Arvostelu: The Fast and the Furious / Hurjapäät (2001)

THE FAST AND THE FURIOUS (2001)

HURJAPÄÄT

Ohjaus: Rob Cohen
Pääosissa: Paul Walker, Vin Diesel, Michelle Rodriguez, Jordana Brewster, Chad Lindberg, Matt Schulze, Johnny Strong, Rick Yune ja Ted Levine
Genre: toiminta, trilleri
Kesto: 1 tunti 46 minuuttia
Ikäraja: 16

Kun ensimmäistä The Fast and the Furious -elokuvaa tehtiin, ei voinut kukaan arvata, millainen menestyssarja siitä lähtisi liikkeelle. Tällä hetkellä Fast & Furious (2001-) on yhdeksänneksi menestynein leffasarja, tienattujen lähes neljän miljardin dollarin voimin. Useimmat eivät ymmärrä sarjan suosiota ja pitävät koko juttua ala-arvoisena roskana. En itsekään ymmärrä suosiota, mutta omasta mielestäni kyseessä on kuitenkin oikein viihdyttävä sarja. Näin sarjan avausosan, eli The Fast and the Furiousin, kun olin ala-asteella ja innostuin vauhdikkaasta meiningistä. Olen nähnyt leffan muutamaan otteeseen uudestaan, kuten myös sen jatko-osat ja omistankin koko sarjan Blu-raylla. Nyt kun sarja on saamassa lisäystä elokuvalla The Fate of the Furious (2017), täytyi minun tietysti katsoa koko sarja alusta asti ja arvostella kaikki leffat.

Tekniikkalaitteita kuljettavien rekkojen kimppuun hyökätään öisin ja niiden lastit varastetaan. Brian-niminen poliisi lähetetään peitetehtävässä tutkimaan, miten laittomien katuajojen kuningas Dominic Toretto ja hänen jenginsä liittyvät tapauksiin.

Briania näyttelee vuonna 2013 menehtynyt Paul Walker, joka on mainio roolissaan. Peitetehtävissä olevana poliisina hän on uskottava, sillä häneltä sujuu sekä valehahmon esittäminen että vakavasti otettavan kytän rooli. On hienoa, että alkupuolella ei heti näytetä hahmon olevan poliisi, jolloin Brian tuntuu vain innokkaalta kilpailijalta. Hahmo on myös onnistuneen moniulotteinen, mikä tekee aina päähenkilöstä vielä toimivamman.
     Dominic Torettona nähdään Vin Diesel, joka on tuttuun tyyliinsä pullisteleva kova äijä. Dieselilta löytyy katu-uskottavuutta ja hän vaikuttaa selkeästi johtajatyypiltä, joten hän sopii Domiksi todella hyvin. Aluksi Dom vaikuttaa lähinnä ylimieliseltä idiootilta, mutta hänestä löytyy myös syvällisempiäkin puolia. Brianin ja Domin hitaasti syntyvä ystävyys on hienosti tuotu esille.
     Domin tyttöystävä Lettya esittää Michelle Rodriguez. Letty on myös loistava katuajoissa ja häneltä löytyy samanlaista vahvaa itseluottamusta kuin Domiltakin. Rodriguez on sopiva valinta mimmiksi, jolle ei kannata ryttyillä.
     Domilla on sisko nimeltä Mia (Jordana Brewster), johon Brian iskee silmänsä. Dom ei tietenkään täysin hyväksy, että hänen rakkaan siskonsa lähellä pyörii tuntematon heppu. Mia ei ole villi tapaus, kuten veljensä ja työskenteleekin pienessä perheyritysravintolassa. Kun Domin ryhmä ei tunnu hyväksyvän Briania, Mia on puolustamassa häntä. Brewster toimii roolissaan.
     Domin ryhmään kuuluvat keskittymishäiriöstä kärsivä Jesse (Chad Lindberg), joka tietää paljon autoista; kaiken aikaa suuttuneen oloinen Vince (Matt Schulze), joka ei pidä Brianista yhtään ja Leon (Johnny Strong), joka jää selkeästi taka-alalle, eikä ole millään lailla muistettava. Muita hahmoja elokuvassa ovat Rick Yunen esittämä Johnny Tran, jonka kanssa Domilla on riitaa ja Ted Levinen näyttelemä poliisipäällikkö Tanner, joka ohjeistaa Briania.

