Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elizabeth Lail. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elizabeth Lail. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. joulukuuta 2025

Arvostelu: Five Nights at Freddy's 2 (2025)

FIVE NIGHTS AT FREDDY'S 2



Ohjaus: Emma Tammi
Pääosissa: Josh Hutcherson, Piper Rubio, Elizabeth Lail, Freddy Carter, Theodus Crane, Wayne Knight, Mckenna Grace, Teo Briones, Audrey Lynn Marie, Skeet Ulrich, Matthew Lillard, Kellen Goff ja Megan Fox
Genre: kauhu
Kesto: 1 tunti 44 minuuttia
Ikäraja: 16

Suosittuun videopelisarjaan perustuva kauhuelokuva Five Nights at Freddy's (2023) oli taloudellinen hitti, joten sille päätettiin tietysti tehdä jatkoa. Kuvaukset käynnistyivät lokakuussa 2024 ja nyt Five Nights at Freddy's 2 on saapunut elokuvateattereihin. Itse pidin ensimmäistä elokuvaa ihan viihdyttävänä kauhurainana, mutten ole pahemmin odottanut jatko-osan näkemistä. Kävin silti katsomassa Five Nights at Freddy's 2:n heti sen ensi-iltapäivänä.

On kulunut vuosi Freddy Fazbear's -pizzerian koettelemuksista. Samalla kun Mike ja Vanessa yrittävät jatkaa elämäänsä, Abby alkaa saada viestejä vanhoilta "ystäviltään".




Josh Hutcherson, Piper Rubio ja Elizabeth Lail palaavat rooleihinsa Schmidtin sisaruksiksi Mikeksi ja Abbyksi, sekä poliisi Vanessaksi, joka paljastui ensimmäisessä elokuvassa Freddy Fazbear's Pizzan luojan, pahan William Aftonin (Matthew Lillard) tyttäreksi. Kolmikko selviytyi pizzerian murhanhimoisilta animatroniikkanukeilta ja vuotta myöhemmin Mike ja Vanessa yrittävät niin jatkaa elämiään kuin miettiä, mitä heidän välillä oikein tapahtuu. Ovatko he vain kavereita, vai jotain enemmän? Abby sen sijaan haikailee vanhojen ystäviensä luokse ja painajainen alkaa uudelleen, kun tyttö alkaa saada viestejä nukeilta. Lail on kelvollinen osassaan, mutta Hutchersonin työ on tällä kertaa hieman väsähtänyttä. Rubio on kasvanut elokuvien välissä, eikä hän oikein mene enää läpi sinisilmäisestä tytöstä, joka ei tajuaisi karmivien nukkejen haluavan satuttaa.
     Elokuvassa nähdään myös Theodus Crane Miken kaverina Jeremiahina, Wayne Knight Abbyn opettajana Berginä, Skeet Ulrich Henrynä, jonka tytär kuoli 20 vuotta sitten Freddy Fazbear's -pizzeriassa, Freddy Carter pizzerian uutena yövartijana, sekä Mckenna Grace ja Teo Briones paranormaaleja tapahtumia ja paikkoja tutkivina Lisana ja Alexina, jotka kiinnostuvat pizzerian kaameasta historiasta. Näyttelijäkaartin suoriutumiset ailahtelevat läpikotaisin. Elokuvan paras näyttelijä taitaa olla Knight, joka tekee hänen opettajahahmostaan poikkeuksellisen vihattavan mulkeron. Hänen kohdalla katsojaa ei haittaisi tippaakaan, vaikka Freddy ja kumppanit repisivät hänet palasiksi.




Se, tykkääkö Five Nights at Freddy's 2:sta riippuu pitkälti siitä, mitä mieltä oli ensimmäisestä elokuvasta. Jos pidit ykkösestä, en näe syytä miksi et pitäisi myös jatko-osasta. Jos taas et tykännyt ensimmäisestä Five Nights at Freddy's -leffasta, on jatko-osaan turha tuhlata aikaa. Omasta mielestäni ensimmäinen elokuva oli ihan ok kauhupeliadaptaatio ja mielestäni myös tämä toinen elokuva on ihan ok kauhupeliadaptaatio. Five Nights at Freddy'sin idea näistä pizzerian eläinmaskottien hurjiksi äityvistä animatroniikkanukeista on edelleen mielenkiintoinen ja kakkosleffa haluaa tuoda tähän maailmaan lisää sisältöä. Uutena pahiksena toimiva Marionetti-nukke on erityisen karmiva näky, sekä muutenkin Freddyä ja kumppaneita julmempi antagonisti.

Elokuvalla kestää oma aikansa lähteä käyntiin, alkupään käyttäessä jokusen tovin pääkolmikon traumoihin, ennen kuin leffa nakkaa heidät takaisin pizzeriaan. Vasta toisella puoliskollaan elokuva starttaa kunnolla ja luvassa on pari todella viihdyttävää kohtausta, joista eräs tietokoneen ääressä vietettävä osio saa takuulla videopelin fanit myhäilemään tyytyväisinä. Pari ihan jännittävääkin hetkeä mahtuu sekaan, mutta niin mahtuu myös tahatonta komiikkaakin, sekä laiskoja säikyttelyjä. Loppusuoran pienoiseksi ongelmaksi koituu se, että viime minuuteilla leffa ryhtyy liikaa pohjustamaan kolmatta elokuvaa, viemättä ensin tätä leffaa tyydyttävästi päätökseensä. Five Nights at Freddy's 2 loppuu tästä syystä hassun tönkösti.




Ykkösosan tapaan myös tämän elokuvan on ohjannut suomensukuinen Emma Tammi, jonka työ on hieman ailahtelevaa näyttelijöiden ja tunnelman parissa. Tällä kertaa yksin käsikirjoituksesta vastuussa olevan Scott Cawthonin teksti ei ole kaksinen, mutta se antaa tarpeeksi kelvolliset raamit ihan viihdyttävälle menolle. Teknisesti Five Nights at Freddy's 2 toimii menevästi. Se on osaavasti kuvattu, lavasteet ovat hienot, maskeeraukset oivalliset ja animatroniikkanuket näyttävät toistamiseen upeilta. Äänimaailma rakentuu turhan paljon pelkkien hyppysäikyttelyjen varaan, mutta Newtonin veljesten säveltämät musiikit ovat aidosti mainiot ja elokuvan parhaita puolia.

Lopputekstien aikana ja niiden jälkeen nähdään vielä lisää vinkkiä kolmososasta.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 6.12.2025
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Five Nights at Freddy's 2, 2025, Universal Pictures, Blumhouse Productions, Scott Cawthon Productions


sunnuntai 29. lokakuuta 2023

Arvostelu: Five Nights at Freddy's (2023)

FIVE NIGHTS AT FREDDY'S



Ohjaus: Emma Tammi
Pääosissa: Josh Hutcherson, Piper Rubio, Elizabeth Lail, Mary Stuart Masterson, Matthew Lillard, Kat Conner Sterling, David Lind, Lucas Grant, Grant Feely, Jessica Blackmore ja Garrett Hines
Genre: kauhu, draama
Kesto: 1 tunti 50 minuuttia
Ikäraja: 16

