torstai 14. huhtikuuta 2016

Arvostelu: Tähtien sota: Episodi V - Imperiumin vastaisku (Star Wars: Episode V - The Empire Strikes Back - 1980)

TÄHTIEN SOTA: EPISODI V - IMPERIUMIN VASTAISKU

STAR WARS: EPISODE V - THE EMPIRE STRIKES BACK



Ohjaus: Irvin Kershner
Pääosissa: Mark Hamill, Harrison Ford, Carrie Fisher, Anthony Daniels, Kenny Baker, Peter Mayhew, Frank Oz, Billy Dee Williams, Alec Guinness, Ian McDiarmid ja James Earl Jones
Genre: scifi, seikkailu
Kesto: 2 tuntia 7 minuuttia
Ikäraja: 12

Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa...

Tähtien sota: Episodi IV - Uusi toivo (Star Wars: Episode IV - A New Hope - 1977) oli hitti - siis aivan järjetön hitti - joten tietenkin George Lucasille tuli mahdollisuus jatkaa saagaansa. Lucas oli saanut hermoromahduksen edellistä osaa tehdessä, joten hän ei palannut ohjaamaan jatkoa, vaan tilalle tuli Irvin Kershner. Lucas oli silti tietenkin taustalla katsomassa, että elokuvasta tulee sellainen, kuin hän haluaa. Vuonna 1980 ilmestynyt Tähtien sota: Episodi V - Imperiumin vastaisku räjäytti jälleen kaikkien tajunnat. Etenkin elokuvan suuri käänne ja "cliffhanger"-loppu tuntui olevan maailmaa muuttava. Tähtien sota on yksi niistä sarjoista, joita olen nähnyt niin pienenä, etten edes muista ensimmäistä näkemiskertaa. 22.4. kauppoihin tulevaa Star Wars: The Force Awakensia (2015) varten pitää tietenkin valmistautua ja käydä läpi koko aiempi saaga. Se pitää tietysti tehdä siinä järjestyksessä, missä elokuvat ovat alunperin ilmestyneet.

Kuolemantähden tuhouduttua kapinalliset ovat lähteneet pakosalle kylmälle Hoth-planeetalle. Samaan aikaan mahtava Imperiumi, johtajanaan Darth Vader, jahtaa kapinallisia ympäri galaksia. Luke Skywalker jatkaa koulutustaan, kun Obi-Wanin henki lähettää hänet vanhan jedimestarinsa Yodan luokse.

Mark Hamillin esittämä Luke Skywalker alkaa muuttua kunnolla elokuvan sankariksi ja on kiehtovaa seurata hänen matkaansa Voiman polulla. Hamill vetää jälleen erittäin hyvän suorituksen, eikä hahmo ole enää lainkaan ärsyttävä kuten edellisen filmin alussa.
     Harrison Fordin Han Solo pysyy ylimielisenä ääliönä, joka kuitenkin näyttää elokuvan kuluessa aitoja tunteita, jotka tuovat hahmoon lisää sisältöä.