The Fast and the Furious on tasaisesti ihan kiva elokuva. Se ei ole ihmeellinen, vaikka siinä onkin toimivia henkilöitä. Syy sille, miksi Brian soluttautuu Domin ryhmään, ei ole kovin mielenkiintoinen, mutta muuten soluttautumisaihe toimii. Katsojana jännittää aina välillä, miten kävisi, jos Brian jää kiinni. Dominic inhoaa pettureita ja saa ihmisiä helposti sairaalakuntoon, minkä lisäksi myös Vince auttaisi varmasti Brianin hakkaamisessa, jos totuus paljastuisi. Vaikka hieman toivoisi, että Brian löytäisi Domin jengistä jotain hämärää ja saisi heidät telkien taakse, niin silti haluaisi mieluummin nähdä, kun Brian jättää poliisihommat ja jää mukaan ryhmään. Useaan otteeseen näkyy, että Brian ei ole täysin varma, kuinka hän haluaisi toimia.

Jos nopeat autot ja autokilpailuiden katsominen ovat juttunne, niin katsokaa The Fast and the Furious, sillä se sisältää niitä paljon! Autoja löytyy niin monen merkkisiä kuin monen värisiäkin. Konepeltien alta paljastuu huippuvarusteltuja moottoreita ja kaaroja on muutenkin tuunailtu paljon, jotta niissä olisi enemmän tehoja. Rateista löytyy napit, joilla saa vielä lisää vauhtia. Autoja kuvataan paljon ja monesta suunnasta. Kun ilta koittaa, ihmiset saapuvat tyhjälle kadulle - osa ajamaan ja osa katselemaan. Jotkut ovat vahdissa kuuntelemassa poliisiradiota. Sopivan hetken tullessa kisa starttaa ja hurjapäät painavat kaasua. Itse en ole erityisemmin autoihminen, mutta tämä elokuva (ja koko loppusarjakin) saa minut innostumaan nopeasta meiningistä. Toimintaa on muutenkin mukana, kuten myös vähäpukeisia naisia kannustamassa machomiehiä kisoissa. Vaikka hyviä asioita löytyy, leffasta tuntuu silti puuttuvan jotain, jonka ansiosta se olisi oikeasti hyvä pätkä. Tällaisenaan sen kyllä katsoo mielellään, vaikka hieman ärsyttääkin, että värimäärittelyssä on tehty kuvaan oranssinen vivahde ja että kuvissa on myös pölyinen ja tunkkainen sävy. Kovin ihmeellistä taidepläjäystä ei ole tiedossa.

The Fast and the Furiousin on ohjannut Rob Cohen, joka oli tätä ennen ohjannut mm. leffan Daylight (1996), jota tähdittää Sylvester Stallone. Cohen tuntuu taitavan toimintakohtauksien ohjaamisen, vaikka hänen seuraava elokuvansa xXx (2002) onkin ristiriidassa tämän lauseen kanssa. Idean isä on Gary Scott Thompson ja koko juttu lähti liikkeelle Ken Lin lehtiartikkelista "Racer X", joka kertoo laittomista katuajoista New Yorkissa. Thompsonin lisäksi käsikirjoituksesta vastaa mm. Suicide Squadin (2016) ohjaaja David Ayer. Rauhallisissa kohtauksissa kuvaus on tasaista, mutta kaahailuosuuksissa kamera tuntuu heiluvan välillä liikaa. Joitain ajokuvia on nopeutettu hieman, jotta meininki olisi vielä hurjempaa. Valitettavasti nopeutuksen käytön huomaa. Leikkaus on paikoitellen rauhatonta, mutta se tuntuu sopivan tyyliin. Tehosteet ovat ihan toimivia ja stuntit näyttäviä. Äänitehosteilla on korostettu upeasti toimintakohtauksia. Musiikkina on käytetty lähinnä useita jo olemassa olevia kappaleita, jotka toimivat kyllä vauhdikkaissa kilpailukohtauksissa, mutta muuten vain lähinnä ärsyttävät.

Blu-rayn kuvanlaatu on ihan hyvä. Valitettavasti Blu-ray korostaa kuvan pientä rakeisuutta. Lisämateriaalina Blu-raylla on kahdeksantoistaminuuttisen "The Making of The Fast and the Furiousin" lisäksi poistettuja kohtauksia, musiikkivideoita ja trailereita, sekä pätkiä kuten "Quarter Mile at a Time", joka kertoo kilpa-ajojen historiasta, "Tricking Out of Hot Import Car", jossa näytetään autojen tuunausta, "Featurette on Editing for the Motion Picture Association of America", jossa ohjaaja ja leikkaaja Peter Honess käyvät läpi loppukohtausta, "Visual Effects Montage", joka esittelee leffan efektejä ja "Sneak Peek at 2 Fast 2 Furious", jossa annetaan hieman esimakua elokuvan jatko-osasta 2 Fast 2 Furious (2003). Mukana on myös "Multiple Camera Angle - Stunt Sequence", jossa näytetään loppukohtauksen stuntkuva monesta eri kuvakulmasta, "Paul Walker Public Service Announcement", jossa Walker selittää, ettei stunteja saa kokeilla kotona, sekä "Storyboards-to-Final Feature Comparison", jossa verrataan kuvakäsikirjoitusta lopulliseen elokuvaan. Lisämateriaalia riittää noin kahdeksi tunniksi.

Yhteenveto: The Fast and the Furious on ihan hyvä leffa, mutta jos autot ovat suuri rakkauden kohde, niin elokuvan laatutaso saattaa nousta paremmaksi. Vauhdikasta menoa ja nopeaa kaahailua löytyy paljon. Syy peitetehtävään ei ole kovin erikoinen, mutta muuten peitetehtäväosio toimii. Paul Walker ja Vin Diesel ovat päärooleissa hyviä. Toimintaa on mukana sopivasti ja ne ovat hyvin toteutettuja. Kuvaus on paikoitellen heiluvaa, mikä ärsyttää, mutta nopeatempoinen leikkaus ei yllättävää kyllä häiritse erityisemmin. Kaikkein eniten leffassa ärsyttää hieman oranssiksi värimääritelty kuva, joka on myös pölyinen. Jos haet elokuvista vain laatua, niin jätä tämä väliin, mutta jos hölmöt rymistelyt kelpaavat, niin tämä voi mitä luultavimmin viihdyttää. Minulla ei ole vieläkään mitään käsitystä, miten tästä nousi sellainen megaleffasarja, mutta niin vain tapahtui. Elokuvassa nähdään lyhyt kohtaus lopputekstien jälkeen, joten ei kannata pistää leffaa pois vielä, kun lopputekstit alkavat.

Kirjoittanut: Joonatan, 31.1.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.images2.fanpop.com
The Fast and the Furious, 2001, Universal Pictures, Original Film, Mediastream Film GmbH & Co. Productions KG, Ardustry Entertainment

Arvostelu: xXx (2002)

XXX (2002)

Ohjaus: Rob Cohen
Pääosissa: Vin Diesel, Samuel L. Jackson, Marton Csokas, Asia Argento, Werner Daehn, Petr Jákl, Ricky Müller ja Danny Trejo
Genre: toiminta
Kesto: 2 tuntia 4 minuuttia / Unrated Director's Cut: 2 tuntia 12 minuuttia
Ikäraja: 16

Heti ensimmäisenä täytyy sanoa, että ei, tuossa ei ole kirjoitusvirhettä. Vaikka se rikkoo kieliopin sääntöjä lähes kaikkialla, tämän elokuvan nimi tosiaan on "xXx", eikä "Xxx" tai "XXX" (se olisikin jo täysin toisenlainen leffa). Jopa silloin, kun elokuvan nimi aloittaa lauseen, se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, eli "XXx" on myös väärin. Se on hölmöä, mutta hölmö on tämä elokuvakin, joten sen kanssa voi oppia elämään.

Näin xXx:n ensimmäistä kertaa lähes kymmenen vuotta sitten, kun se tuli televisiosta. Pidin toimintarymistelyistä ja The Fast and the Furiousista (2001), joten Vin Dieselin tähdittämä agenttileffa kuulosti hyvältä. Valitettavasti xXx ei kuitenkaan ollut hyvä elokuva, enkä siis katsonut sitä uudestaan tai sen jatko-osaa xXx: State of the Unionia (2005) ollenkaan. Kuitenkin nyt kun sarja on yllättäen saamassa lisäystä yli kymmenen vuoden jälkeen, eli elokuvan xXx: Return of Xander Cage (2017), päätin antaa uudet mahdollisuudet kahdelle ensimmäiselle osalle. Meidän oli tarkoitus tyttöystäväni kanssa katsoa kummatkin elokuvat Netflixista, mutta ensimmäinen osa poistettiin samaisena päivänä, kun olimme katsomassa sen. Päädyinkin siis käyttämään vanhaa kunnon Makuunia ja vuokrasinkin huonossa kunnossa olevan DVD:n elokuvasta ja katsoimme sen yhdessä. Eipä tarvitse katsoa enää ikinä uudestaan...

NSA-turvallisuusvirasto valitsee uudeksi agentikseen rämäpää Xander Cagen ja lähettää hänet Prahaan pysäyttämään Anarkia 99 -järjestön, ennen kuin tämä käyttää vaarallista "Hiljainen yö" -biokemikaaliasetta tappaakseen ihmisiä.

Xander Cagea näyttelee Vin Diesel, joka on parasta elokuvassa. Xander ei pidä tottelemisesta ja säännöistä, minkä takia häntä ei olisi kannattanut lähettää tehtävää suorittamaan. Hän tekee nimittäin asiat niin kuin parhaaksi näkee. Häneltä kuitenkin löytyy päättelykykyä, kuten myös taitoja taistelijana ja temppujen suorittajana. Hahmon sarkastisuus ja lievä kusipäisyys ovat hauska lisä, ja Vin Diesel toimii roolissa mainiosti, vaikkei kovin ihmeellinen olekaan. Elokuvan nimi tulee Cagen niskassa olevasta tatuoinnista, jossa on kolme x-kirjainta.
     Xanderin pomoa, Augustus Gibbonsia esittää Samuel L. Jackson, joka on yleensä toimiva valinta johtajarooliin. Tämä ei ole poikkeus, mutta kovin muistettavaa roolityötä hän ei tee, eikä Gibbonsilta löydy erityisemmin persoonallisuutta. Lähinnä hahmo vain yllättäen ilmestyy paikalle eri tilanteisiin ja antaa Xanderille käskyjä.
     Elokuvan pahiksena, eli Anarkia 99:n johtajana nähdään Marton Csokaksen esittämä Jorgi, joka on aika mitäänsanomaton tapaus. Csokas ei ole uhkaava pahiksena, eikä Jorgi ole mielenkiintoinen. Hahmon tyttöystävä Jelenaa esittää Asia Argento. Jelena ei ole täysin sitä, miltä vaikuttaa ja hahmon todellisen tarkoituksen voi arvata helposti. Argento ei myöskään tee vaikutusta roolissaan.
     Muita hahmoja elokuvassa ovat tappaja Kiril (Werner Daehn), Jorgin veli Kolya (Petr Jákl), joka on innostunut Xander Cagen temppuiluista ja Tšekin salaisen poliisin edustaja Milan Sova (Ricky Müller). Danny Trejo nähdään lyhyesti kolumbialaisena huumekartellin jäsenenä.

Ensimmäistä kohtausta lukuunottamatta xXx lähtee viihdyttävästi liikkeelle. Xander Cagen hahmo esitellään hauskasti ja on mielenkiintoista katsoa hänen tekojaan. Kolumbiassa tapahtuva osio on ihan hyvä toimintapätkä, mutta siitä lähtee alamäki. Elokuvalla on todella yksinkertainen juoni, mutta jotta siinä tuntuisi olevan enemmän sisältöä, mukaan on tungettu asioita, jotka vain häiritsevät katsojaa sen sijaan, että ne lisäisivät jotain tärkeää. Jopa mielenkiinto Xander Cagea kohtaan laskee, sillä ei kiinnosta se, mitä hahmon täytyy tehdä. Välillä on mukana toimintakohtauksia, mutta niihin lisätty jumputtava musiikki saa elokuvan tuntumaan lähinnä MTV:n (Music Television, ei MTV3) ohjelmalta, eikä niinkään kunnon elokuvalta. Muuten leffassa on erittäin usein videopelileffan tunnelma, vaikka elokuva ei edes perustuu peliin.

Idea koko juttuun on varmasti lähtenyt James Bondista. Lisäyksenä on vain, että salainen agentti on myös jonkinlainen extremeurheilija, mitä ei kuitenkaan syvennetä erityisemmin, jotta hahmo olisi sellaisena uskottavana. Kyllä Xander Cage tekee useita temppuja elokuvan aikana, esimerkiksi elokuvan kuuluisimmassa kohdassa, kun hän liitää moottoripyörällä piikkilanka-aidan yli, mikä on kuvattu kymmenestä eri kulmasta. Muuten hahmo tuntuu aluksi vain ääliöltä, joka haluaa kehuskella kyvyillään, vaikka hänen pitäisi olla vakavasti otettava televisiotähti. Myös koko biokemikaaliase tuntuu joltain, mikä Bondin tehtävänä olisi pysäyttää. Mieluummin katsoisikin, kun 007 lähtee Prahaan etsimään vaarallista tappoasetta kuin tällaista kuraa. Jossain kohtaa ajellaan jopa autolla, johon on asennettu muutamia keksintöjä.

Aiemmin mainitsemallani alamäellä tarkoitan pudotusta jyrkänteeltä. Prahaosion alkaessa xXx muuttuu tylsäksi ja sitä kautta heikoksi elokuvaksi. Lopulta kun tajuaa katsovansa loppuhuipennusta, eikä elokuvasta ole irronnut muuta kuin paha mieli, arvosana putoaa huonoon. Leffa on myös kahden tunnin kestossaan aivan liian pitkä. Se voisi toimia paremmin hieman yli puolitoista tuntia kestävänä toimintajännärinä, mutta tällaisenaan se suurimmaksi osaksi puuduttaa. Jopa toimintaosiot ovat puuduttavaa katseltavaa, mikä ei ole eduksi toimintaleffalle. Edes jutun älyvapaus ei anna elokuvalle jonkinlaista arvoa. Jännitystä ei löydy ja ainoa huumori syntyy Xander Cagen näsäviisastelusta. Toki pahisten sukellusveneeseen piirretty "Ahab"-nimi näyttää aika koomiselta. Lähinnä sitä tekisi mieli itkeä. Ei sen takia, että elokuva olisi surullinen, vaan koska se ei tunnu päättyvän koskaan. Plussat jutusta löytyvät juuri ja juuri, kun tarpeeksi pinnistelee. Alkuosio on toimiva. Sen jälkeen nähtävä puolitoistatuntinen ei. Ainakin päähenkilö toimii jotenkin.

Sen lisäksi, että elokuvan pääosassa nähdään Vin Diesel, xXx:n ohjaaja Rob Cohenkin oli mukana The Fast and the Furiouksessa. Vaikea sanoa, kumpi on mennyt pahemmin vikaan, Cohenin ohjaus vai Rich Wilkesin käsikirjoitus. Kumpikaan ei oikeastaan toimi. xXx on kuvattu heikosti, eikä sitä paranna miljoonat leikkaukset. Visuaaliset tehosteet eivät ole parhaimmasta päästä ja esimerkiksi lumivyöry näyttää liian digitaalisesti tehdyltä, jotta katsojana kokisi hahmojen olevan vaarassa. Randy Edelmanin musiikki katoaa kokonaan elokuvaan valittujen, jo olemassa olevien kappaleiden alle.

Jostain syystä elokuvasta on olemassa kaksi versiota: alkuperäinen teatteriversio ja lähes kymmenen minuuttia pidempi Unrated Director's Cut, joka sisältää pidennettyjä ja muutettuja kohtauksia, kuten myös täysin uusia kohtia. Vaikea sanoa, kuka haluaisi nähdä pidemmän version tästä pätkästä. Itse näin teatteriversion, enkä aio katsoa sitäkään enää uudestaan.

Yhteenveto: xXx on todella huono elokuva, jonka ainoat plussat ovat alun toimivuus ja Vin Dieselin esittämän Xander Cagen hauska ylimielisyys. Muuten tarina ei kiinnosta, eikä siitä saa kunnolla kiinni. Elokuva on myös noin puoli tuntia liian pitkä. Toimintakohtauksetkaan eivät ole yleisesti ottaen edes viihdyttäviä. Ja siinä kohtaa, kun toimintaelokuvan toimintakohtaukset lähinnä puuduttavat, jotain on pahasti pielessä. xXx tuntuu pelileffalta, kun siinä tapahtuu jotain ja MTV:n ohjelmalta, kun siinä soi musiikki. Kokonaisuus ei toimi, eivätkä hahmojen kohtalot kiinnosta. Paras hetki on, kun Xander Cage liitää moottoripyörällään piikkilanka-aidan päältä kymmenestä eri kuvakulmasta kuvattuna. Se kertoo jo paljon tasosta. En suosittele katsomaan tätä. Maailma on täynnä paljon parempiakin toimintaleffoja. Jos Vin Diesel kiinnostaa, niin pysykää The Fast and the Furious -sarjassa (2001-) ja jos agenttielokuvat ovat juttunne, niin pistäkää joku James Bond -pätkä (1962-) tai Mission: Impossible -leffa (1996-) pyörimään. Hieman hirvittää katsoa xXx: State of the Union, sillä siitä en ole kuullut mitään positiivista.

Kirjoittanut: Joonatan, 19.1.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.files.graphiq.com
xXx, 2002, Revolution Studios, Original Film