Five Nights at Freddy's perustuu Scott Cawthonin luomaan samannimiseen videopelisarjaan, joka käynnistyi vuonna 2014. Pian ensimmäisen pelin ilmestyttyä ja noustua suureen suosioon, Warner Bros. Pictures hankki sen elokuvaoikeudet ja ryhtyi työstämään filmatisointia. Tyler Burton Smith alkoi kirjoittamaan käsikirjoitusta ja Gil Kenan palkattiin ohjaajaksi. Kuitenkin vuonna 2017 Warner Bros. luopui projektista ja Blumhouse-yhtiö nappasi sen itselleen. Samalla Kenan jätti elokuvan ja Chris Columbus valittiin hänen korvaajakseen. Cawthon itse kirjoitti elokuvan käsikirjoituksen uusiksi Five Nights at Freddy's -kirjoja tehneen Kira Breed-Wrisleyn kanssa ja elokuvan oli tarkoitus ilmestyä vuonna 2020, kunnes Cawthon halusi luopua tekstistä ja aloittaa kirjoitusprosessin alusta. Syksyllä 2021 Columbus jätti ohjausvastuun ja hänet korvattiin Emma Tammella. Kuvaukset käynnistyivät alkuvuodesta 2023 ja nyt Five Nights at Freddy's on vihdoin ja viimein saapunut elokuvateattereihin. Itse olen ollut tietoinen peleistä siitä lähtien, kun ne nousivat valtavaan suosioon, mutten ole koskaan pelannut niitä. Olen kuitenkin odottanut elokuvasovitusta uteliaana ja kävinkin katsomassa Five Nights at Freddy'sin heti sen ensi-iltapäivänä.

Mike Schmidt saa työpaikan ränsistyneen entisen ravintolan, Freddy Fazbear's Pizzan yövartijana. Viiden yön aikana hänelle valkenee karmiva totuus siitä, miksi ravintola joutui vuosia sitten sulkemaan ovensa.




Nälkäpeli-elokuvista (The Hunger Games - 2012-2015) tuttu Josh Hutcherson nähdään Mike Schmidtinä, heikosti pärjäävänä nuorenamiehenä, joka yrittää löytää itselleen työpaikkaa elättääkseen itsensä lisäksi myös pikkusiskonsa Abbyn (Piper Rubio), heidän vanhempiensa menehdyttyä jokin aikaa sitten. Viimeisenä oljenkortena hän tarttuu aluksi helpolta vaikuttavaan duuniin, pitkään hylätyn ravintolan yövartijana. Hutcherson suoriutuu pääroolista oivallisesti, tulkiten hyvin kaiken aikaa väsynyttä hahmoaan, jota piinaa lapsuuden hirvittävä trauma. Kun Freddy Fazbear's Pizzan todelliset puolet paljastuvat, Hutcherson näyttää onnistuneesti hahmonsa vaihtelevat tunteet uutta työpaikkaansa kohtaan. Rubio pärjää kelvollisesti pikkusisko Abbyna.
     Elokuvassa nähdään myös muun muassa Scream-kauhuleffasta (1996) ja näytellyistä Scooby-Doo -elokuvista (2002-2004) tuttu Matthew Lillard Miken uraohjaajana Raglanina, Mary Stuart Masterson Miken ja Abbyn tätinä Janena, joka haluaa saada Abbyn huoltajuuden, Kat Conner Sterling Abbyn lapsenvahtina Maxina, sekä Netflixin You-jännärisarjasta (2018-) tuttu Elizabeth Lail poliisi Vanessana. Five Nights at Freddy's -pelivideoita YouTubeen tehneet Cory DeVante Williams, eli CoryxKenshin ja Matthew Patrick, eli MatPat ovat myös päässeet mukaan leffaan pieniin rooleihin. Lillard on ihan hyvässä vedossa lyhyen ruutuaikansa kanssa, kun taas Masterson tekee tätihahmosta kiusallisen koomisen pahishahmon. Lail suoriutuu passelisti poliisina, jonka kohdalla kuitenkin turhauttaa alusta asti, kuinka hahmo pimittää jatkuvasti tietoa Freddy Fazbear's Pizzan synkästä menneisyydestä.




Jos olit odottanut, että Five Nights at Freddy'sin pohjalta tehtäisiin verinen ja jännittävä, mutta silti koominen elokuva, suosittelen kääntymään Nicolas Cagen tähdittämän Willy's Wonderland -leffan (2021) puoleen. Jos taas haluat nähdä, kun vartijahahmo on sulkeutunut koppiinsa ja vahtii valvontakameroista karmivien animatroniikkamaskottien liikkeitä, suosittelen pysyttelemään alkuperäisen pelin äärellä. Jos taas sinua ei haittaa, että pelien pohjalta on tehty hieman pliisu, teiniyleisölle sopiva kertakäyttöraina, jossa ei paljoa tapahdu sitä, mistä itse pelit ovat tunnettuja, uusi Five Nights at Freddy's -elokuva voi sopia juuri sinulle. Itse pelit pelaamatta jättäneenä koin leffan ihan kivaksi kauhuhömpäksi, joka oli jossain määrin parempi kuin odotin, mutta joka jätti tietyiltä osa-alueilta paljon toivomisen varaan.

Jos jostain yllätyin, niin siitä, kuinka paljon elokuva pyrkii panostamaan päähenkilöönsä, tämän käsittelemään traumaan ja haasteelliseen elämään. Alkupäässä filmi tekee juurta jaksaen työnsä, jotta katsojan sympatiat olisivat Miken puolella ja tämän haluaisi nähdä saavan asiat raiteilleen. Tämän kaiken, varsin mukiinmenevän draaman takia pelistä tutumpi kauhuosasto kuitenkin kärsii. Leffassa on pari oivallisen jännittävää kohtausta popkulttuurissa jo ikonisiksi muuttuneiden ravintolan animatroniikkamaskottien kanssa, mutta peleistä tuttua monitorien kyttäämistä ja ovilla säätämistä ei elokuvassa nähdä juuri lainkaan. Teiniyleisöä kosiskellen kaikki rajummat hetket on jätetty ruudun ulkopuolelle ja pahimmista jutuista lähinnä vain puhutaan. Animatroniikkamaskotit ovat pelottavimmillaan silloin, kun esitetään söpöinä ja hupsuina. Sitten taas jotkut pelottaviksi tarkoitetut kohdat ovat enemmänkin tahattoman koomisia.




Muutaman mutkan kautta elokuvan ohjaajaksi päätyi lopulta isänsä puolelta suomensukuinen Emma Tammi. Tammi panostaa hieman liikaakin ihmisdraamaan ja päähenkilön käsittelemättömiin traumoihin, kun hän olisi voinut herkutella ja leikitellä enemmän juuri niillä jutuilla, joiden takia Five Nights at Freddy'siä on tultu katsomaan. Hänen, Seth Cuddebackin ja pelit luoneen Scott Cawthonin käsikirjoitus on epätasainen ennalta-arvattavien juonenkäänteidensä kera, mutta ajaa lopulta tarpeeksi kelpuutettavasti asiansa. Elokuva on hyvin kuvattu ja valaistu. Äänimaailma luottaa liikaa kovaäänisiin hyppysäikyttelyihin, The Newton Brothersin ja The Living Tombstonen tuodessa musiikkeihin mukaan vivahteita pelien hyräilyistä. Loppujen lopuksi elokuvan parasta antia ovat lavastajien valkokankaille loihtima Freddy Fazbear's Pizza -ravintola, sekä siellä asustavat animatroniikkamaskotit. Kun nykypäivänä luotetaan liikaa tietokonetehosteisiin, on riemastuttavaa nähdä vanhoja kunnon käytännön efektejä. Freddyn, Chican, Foxyn ja Bonnien henkiinherätyksestä vastaa Jim Henson's Creature Shop, joka on aiemmin tehnyt tehosteita muun muassa Tummaan kristalliin (The Dark Crystal - 1982), Labyrinttiin (Labyrinth - 1986) ja Teini-ikäisiin mutanttininjakilpikonniin (Teenage Mutant Ninja Turtles - 1990).

Yhteenveto: Five Nights at Freddy's on ihan menevä, joskin turhan kesy kauhuelokuva. Leffa panostaa yllättävänkin paljon päähahmoonsa ja hänen koettelemuksiin, keräten katsojan sympatiapisteitä puolelleen. Kelpo ihmisdraama vie kuitenkin liikaa huomiota pois siitä, miksi elokuvaa on tultu katsomaan. Kauhuosasto jää harmillisen vaisuksi, eikä leffa sisällä kunnolla sitä, mistä alkuperäinen peli on tunnettu, eli videokameroiden tuijottelua ja ovien säätelyä Freddyn ja kumppaneiden liikehdintöjen pelossa. Verta ja suolenpätkiä toivovat tulevat pettymään, kun raakuudet on leikattu pois tai jätetty ruudun ulkopuolelle. Elokuvan tarina on kuitenkin ihan mielenkiintoinen ja leffa on ajoittain varsin viihdyttävä. Näyttelijät suoriutuvat rooleistaan pätevästi ja lavastajat ovat tehneet hienoa työtä ravintolan kanssa. Parasta leffassa ovat itse animatroniikkamaskotit, jotka Jim Henson's Creature Shop on siirtänyt videopeleistä valkokankaille upeasti. Five Nights at Freddy's tuskin on ihan se leffa, mitä fanit ovat vuosia toivoneet, mutta se on tarpeeksi mukiinmenevä tapaus, jolle ainakin itse katsoisin täysin sujuvasti jatkoa.

Lopputekstien aikana nähdään vielä lyhyt kohtaus.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 28.10.2023
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Five Nights at Freddy's, 2023, Universal Pictures, Blumhouse Productions, ScottGames


tiistai 12. marraskuuta 2019

Arvostelu: Countdown (2019)

COUNTDOWN



Ohjaus: Justin Dec
Pääosissa: Elizabeth Lail, Jordan Calloway, Talitha Bateman, Tichina Arnold, P. J. Byrne, Peter Facinelli, Tom Segura, Dillon Lane ja Anne Winters
Genre: kauhu
Kesto: 1 tunti 30 minuuttia
Ikäraja: 16

Countdown on Justin Decin ohjaama ja käsikirjoittama kauhuelokuva. Leffan työstäminen alkoi kunnolla viime vuonna ja kuvaukset lähtivät käyntiin tänä keväänä. Nyt filmi on saamassa ensi-iltansa Suomessa, enkä malttanut odottaa elokuvan näkemistä. Sain tietää koko leffasta vasta pari kuukautta sitten, kun sen traileri julkaistiin. Joka vuosi tuntuu ilmestyvän jokin kauhuelokuva, mikä on todella huono ja pöhkö ja siksi viihdyttävä, ja trailerinsa perusteella Countdown vaikutti juurikin siltä. Menin siis hyvillä mielin katsomaan elokuvaa sen lehdistönäytökseen ja myös poistuin hyvillä mielin, sillä leffa oli juuri sitä, mitä odotinkin: todella huono ja todella pöhkö.

Sairaanhoitaja Quinn lataa puhelimeensa Countdown-sovelluksen, mikä kertoo, milloin puhelimen käyttäjä kuolee. Sovelluksen mukaan Quinnilla on elinaikaa enää alle kolme päivää. Aluksi Quinn pitää koko hommaa pilana, mutta pian hän tajuaa, että jokin paha voima on hänen perässään...

Pääroolissa sairaanhoitaja Quinnina nähdään Elizabeth Lail, joka on tarpeeksi kelvollinen osassaan. Lail ei tee erityistä vaikutusta, mutta sopii oikein passelisti kauhukohtauksiin, joissa hänen täytyy esittää pelokasta. Hänen hahmonsa Quinn ei ole kiinnostava, vaikka hänelle yritetäänkin hieman kirjoittaa taustaa. Quinnin perheen asiat ovat kömpelösti toteutetut, eikä niistä jaksa välittää. Quinnin siskoa Jordania taas esittää mm. Annabelle: Creation -kauhuleffasta (2017) tuttu Talitha Bateman, joka on myös tarpeeksi hyvä osassaan. Hänen hahmonsa vasta tylsäksi jääkin.
     Elokuvassa nähdään myös Tichina Arnold ja Peter Facinelli Quinnin työkavereina sairaalalla, Jordan Calloway Countdown-sovelluksen mukaan parin päivän päästä kuolevana Mattina, sekä Anne Winters ja Dillon Lane pakollisena pariskuntana, jolla aluksi esitetään sovelluksen mahti. Kaikki näyttelijät tekevät aika pitkälti vain sen vähän, mitä heidän roolinsa vaativat, eikä yhtään sen enempää.