Carrie Fisherin näyttelemä prinsessa Leia pääsee paremmin esille tässä osassa. Hahmo pääsee myös toimintaan ja käyttämään aseita, joten hän ei ole enää perinteikkäämpi "neito pulassa" -hahmo. Hassua kyllä, että hän on ainoa naishahmo koko elokuvassa (jos ei siis laske mukaan taustalla Cloud Cityssä esiintyviä nimettömiä ja repliikittömiä naisavustajia). Hanin ja Leian yhteiset kohtaukset ovat hyviä ja omalla tavallaan jopa koomisia. Heidän kemiansa on uskottavaa. Tällä kertaa kaikki hahmot osaavat lausua Leian nimen oikein.
     Tietenkin mukana ovat droidit C-3PO ja R2-D2. Hahmot joutuvat erilleen elokuvassa, mikä on hyvä ratkaisu, sillä edellisessä osassa hahmot olivat kuin paita ja peppu. R2-D2 päätyy Luken mukana Dagobahille, kun taas C-3PO matkaa Hanin, Leian ja Chewbaccan kanssa. C-3PO:n ainoa tehtävä elokuvassa tuntuu olevan kertoa muille, mitkä ovat onnistumisen mahdollisuudet ja kritisoida kaikkien toimintaa, mikä tekee hahmosta hyvin nopeasti ärsyttävän. Edellisen osan tapaan C-3PO:ta esittää Anthony Daniels ja R2-D2:n sisällä toimii Kenny Baker.
     Jälleen kerran Han Solon mukana on wookiee Chewbacca. Peter Mayhew jatkaa karvaturrihahmon roolissa. Chewbaccakin pääsee hieman enemmän esille, mutta hahmo tuntuu silti oikeastaan vain roikkuvan mukana.
     Ensimmäisenä ja parhaimpana lisäyksenä hahmogalleriaan on jedimestari Yoda. Yoda on vihreä, pienikokoinen, suippokorvainen ja oudoin lauserakentein puhuva olento, joka on asunut suoplaneetalla vuosikausia. Tässä elokuvassa ei paljasteta, miksi hahmo asuu Dagobahilla. Yoda on nukke, jonka äänenä ja liikuttajana toimii Frank Oz. Yoda on erittäin hyvin luotu hahmo ja suurimmaksi osaksi ruutuajastaan Yoda tuntuu edelleen todelliselta. Kyseessä on luultavimmin parhaiten tehtyä nukkeanimaatiota live action -elokuvassa, mitä olen nähnyt.
     Toisena merkittävänä uutena hahmona on Billy Dee Williamsin näyttelemä Lando Calrissian. Lando on myös hyvä lisäys sarjaan, vaikka aluksi hahmo hieman ärsyttääkin, kun ei ole oikein varma, että kenen puolella hän on.




Kolmas uutuus on palkkionmetsästäjä Boba Fett. Bobaa esittää Jeremy Bulloch, mutta hänen ääneksi on uudemmissa versioissa vaihdettu Tähtien sota: Episodi II - Kloonien hyökkäyksessä (Star Wars: Episode II - Attack of the Clones - 2002) Jango Fettina tuttu Temuera Morrison. Harmi, ettei hahmo pääse paljoa toimimaan, sillä hän on todella mielenkiintoinen uusi pahis.
     Darth Vader jatkaa olemistaan elokuvahistorian yhtenä parhaimmista pahishahmoista. Hahmo on tuotu isompaan rooliin, mikä varmasti miellyttää kaikkia. Jos Imperiumissa haluaa saada ylennyksen, niin kannattaa vain toivoa, että oma pomo möhlii, sillä Vader pitää huolta, että pomon paikka vapautuu hetkessä. Vaderin hengitys on edelleen hahmon täydellistävä tekijä. Hänen olemuksensa ja liikkeensä tuntuvat tarkemmin mietityiltä kuin edellisessä osassa, mikä on hyvä. Darth Vaderia näyttelee yhä David Prowse ja äänenä jatkaa James Earl Jones, jonka jo Uuden toivon arvostelussani kehuin melkein maasta taivaisiin - tai toisiin galakseihin... Elokuvan lopetus tuo hahmoon sisältöä lisää, mikä muuttaa katsojan käsitystä hahmosta. Vaderin oma "pomo", eli Keisari näytetään myös elokuvassa pikaisesti. Keisaria esittää Ian McDiarmid (siis uudemmissa versioissa elokuvasta).
     Alec Guinnessin Obi-Wan Kenobi on mukana, vaikka hahmo kuolikin edellisessä osassa. Obi-Wanin haamu tai jokin Voima-kummitus ohjeistaa Luken Yodan luo ja antaa yleisestikin käytännöllisiä neuvojaan.

Imperiumin vastaisku on erittäin esimerkillinen trilogian toinen osa. Edellinen elokuva loppui hyvisten voittoon, joten tämä elokuva taas menee sillä lailla, että hyvikset ovat kaiken aikaa alakynnessä. Vaikka edellisessä osassa Imperiumilla oli käytössään Kuolemantähti, niin tuntuu, että Imperiumi on tässä elokuvassa uhkaavampi ja he vaikuttavatkin ylivoimaisilta läpi elokuvan. Trilogian toinen osa jää tietenkin pahasti kesken, jotta katsojat janoaisivat lisää ja jotta kolmas osa saavuttaisi samat, ellei jopa korkeammatkin katsojaluvut.




Fanien kesken on yleinen kysymys, joka minultakin on muutamaan otteeseen kysytty: "Kumpi on parempi; Uusi toivo vai Imperiumin vastaisku?" Itse en oikein tiedä, kummasta pidän enemmän. Molemmat ovat mestariteoksia ja viiden tähden klassikoita. Suunnilleen joka katselukerralla mielipiteeni vaihtuu siitä, kumpaa suosin, joten itse sanoisin, että molemmat ovat yhtä hyviä.

Imperiumin vastaisku laajentaa Tähtien sodan maailmaa. Jäinen Hoth on hyvä kontrasti kuumalle aavikkoplaneetta Tatooinelle, joka aloitti edellisen osan. Hyinen planeetta, sen otukset ja siellä käytävä taistelu ovat erittäin hyvä tapa aloittaa jatko-osa. Dagobah-planeetta, jolla Yoda asustaa, on myös toimiva uutuus, ollessaan kokonaan suon peitossa. Sumuinen, ötököitä ja matelioita pursuava suoplaneetta on saatu hyvin todellisen oloiseksi ja se on ehdottomasti paikka, missä ei tekisi mieli käydä koskaan visiitillä. Myös planeetta Bespin on hyvä lisäys, sillä siellä ei näytetä maankamaraa ollenkaan, vaan tapahtumat sijoittuvat pilvissä leijuvaan Cloud Cityyn. Lavasteet ovat erittäin onnistuneet, vaikkakin Cloud Cityn taustat näyttävät välillä liikaa maalauksilta.




Tässä elokuvassa on toimivia taisteluita. Heti alussa käydään taistoa Hothilla, mihin on yhdistetty onnistuneesti maan päällä ja ilmassa käytävää taistelua. Takaa-ajo asteroidikentän läpi on erittäin hieno toimintaosuus ja se näyttää nykypäivän kriteereillä yhä hyvältä. Parasta antia taisteluiden osalta on kuitenkin lopun valomiekkaskabailu. Edellisen elokuvan "Obi-Wan vastaan Darth Vader" tuntui enemmän vain nololta, hahmojen heiluttaessa miekkojaan kömpelösti. Tässä valomiekkataisteluun on saatu vauhtia ja enemmän liikettä. Taistelu myös etenee paikasta toiseen, eikä vain tapahdu yhdellä käytävällä.

Kuten jo alussa sanoin, niin Lucasin hermoromahduksen jälkeen Irvin Kershner tuli ohjaamaan jatko-osan. Kershnerin muita tunnettuja elokuvaohjauksia ovat esimerkiksi epävirallinen James Bond -elokuva Älä kieltäydy kahdesti (Never Say Never Again - 1983) ja RoboCop 2 (1990). Kershner ja Lucas eivät olleet käsittääkseni aivan yhteisymmärryksessä elokuvasta, sillä Lucas halusi vain luoda spektaakkelin, kun taas Kershner halusi keskittyä tarinaan. Lopputulos oli kuitenkin onnistunut ja Imperiumin vastaiskusta tuli toimiva tarinaan perustuva elokuva, joka kuitenkin tuntuu spektaakkelilta. Suuria kohtauksia riittää, sekä eeppisyyttä, mutta suurimmassa roolissa ovat silti hahmot ja niiden koettelemukset elokuvan kulkiessa eteenpäin.




Imperiumin vastaisku on hyvin kuvattu elokuva. Suurimmaksi osaksi kuva pysyy tarkkana ja tämäkin saagan osa sisältää hölmöjä siirtymäleikkauksia. Kuten tavallista, myös tähän Star Warsiin on tehty jälkikäteen lisäyksiä. Blu-ray -versioon (jonka itse katsoin arvostelua varten) tehdyt muutokset ovat hyvin pieniä ja enemmänkin hienosäätöjä. Esimerkiksi kun Luke ja R2-D2 ovat matkalla Dagobahiin, niin R2-D2:n siniset paneelit olivat aiemmin mustia kohtauksessa, mutta nyt ne on korjattu sinisiksi. Äänimaailma on todella kiehtova elokuvassa ja hyvin samanlainen kuin Uudessa toivossa.

Kuten tavallista, niin Tähtien sodan musiikista vastaa John Williams. Williams on jälleen pistänyt parastaan säveltäessään Imperiumin vastaiskun musiikkia. Toimintakohtausten rallatukset tuovat kunnon tuntuman kohtauksiin. Mukana on myös hieman "hempeämpää", eli niin sanottua rakkausteemamusiikkia. Parasta antia on kuitenkin mahtipontinen/eeppinen/täydellinen "The Imperial March", eli se mistä monet puhuvat Darth Vaderin teemamusiikkina.




Elokuvan tehosteet ovat suurimmaksi osaksi kestäneet aikaa. Jotkut green screen -kohdat, etenkin Hothin taistelussa, näkyvät selvästi, muttei liian häritsevästi. Heikointa tehosteiltaan on tauntaun-ratsun nukketoteutus. Tauntaun näyttää laajakuvissa todella epäaidolta ja siitä näkee selvästi, että kyseessä on nukke. Lähikuvissa toteutus ei ole niin häiritsevää. Aiemmin mainittu asteroidikentän läpi kulkeva takaa-ajo näyttää yhä todella hyvältä. Hologrammit näyttävät hieman kömpelöiltä.

Kuten jo aiemmin sanoin, lopun cliffhanger tuntui muuttavan maailmaa. Tämä kappale tulee sisältämään SPOILEREITA koko elokuvasta, joten jos et ole nähnyt Imperiumin vastaiskua, niin hyppää suoraan Blu-ray -osioon. Han Solo pistetään jäihin (vaikka Harrison Ford itse toivoi hahmon kuolevan) ja Luke menettää kätensä. Isoin juttu lopussa on kuitenkin Darth Vaderin suuri paljastus Lukelle: "Olen isäsi." Onneksi elokuva ilmestyi 80-luvulla, sillä nykypäivänä asia olisi samantien paljastettu internetissä. Lause on muuttunut legendaariseksi ja yhdeksi tunnetuimmista repliikeistä elokuvahistoriassa. Tämä paljastus pidettiin myös työryhmältä salassa, mikä on mielestäni erittäin mielenkiintoinen ratkaisu, joka tietenkin tarjosi työryhmänkin jäsenille tilaisuuden kokea odottamattoman lopetuksen. Paljastus on täydellinen tapa päättää elokuva, sillä se lisää katsojan kysymyksiä ja halua nähdä jatkoa. Nykypäivänä tällaiset suuret paljastukset ovatkin niin muotia, etteivät ne tunnu enää niin isoilta asioilta.




Blu-rayn kuvanlaatu on erinomainen, etenkin kun ottaa huomioon, että kyseessä on elokuva vuodelta 1980. 9-levyisellä Blu-ray -julkaisulla Imperiumin vastaisku on levyllä viisi ja elokuvan lisämateriaalit ovat levyllä kahdeksan. Samalla levyllä ovat myös Episodi IV - Uuden toivon ja Tähtien sota: Episodi VI - Jedin paluun (Star Wars: Episode VI - Return of the Jedi - 1983) extrat. Lisämateriaalina on neljään osioon jaettuja poistettuja kohtauksia, haastatteluita, gallerioita ja yleiskatsauksia. Nämä neljä osiota ovat nimeltään "Hoth", "Dagobah", "Pursued by the Imperial Fleet" ja "Cloud City". Lisämateriaali ei sisällä suomenkielistä tekstitystä.

Yhteenveto: Tähtien sota: Episodi V - Imperiumin vastaisku on aivan mestarillinen elokuva. Se on yhtä hyvä, ellei jopa parempi kuin edeltäjänsä ja nousee yhdeksi parhaista jatko-osista ikinä. Se syventää Tähtien sodan maailmaa ja hahmoja, ja tuo mukaan uutta. Se on synkempi, mutta mukana on myös huumoria. Etenkin Yoda on aluksi todella huvittava veitikka. Elokuva oli valittu yleisöäänestyksellä Empire Magazinessa joskus kaikkien aikojen parhaaksi elokuvaksi. Se kertoo jo paljon elokuvan vaikutuksesta maailmaan. Vaikka tiedän, miten elokuva päättyy, sen lopetus saa minut silti haluamaan nähdä, miten trilogia päättyy (vaikka tiedän toki senkin). Suosittelen Imperiumin vastaiskua todella paljon kaikille. Jonkin sortin Tähtien sota -nörttinä katsoin elokuvan Darth Vader -pipo päässäni. Palataan huomenna asiaan trilogian päätösosan, Tähtien sota: Episodi VI - Jedin paluun kanssa. Olkoon Voima kanssanne!




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 14.4.2016 - Muokattu 1.4.2018
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.starwars.wikia.com
Star Wars: Episode V - The Empire Strikes Back, 1980, Lucasfilm Ltd


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti