamissa on käynnissä todellinen valtataistelu. Katsoja pistetään jännittävien kysymysten äärelle, kuten kuka lopulta voittaakaan ja missä helvetissä Batman oikein luuraa kaiken tämän ollessa käynnissä?

Jo The Batman oli tehty aikuisempaan makuun ja The Penguin sukeltaa vielä syvempään päätyyn tässä. Sarjaa ei todellakaan ole tehty hahmojen nuorimmille faneille, vaan se on synkkä ja julma katsaus rikollisuuden maailmaan. Se ei myöskään ole täynnä toimintaa ja räjähdyksiä, vaan valtataistelu käydään kuin shakkia pelaten, hiljalleen ja laskelmoidusti. Jokainen asettelee nappuloitaan laudalle ja yrittää taktikoida itsensä niskan päälle. Kertomus nappaa hyvin koukkuunsa, eskaloituen kohti tiivistunnelmaista finaalia, joka ei todellakaan jätä kylmäksi ratkaisuillaan. Sekaan on heitetty runsaasti herkullista henkilödraamaa ja Ozin ja Victorin välille rakentuva toveruus tuo hieman erikoista lämpöä kaiken keskelle. Sofian rankkaa menneisyyttä läpikelaava nelosjakso taas on taatusti omiaan keräämään palkintoehdokkuuksia niin näyttelijäsuorituksista kuin ohjaamisesta ja käsikirjoittamisesta.




Tuotantokauden ohjaajat rakentavat väkevää ilmapiiriä onnistuneesti, samalla kun käsikirjoitustiimi kuljettaa kertomusta ja muovaa sen hahmoja vahvasti. The Penguin on myös teknisiltä ansioiltaan pääasiassa mainio, joskin jälleen motkotan siitä, että budjetista ei ole tainnut riittää rahaa valaisuun. Sen lisäksi, että sarja on aiheiltaan synkkä, on se myös visuaalisesti pirun pimeä, ajoittain jopa turhauttavuuteen saakka. Kameratyöskentely on kuitenkin oivallista, lavasteet ovat komeat ja puvustus tyylikästä. Maskeeraustiimi on tehnyt huikeaa työtä Ozin kanssa. Tietokonetehosteet jättävät hieman toivomisen varaa, mutta niitä käytetään onneksi varsin säästellen. Äänimaailma on hyvin rakennettu. Musiikeista vastaa The Batmanin musiikit säveltäneen Michael Giacchinon poika Mick, joka suoriutuu hommastaan oikein mallikkaasti.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 12.11.2024
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja televisiosarjan juliste www.impawards.com
The Penguin, 2024, Warner Bros. Discovery, Warner Bros. Television, DC Entertainment, 6th & Idaho Productions, Chapel Place Productions, Dylan Clark Productions


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti