The Moment (2026) - elokuva-arvostelu

THE MOMENT

Ohjaus: Aidan Zamiri

Näyttelijät: Charli XCX, Hailey Benson Gates, Jamie Demetriou, Isaac Powell, Alexander Skarsgård, Rosanna Arquette, Kate Berlant, Trew Mullen, Rachel Sennott, Kylie Jenner ja Stephen Colbert

Genre: pseudodokumentti, komedia

Kesto: 1 tunti 43 minuuttia

Ikäraja: 12

The Moment on pseudodokumenttielokuva artisti Charli XCX:stä. Kiertäessään maailmaa Troye Sivanin kanssa, Charli XCX sai idean elokuvasta, joka linkittyisi hänen uutuusalbumiinsa Bratiin (2024). Hän lähetti ideansa Aidan Zamirille, joka työsti käsikirjoituksen yhdessä Bertie Brandesin kanssa. Kuvaukset käynnistyivät maaliskuussa 2025 ja nyt The Moment on saapunut myös Suomen elokuvateattereihin (tosin ilman tekstitystä). Itse en ole kuunnellut Charli XCX:ää juuri yhtään ja hän tuli tietoisuuteni oikeastaan vasta viime kesänä, kun hän esiintyi Helsingissä Flow Festivalilla, minkä yhteydessä hän kävi Finnkinon Tennispalatsissa, missä tapasin hänet sen verran, että ohjasin hänet uloskäynnille. Olin kuitenkin kiinnostunut näkemään, millainen leffa hänen ympärille on kasattu ja kävinkin katsomassa The Momentin sen ennakkonäytöksessä.

Charli XCX on juuri julkaissut uuden albuminsa, Bratin ja luonut viraalin ilmiön, "Brat Summerin". Pitääkseen suosion yllä, levy-yhtiö suostuttelee Charli XCX:n tekemään elokuvan uudesta kiertueestaan, mutta pian artistin, studiopomojen ja eksentrisen dokumentaristin erilaiset visiot kokevat ikävän törmäyksen toisiinsa.

Charlotte Emma Aitchison, eli Charli XCX näyttelee The Momentissa itseään - tai no, osittain fiktiivistä versiota itsestään. Artisti on todennut itse, että elokuva on hänen ajatuksensa siitä, miten hänen uransa olisi edennyt, mikäli hän olisi Bratin julkaisun aikaan tehnyt eri päätöksiä, joilla olisi voinut olla hurjia seurauksia. Charli XCX ei ainakaan tämän leffan perusteella huimaa näyttelijätaidoillaan, mutta on hän silti hyvä roolissaan. Tai siis, totta kaihan hän on, esittäähän hän periaatteessa itseään. Charli XCX tuo onnistuneesti esille vaikeita tuntemuksiaan, kun Brat Summerin myötä häntä ryhdyttiin riepottelemaan vähän joka suuntaan, jotta ilmiö saataisiin pidettyä yllä ja siten rahatulot tasaisen korkeina.

     Elokuvassa nähdään myös Rosanna Arquette levy-yhtiön edustajana Tammy Pitmanina, Hailey Benton Gates Charlie XCX:n läheisimpänä ystävänä ja esityksiä suunnittelevana Celestenä, Jamie Demetriou Charli XCX:n managerina Timinä, Isaac Powell artistin tiimiin kuuluvana Lloydina, Alexander Skarsgård dokumentaristi Johannes Godwinina, sekä Rachel Sennott, Stephen Colbert ja Kylie Jenner omina itsenään. Näyttelijäkaartin parasta antia tarjoaa Skarsgård, joka oikein herkuttelee yliampuvana, samanaikaisesti sekä hauskana että ärsyttävänä Johanneksena, jonka levy-yhtiö palkkaa tekemään konserttitaltiointia Brat-kiertueesta ja jolla on hyvin voimakkaat visionsa siitä, millainen show'n pitäisi olla.

Eri artisteista kertovia elokuvia putkahtelee teattereihin harva se kuukausi. Mutta niiden lisäksi osa artisteista esittää itse itseään elokuvissa, jotka toimivat osittain uuden albuminsa mainoksena. Esimerkki tästä on viimevuotinen The Weekndin järkyttävän kamala egotrippi Hurry Up Tomorrow (2025). Huojentuneena voin todeta, että The Moment on onneksi kaukana siitä ja kyseessä on jopa aika hyvä elokuva. Silti koska leffassa nähdään Charli XCX esittämässä itseään ja sen tarina linkittyy voimakkaasti hänen Brat-albumiinsa, ei elokuva täysin onnistunut karistamaan fiilistä siitä, että kyseessä on sivutuote mainostamaan levyä.

The Moment esittää olevansa dokumentti, mutta todellisuudessa kyse on fiktiivisestä tarinasta, joka rakentuu osittain todellisten ihmisten ja tapahtumien ympärille. Charli XCX:n mukaan elokuva kohdistuu ajanjaksoon, jolloin eri tahot halusivat tosissaan hyötyä hänen suosiostaan ja leffa kertoo siitä, mitä olisi voinut tapahtua, jos nainen olisi päätynyt eri ratkaisuihin esimerkiksi levy-yhtiön pyynnöstä. Kyseessä on pääasiassa kiinnostava ja jopa aika raadollinen kuvaus musiikkibisneksestä. Maailmanlaajuinen megatähteys ei ole pelkkää ruuduilla tanssimista ja leffa näyttää, miksi suosiostaan huolimatta moni tähti potee ahdistusta ja masennusta. Synkkyyksissä murjottamisen sijaan leffa kuitenkin tarjoaa tämän tietynlaisen kieron huumorin ja satiirin kera. Kohtaus, jossa Johannes esittelee uudistetun kiertueshow'n, joka on kadottanut täysin Charli XCX:n persoonan ja vision, on suorastaan hulvaton.

Elokuvan ohjauksesta vastaa Aidan Zamiri, joka on aiemmin tehnyt musiikkivideoita niin Charli XCX:lle kuin myös Billie Eilishille ja FKA Twigsille. Kyseessä on Zamirin ensimmäinen varsinainen leffa ja hän hoitaa tonttinsa pääasiassa sujuvasti. Zamirin ja Bertie Brandesin työstämä käsikirjoitus on myös suurimmaksi osaksi toimiva, joskin leffan viimeinen vartti jäi mielestäni hiukan kömpelöksi, aivan kuin elokuva ei tietäisi kuinka päättyä. Teknisesti The Moment on oivallinen ja se on tosiaan kuvattu kuin dokumentti. Leikkaus on paikoin ärhäkkää, lavasteet ovat mainiot, puvustus pätevää ja äänityöskentelykin on onnistunutta. Valoherkkiä on kuitenkin pakko varoittaa siitä, että leffa on täynnä välkkyviä valoja, minkä lisäksi paikkojen nimet ilmestyvät ruutuun niin äkäisesti ja eri fonteilla ja väreillä räiskyen, että katsoja tuskin edes pystyy lukemaan niitä kaikkia.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 19.3.2026

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

The Moment, Iso-Britannia, Yhdysvallat, 2026, A24, Studio365, 2AM, Good World Company, Atlantic Records

Arvostelu: Bottoms (2023)

BOTTOMS

Ohjaus: Emma Seligman

Pääosissa: Rachel Sennott, Ayo Edebiri, Ruby Cruz, Havana Rose Liu, Kaia Gerber, Nicholas Galitzine, Miles Fowler, Marshawn Lynch, Zamani Wilder, Summer Joy Campbell, Dagmara Domińczyk, Virginia Tucker, Wayne Peré ja Punkie Johnson

Genre: komedia

Kesto: 1 tunti 31 minuuttia

Ikäraja: 18

Bottoms on Emma Seligmanin ohjaama ja käsikirjoittama komediaelokuva. Tehtyään elokuvan Shiva Baby (2020) samannimisen lyhytelokuvansa pohjalta, Seligman ja päätähti Rachel Sennott alkoivat suunnitella uutta leffaa. Kaksikko kuitenkin koki suuria vaikeuksia löytää elokuvalle studiota, joka oli valmis tarttumaan projektiin. Lopulta Orion Pictures suostui ottamaan leffan vastaan, mutta sen jälkeen tekijöille tuotti haasteita saada mukaan muita yhteistyökumppaneita tai kuvauspaikkana toimivaa koulua. Pikkuhiljaa homma saatiin kuitenkin luistamaan ja kuvaukset käynnistyivät keväällä 2022. Bottoms sai maailmanensi-iltansa South by Southwestin elokuvajuhlilla maaliskuussa 2023 ja Suomessa elokuva julkaistiin vasta vuoden lopulla, suoraan Amazon Prime Video -palvelussa. Itse kiinnostuin leffasta keväällä, kun se keräsi valtavasti kehuja. Ehdin kuitenkin lähes unohtaa koko elokuvan, kun sen Suomeen saapumisesta ei kuulunut puoleen vuoteen mitään, kunnes se olikin jo kaikessa hiljaisuudessa lisätty Prime Videon valikoimaan. Katsoinkin Bottomsin sieltä eräänä iltana.

Kun väärinkäsitys tekee vähälle huomiolle jääneistä lesbokaveruksista koulun isoimman puheenaiheen, he päättävät luoda tyttöjen tappelukerhon päästäkseen ihastuksenkohteidensa pöksyihin.

Ohjaaja Emma Seligmanin edellistäkin elokuvaa, Shiva Babya tähdittänyt ja Seligmanin kanssa Bottomsin käsikirjoittanut Rachel Sennott ja The Bear -sarjasta (2022-) tuttu Ayo Edebiri näyttelevät PJ:tä ja Josieta, kahta lesbotyttöä, jotka ovat olleet parhaita kavereita pienestä pitäen. PJ ja Josie eivät todellakaan kuulu koulun suosituimpien joukkoon, eivätkä heidän ihastuksenkohteensa, suositut Brittany (Kaia Gerber) ja Isabel (Havana Rose Liu) juuri edes vilkaise heihin päin. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun väärinkäsitys ja pieni valkoinen valhe nuorisovankilassa vietetystä kesästä tekevät PJ:stä ja Josiesta isoimman puheenaiheen koulussa. Kun Brittany ja Isabel kiinnostuvat heidän uudesta väkivaltaisemmasta imagosta, PJ ja Josie päätyvät loogisimpaan vaihtoehtoon: he perustavat tyttöjen tappelukerhon. Sennott ja Edebiri ovat lystikkäässä vedossa leffassa, puhaltaen täydellisesti yhteen hiileen pitkäaikaisina ystävinä. Myös Gerber ja Liu suoriutuvat mainiosti rooleistaan.

     Elokuvassa nähdään myös Nicholas Galitzine Isabelin poikaystävänä, koulun urheilulegendana Jeffinä ja Miles Fowler tämän parhaana kaverina Timinä, Marshawn Lynch luokan opettajana herra G:nä, Wayne Péré rehtori Meyersina, sekä Ruby Cruz, Zamani Wilder, Summer Joy Campbell ja Virginia Tucker PJ:n ja Josien tappelukerhoon liittyvinä Hazelina, Anniena, Sylvienä ja Stella-Rebeccana. Näyttelijäkaarti hoitaa läpikotaisin hommansa vekkulisti, kaikkien ampuessa yhteisesti hieman överiksi. Suosikiksi nousee herkästi Lynch, joka on todella hauska hieman pöljänä ja kyseenalaisena opettajana.

Minulta kesti hetki lämmetä Bottomsin hieman kummalliselle tyylille, mutta kun elokuva vihdoin nappasi minut mukaansa ensimmäisen vartin jälkeen, pidin sitä todella lystikkäänä, ajoittain jopa todella nokkelanakin komediana. Leffa piikittelee osuvasti teinileffoille, samalla kuitenkin osoittaen selvää rakkauttaan genreä kohtaan. Nasevan satiirin kautta elokuva tekee hyvin pilkkaa yhdysvaltalaisesta koulujärjestelmästä, joka pyörii aivan liikaa amerikkalaisen jalkapallon ympärillä. Jenkkifutista pelaava Jeff pärjää koulussa muuten surkeasti, mutta urheilijastatuksensa vuoksi häntä palvotaan kuin jotain jumalaa niin muiden oppilaiden kuin opettajien ja rehtorinkin toimesta. Kouluruokalaankin on tehty merkittäviä muutoksia ihan vain Jeffin allergioiden takia, puhumattakaan jokaista seinää koristavasta Jeff-julisteesta tai muusta taideteoksesta. Urheilijapojat myös pukeutuvat peliasuihinsa koko ajan. 

Hauskan ja ajoittain ihanan ronskin huumorin lisäksi myös elokuvan tarina on hauska kaikessa absurdiudessaan. Väärinkäsityksestä käynnistyvä tappelukerho nappaa mukaansa ja meno äityy yhä vain väkivaltaisemmaksi leffan edetessä. Verta roiskuu yllättävänkin paljon ja etenkin lopputaistelussa vedetään turpaan oikein tosissaan. Kerronta soljuu viihdyttävästi eteenpäin ja puolitoista tuntia on oikein passeli ja napakka mitta leffalle. Muuten oivaltava ja vekkuli käsikirjoitus saa kuitenkin miinuspisteitä tylsästä draamailusta juuri ennen suurta finaalia. Tällaisesta dramaturgisesta kliseestä ei saada revittyä mitään kekseliästä irti, vaan sen aikana Bottoms tuntuu liian tavanomaiselta kaikkeen muuhun leffassa nähtyyn verrattuna.

Emma Seligman rakentaa hilpeää ilmapiiriä tehokkaasti, eikä pelkää tehdä tappelukohtauksista verisiä. Seligmanin luoma maailma on kaikin tavoin edes jollain tasolla yliampuva, eikä se välillä pelaa lainkaan oikean maailman sääntöjen kanssa, mutta kun kaikki leffassa pelaa tiimityötä näin hyvin, tämän hupsunkin maailmankuvauksen uskoo. Bottoms on myös oivallisesti kuvattu ja sulavasti leikattu kasaan. Lavasteet ja asut näyttävät hyviltä ja maskeeraajat ovat saaneet aikaan varsin ikävänkin näköisiä ruhjeita tytöille, tappelukerhon suosion kasvaessa. Parit tietokonetehosteet eivät näytä kovin kaksisilta, mutta äänimaailma on hyvin rakennettu.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 8.12.2023

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Bottoms, 2023, Orion Pictures, Brownstone Productions

Arvostelu: Bodies Bodies Bodies (2022)

BODIES BODIES BODIES

Ohjaus: Halina Reijn

Pääosissa: Maria Bakalova, Amandla Stenberg, Myha'la Herrold, Chase Sui Wonders, Rachel Sennott, Lee Pace ja Pete Davidson

Genre: kauhu, komedia

Kesto: 1 tunti 34 minuuttia

Ikäraja: 16

Bodies Bodies Bodies on A24-studion uusi kauhukomediaelokuva. Leffa lähti liikkeelle Kristen Roupenianin ideasta, jonka A24 hankki itselleen. Kuvaukset käynnistyivät toukokuussa 2021 ja Bodies Bodies Bodies sai maailmanensi-iltansa South by Southwest -elokuvafestivaaleilla tämän vuoden maaliskuussa. Nyt elokuva saapuu myös Suomeen ja itse odotin sen näkemistä ihan positiivisin mielin, vaikken siitä oikein mitään tiennyt ennakkoon. Kävin katsomassa Bodies Bodies Bodiesin sen lehdistönäytöksessä viikkoa ennen ensi-iltaa.

Joukko nuoria kaveruksia kerääntyy yhteen viettämään aikaa ja juhlimaan myrskyn keskellä ja pelaten murhapeli Bodies Bodies Bodiesia. Kun yksi nuorista löytyy kuolleena, nuorten täytyy yrittää selviytyä hengissä ja selvittää, kuka heistä on aito murhaaja?

Elokuva kertoo seitsemästä nuoresta, jotka kokoontuvat yhteen viettämään aikaa myrskypilvien lähestyessä. Borat Subsequent Moviefilm: Delivery of Prodigious Bribe to American Regime for Make Benefit Once Glorious Nation of Kazakhstanista (2020) tuttu ja palkintoehdokkuuksiakin kahminut Maria Bakalova näyttelee Beetä, joka päätyy hengailuun mukaan tyttöystävänsä Sophien (Amandla Stenberg) kautta. Juhlien järjestäjänä toimii Sophien paras ystävä David (Pete Davidson) ja mukana menossa ovat myös Davidin tyttöystävä Emma (Chase Sui Wonders), Jordan (Myha'la Herrold), Alice (Rachel Sennott) ja tämän uusi poikaystävä Greg (Lee Pace). Näyttelijät suoriutuvat rooleistaan taidokkaasti, näyttäen hyvin yhä vain isommaksi kasvavaa kauhua, kun yksi hahmoista löytyy kuolleena... eivätkä ruumiit siihen lopu. Hahmot ovat onnistuneen erilaisia persoonia, suhtautuen tapahtumiin eri tavoin. Osa joukosta voi herkästi tuntua ärsyttäviltä, joko tekemiensä ratkaisujen vuoksi tai koska lähes jokainen edustaa rikkaiden vanhempien hemmottelemia yläluokkakakaroita.

Heti tässä kohtaa pitää sanoa, että jos Bodies Bodies Bodiesia ryhtyy katsomaan, odottaen puhdasveristä kauhuelokuvaa, tulee pettymään pahasti. Kyseessä on kierosti kieli poskessa tehty kauhukomedia ja samalla satiiri z-sukupolvesta. Monet sukupolven jutut nostetaan esille TikTok-huumasta ja podcast-villityksestä erilaisten trendisanojen käyttöön, ilman että niitä välttämättä edes ymmärtää. "Triggered", "cancel", "ghosting", "gaslight", "woke", "toxic" ja ties mitkä muut sanat kuullaan leffan aikana ja niitä hyödynnetään niin nuorten arkipuheena kuin myös oivana piikittelykeinona. Elokuva ei kuitenkaan ole mitään puhdasta z-sukupolvelle silmien pyörittelyä, vaikka siitä löytyykin kritiikkinsä.

Bodies Bodies Bodies on yllättävänkin viihdyttävä filmi, joka tarjoaa onnistuneen satiirin lisäksi hilpeää huumoria, muutamia jännittäviä tilanteita ja hyviä, jopa yllättäviä juonenkäänteitä. Elokuva yhdistelee tavanomaista teinislasheria agathachristiemäiseen murhatutkimukseen, jossa hahmot kokoontuvat usein pohtimaan samassa huoneessa sitä, kuka olisi potentiaalinen murhaaja. Ja kun kyseessä on z-sukupolvi, on tämä pohdinta piikittelevästi sitä, että yksi osoittaa syyttävällä sormella ja muut hyppäävät tähän mukaan. Ensin syytellään ja "cancelloidaan" ja sitten vasta (ehkä) selvitetään faktat. Kristen Roupenianin ideasta on pyöritelty herkullinen paketti, joka pitää tiukasti otteen läpi puolitoistatuntisen kestonsa. Bodies Bodies Bodiesin katsoo mielellään uudelleenkin.

Elokuvan ohjauksesta vastaa hollantilainen Halina Reijn, joka tekee Bodies Bodies Bodiesissa debyyttinsä amerikkalaiselokuvan puikoissa. Reijn pitää leikittelevää pakettia hyvin kasassa ja rakentaa tunnelmaa tehokkaasti. Roupenianin idean pohjalta Sarah DeLappe on kirjoittanut mainion käsikirjoituksen. Leffa on kuvattu tyylikkäästi ja leikattu kasaan sulavasti. Lavasteet ja asut ovat oivalliset ja maskeeraukset äityvät verisemmiksi, mitä pidemmälle filmi etenee. Äänimaailma ei onneksi luota äkkisäikäytyksiin ja Disasterpeacen säveltämät musiikit jumputtavat toimivasti taustalla.

Yhteenveto: Bodies Bodies Bodies on erittäin mainio kauhukomedia, joka yhdistelee veikeästi veristä teinislasheria ja Agatha Christien kirjoista vaikutteita ottavaa murhamysteeriä. Samalla filmi toimii näppäränä satiirina z-sukupolvesta. Monet sukupolveen liitetyt jutut nostetaan esille ja leffassa pohditaan, kuinka nämä TikTok-ajan nuoret toimisivat tällaisessa tilanteessa. Elokuvan aikana pääsee naureskelemaan, mutta siitä löytyy hyvää jännitettäkin. Tarina onnistuu myös yllättämään. Näyttelijät suoriutuvat rooleistaan mallikkaasti ja tekninen toteutus toimii hyvin. Halina Reijnin ohjaus on napakkaa ja Sarah DeLappen käsikirjoitus kekseliäs. Suosittelenkin Bodies Bodies Bodiesia lämpimästi, jos haluatte nähdä viihdyttävän kauhukomedian, jolla on myös jotain sanottavaa. Leffan katsoo mielellään uudestaankin.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 10.9.2022

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Bodies Bodies Bodies, 2022, A24, 2AM