Supernatural, kausi 11 (2015-2016) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 11

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Misha Collins, Mark A. Sheppard, Emily Swallow, Ruth Connell, Curtis Armstrong, Rob Benedict, Lisa Berry, Mark Pellegrino, Kim Rhodes, Kathryn Newton, Katherine Ramdeen, Finn Wolfhard, Matt Cohen, Steven Williams, Dylan Everett, Colin Ford, Osric Chau, Jim Beaver ja Samantha Smith

Genre: fantasia, jännitys

Jaksomäärä: 23

Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 15 tuntia 38 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma kauhua ja fantasiaa yhdistelevä sarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 2005. Toinen, kolmas, neljäs, viides, kuudes, seitsemäs, kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes tuotantokausi pitivät suosiota yllä, joten jatkoa oli luvassa vielä lisää. Kuvaukset käynnistyivät kesällä 2015 ja Supernaturalin yhdennentoista tuotantokauden esitys alkoi jo muutamaa kuukautta myöhemmin, lokakuussa 2015. Kriitikot ja fanit kehuivat kautta ja se piti hyviä katsojalukuja yllä. Itse olin tiennyt Supernaturalista jo vuosia ja kun viime vuonna huomasin sarjan täyttävän 20 vuotta, päätin juhlan kunniaksi vihdoin katsoa sen läpi. Pidin paljon viidestä ensimmäisestä kaudesta, mutta sen jälkeen sarjan taso lähti mielestäni laskuun. Intoni oli jo alkanut hiipua, aloittaessani yhdennentoista kauden katselun.

Deanin tapettua Kuoleman ja päästyään siten eroon Kainin merkistä, hän vapauttaa samalla vahingossa Pimeyden vankeudestaan.

Jared Padalecki ja Jensen Ackles nähdään Winchesterin veljeksinä Samina ja Deanina jo yhdettätoista kertaa. Kymmenennen kauden lopuksi Dean onnistui vihdoin pääsemään eroon häntä piinanneesta Kainin merkistä, mutta sillä hinnalla, että itse Kuolema kuoli ja samalla vapauteen pääsi miljardeja vuosia vangittuna ollut Pimeys (Emily Swallow). Samilla ja Deanilla onkin siis heti uusi murheenaihe, joka aiheuttaa päänvaivaa kenties pahemmin kuin mikään heidän kohtaamansa uhka aiemmin. Padalecki ja Ackles jatkavat kelpo suorittamistaan, mutta ajoittain heidän suorituksistaan näkyy tiettyä konemaista suorittamista. Kaikki on tässä kohtaa jo tuttua peruskauraa molemmille ja he voisivat esittää Samia ja Deania vaikka unissaan. Kymmenen kauden ja yli kahdensadan jakson jälkeen onkin ihan ymmärrettävää, että pientä väsähdystä alkaa olla ilmassa. Swallow taas on oiva valinta tämänkertaiseksi viholliseksi, josta löytyy enemmän puolia kuin aluksi vaikuttaisi.

     Myös vanhat kunnon Castiel-enkeli (Misha Collins), Crowley-demoni (Mark A. Sheppard) ja hänen äitinsä Rowena-noita (Ruth Connell), rasittava Metatron (Curtis Armstrong), seriffi Jody Mills (Kim Rhodes) ja kapinahenkinen teini Claire (Kathryn Newton) ovat menossa mukana ja osan kohdalla tuntuu siltä, että he ovat mukana vain fanien vaatimuksesta, eivätkä niinkään sen takia, että heillä olisi varsinainen rooli tämänkertaisessa tarinassa. Lisäksi muuan nuori Finn Wolfhard käy kääntymässä yhdessä kauden alkupään jaksoista. Myöhemmin Wolfhard tulisi eräässä toisessa hittisarjassa näkemään "oudompia juttuja". Hehe.

Supernaturalin yhdestoista tuotantokausi jatkaa sarjalle tutuksi tulleella ailahtelevalla, mutta silti kelvollisella linjalla. Kausi käynnistyy suoraan siitä, mihin viimeksi jäätiin, Pimeyden päästyä vapaaksi. Sam ja Dean saavat nopeasti huomata, että tämä muinainen uhka saattaa olla jotain, mille edes heidän enkeli- tai demonituttunsa eivät pärjää, vaan he saattavat joutua hammasta purren pyytämään apua niiltä vihoviimeisiltä tahoilta, joiden kanssa he haluaisivat olla tekemisissä. Tämä Pimeys-kuvio pitää ihan kivasti mukanaan ja mielsin sen hitusen kiinnostavammaksi kuin edelliskauden Kainin merkki -tarinan.