Kertomus siitä, että joku saa tietää tasan tarkkaan, milloin hän tulee kuolemaan, on erinomainen idea kauhuelokuvalle. Tällaista ideaa onkin käytetty esimerkiksi Ring -filmeissä (1998-2017), joissa hahmo katsoo videonauhan ja saa puhelinsoiton, missä kerrotaan, että hänellä on seitsemän päivää elinaikaa, ja Final Destinationeissa (2000-2011), joissa hahmoja jahtaa tietyssä järjestyksessä itse kuolema, samalla kun hahmot yrittävät muuttaa kohtaloaan. Kertomuksesta saisi aidosti piinaavan psykologisen kauhuteoksen, missä todella syvennyttäisiin siihen, mitä tällainen tieto tekee ihmiselle; kuinka se vaikuttaa hänen mieleensä ja voi jopa ajaa tämän psykoosiin, kun aika alkaa loppua. Onko tieto totta, vai pelkkä vitsi? Mutta Countdown onkin teineille tehty kauhuraina, mihin on pistetty kiinni pari miljoonaa dollaria, studion tietäessä, että leffalla voi tienata jopa muutamia kymmeniä miljoonia dollareita hyväuskoisten nuorten taskuista. Luuletteko, että tähän olisi oikeasti panostettu?

Countdown on typerä kauhuelokuva, mikä enemmänkin naurattaa kuin pelottaa. Jo ajatus siitä, että jokin pahuus alkaisi jahtaamaan ihmisiä puhelinsovelluksen avulla on hölmö ja katsoja pyörittelee silmiään jo heti alussa, kun sovellus esitellään tyylillä: "Hei kaverit, Apple Storeen ois niinku ilmestyny tällanen appi, mikä niinku kertoo, millon me kuollaan. Joo, sillä on jo monta miljoonaa latausta ja käyttäjäarviona kolme ja puoli tähtee. Ladatkaa tekin, vähänkö siistii." Huoh. Siitähän meno vain paranee. Tekijät ovat selvästi kokeneet, että katsojat tylsistyvät, jos leffassa ei ainakin joka toisessa kohtauksessa ole äkkisäikäytyksiä. Mihinkään muuhun kauhuun tämä ei tietenkään kykene, vaan elokuva viljelee pelkkiä äkillisiä böö-pelotteluja. Huvittavinta on, että yleensä niiden perään heitetään vielä yksi säikäytys, kun joku ilmestyy panikoivan hahmon taakse, ottaa tätä napakasti olkapäästä kiinni (kovan ääniefektin kera tietty) ja kysyy: "Oletko kunnossa?" Ja tätä tapahtuu usein. Säikyttelyt ovat vieläpä toteutettu todella kliseisin tavoin, joten jossain kohtaa niihin vain kyllästyy. Kova ääni voi säpsäyttää, muttei se vielä tee leffasta pelottavaa. Eikä se, kun hahmot tuijottavat kauhistuneina puhelimiensa näyttöjä.




Oli alusta alkaen selvää, ettei Countdown tulisi olemaan mikään syvällinen ja oikeasti taidokkaasti rakennettu teos, joten silloin filmin onnistumisen paras mahdollisuus olisi se, että se ymmärtäisi oman pöhköytensä ja syleilisi sitä. Kauhukomediana tämä voisi olla parhaimmillaan erittäin lystikäs teos, mutta pääasiassa Countdown ottaa itsensä liian vakavasti. Elokuva on täysin tosissaan ideoidensa kanssa, mutta sitten kuitenkin mukana on kaksi puhtaasti komediallista henkilöä: P. J. Byrnen esittämä nörtti-pappi ja Tom Seguran näyttelemä tekniikkaliikkeen myyjä. Hahmot ovat ehdottomasti parasta leffassa ja heidän kautta tuodaan esiin, kuinka hölmö filmi on kyseessä. Mutta kun leffa on muuten niin tosissaan kaikesta, hahmot eivät tunnu kuuluvan mukaan kokonaisuuteen - aivan kuin heidät olisi lisätty viime tipassa mukaan. Viime hetkellä sekaan on myös tungettu muka-painavaa #metoo-liikkeen viestiä.

Elokuvan on ohjannut Justin Dec, joka ei ollut tätä ennen ohjannut muuta kuin lyhytleffoja. Hän onkin siis juuri oikea tekijä studiolle, joka palkkaa kokemattomia ohjaajia, joiden kautta studio voi tienata miljoonia. Dec ei osaa rakentaa tunnelmaa lainkaan, vaan luottaa täysin äkkisäikäytyksiin - ja usein vielä todella kehnoihin ja naurettaviin sellaisiin. Lisäksi Decin käsikirjoitus on suoraan sanottuna surkea. Dialogi on usein kauhistuttavinta leffassa, minkä lisäksi Dec ei vaivaudu lainkaan syventymään Countdown-sovelluksen mytologiaan. Sentään filmi on kelvollisesti kuvattu ja tarpeeksi sujuvasti leikattu. Lavasteet ja maskeeraukset ovat oivalliset, eikä visuaalisissa tehosteissakaan ole erityisemmin kritisoitavaa. Ääniefektien kovat pamaukset ovat kuitenkin yhtä urpoja kikkoja kuin muissakin samanlaisissa kauhurainoissa. Musiikeista vastaa jopa kaksi säveltäjää, Danny Bensi ja Saunder Jurriaans, mutta eipä kumpikaan heistä saa mitään mielenkiintoista aikaiseksi.




Yhteenveto: Countdown on surkuhupaisa kauhuraina, mikä viihdyttää lähinnä huonoudellaan. Elokuva esittää pöhkön ideansa täysin tosissaan, eikä ymmärrä koko homman koomisuutta. Sitten taas mukana on pari täysin komediallista sivuhahmoa, jotka tuntuvat todella irrallisilta muuten vakavassa tekeleessä. Nämä sivuhahmot ovat parasta leffassa, sillä he sentään hoksaavat elokuvan huvittavuuden. Päähenkilöt ovat tylsiä, eikä katsoja jaksa välittää heidän kohtalostaan. Tarinasta voisi helposti saada piinaavan kauhukertomuksen, missä syvennyttäisiin siihen, mitä tieto vain tuntien päässä vaanivasta kuolemasta voi tehdä ihmismielelle, mutta ei tämä elokuva sellaista vaivaudu tekemään. Elokuva vain viljelee kovaäänisiä ja urpoja äkkisäikäytyksiä minkä kerkeää. Loppupäässä niihin on jo turtunut, eikä edes äänitehoste säpsäytä. Justin Decin ohjaus on kömpelöä ja käsikirjoitus pääasiassa huono. Jos Dec olisi hoksannut, kuinka älyvapaa elokuva on kyseessä, olisi hän voinut saada aikaiseksi mainion kauhukomedian. Tällaisenaan Countdown on kyllä naurettava, muttei tarkoituksella. Elokuvan kökköydestä voi löytää viihdearvoa kaveriporukalla katsottuna, mutta onhan tämä oikeasti todella huono.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 10.11.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Countdown, 2019, Boies / Schiller Film Group, Wringley Pictures