Eniten kuitenkin pidin - kenties ei-kovin-yllättäväen - niistä yksittäisistä "viikon hirviö" -jaksoista, jotka eivät liity Pimeys-dilemmaan kuin korkeintaan muutaman repliikin muodossa. Niistäkin moni on kieltämättä todella kaavamaista kamaa, mutta sitten taas kauden neljäs jakso yllättää iloisesti. Nimittäin koko jakso on kuvattu Winchesterien auton vinkkelistä. Kamera pysyy auton sisällä läpi tapahtumien ja kikka on varsin kekseliäs. Lisäksi pidin paljon kahdennestatoista jaksosta, jossa Sam ja Dean vierailevat seriffi Millsin ja Clairen luona, joista jälkimmäinen haluaisi kovasti ryhtyä myös metsästäjäksi. Pidin erityisesti siitä, että Sam ja Dean tietävät, millaista on menettää normaali lapsuus, eivätkä he halua samaa tapahtuvaksi Clairelle. On myös hupaisa yksityiskohta, kuinka paljon Millsin kokkaama ihan tavallinen kotiruoka voikaan merkitä kaiken aikaa tien päällä oleville, lähinnä huoltoasemien roskaruokaa syöville veljeksille.

Tuotantokauden ohjaajien (Ackles on ohjannut kauden kolmannen jakson) ja käsikirjoittajien työt toimivat tarpeeksi hyvin, mutta varsinainen palo alkaa jo olla sammuksissa. Teknisestikin Supernatural jatkaa tutulla linjalla. Yhdestoista kausi on kelvollisesti kuvattu ja leikattu, lavasteet ovat oivalliset, puvustus mainiota ja maskeerauksetkin näyttävät hyviltä. Tietokonetehosteet ovat kuitenkin paikoitellen jopa varsin huvittavat halpuudessaan. Äänityöskentely on sujuvaa Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin tuttuja musiikkeja myöten.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 4.5.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films

Supernatural, kausi 10 (2014-2015) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 10

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Misha Collins, Mark A. Sheppard, Ruth Connell, Curtis Armstrong, Erica Carroll, Travis Aaron Wade, Felicia Day, Kathryn Newton, David Hoflin, Jud Tylor, Briana Buckmaster, Dylan Everett, Ty Olsson, Timothy Omundson, Kim Rhodes, Julian Richings, Rob Benedict ja Jim Beaver

Genre: fantasia, jännitys, draama

Jaksomäärä: 23

Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 15 tuntia 36 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma Supernatural nousi suosituksi, kun sarjan ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syksyllä 2005. Toinen, kolmas, neljäs, viides, kuudes, seitsemäs, kahdeksas ja yhdeksäs kausi pitivät suosiota yllä, joten jatkoa oli luvassa vielä lisää. Kuvaukset käynnistyivät alkukesästä 2014 ja lopulta Supernaturalin kymmenennen tuotantokauden esitys alkoi jo saman vuoden lokakuussa. Tämäkin kausi sai positiivisen vastaanoton niin kriitikoilta kuin faneilta. Itse olin tiennyt Supernaturalista jo vuosia, mutta ollut ennen katsonut sarjaa. Kun viime vuonna huomasin sen täyttävän 20 vuotta, päätin juhlan kunniaksi vihdoin katsoa koko sarjan läpi. Pidin paljon viidestä ensimmäisestä kaudesta, mutta niiden jälkeen sarjan taso lähti mielestäni laskuun. Mielsin yhdeksännen kauden jo aika keskinkertaiseksi, enkä siis aloittanut kymmenennen kauden katselua järin innoissani.

Sam ja Castiel yrittävät keksiä keinon pelastaa demoniksi muuttuneen ja Kainin merkkiä kantavan Deanin, joka on lyöttäytynyt Crowleyn rinnalle.

Winchesterin veljekset tekevät paluun jo kymmenettä kertaa, mutta aikamoisen muutoksen kera. Sam (Jared Padalecki, jonka näin muuten livenä pari viikkoa sitten Ruotsin Comic Conissa) on yhä tuttu oma itsensä, mutta Dean (Jensen Ackles) kirottiin edellisellä kaudella Kainin merkillä, mikä teki hänestä alati vihaisemman. Tämän lisäksi Dean kuoli kauden lopuksi, vain herätäkseen takaisin eloon, mutta demonina. Nyt Sam joutuu siis jahtaamaan omaa isoveljeään, joka rellestää menemään. Padalecki hoitaa tonttinsa jälleen kelvollisesti, ollessaan parhaimmillaan silloin, kun veljeksillä on herkkä hetki menossa. Ackles tuo hahmoonsa sopivan erilaista synkkyyttä ja on kiinnostavaa nähdä, kuinka Dean painiskelee muutoksiensa kanssa.

     Vanhoista tutuista paluun tekevät tietty myös Castiel-enkeli (Misha Collins, jonka näin livenä pari vuotta sitten Tampereen Comic Conissa), Helvetin kuningas Crowley (Mark A. Sheppard), enkelit pettänyt Metatron (Curtis Armstrong), seriffi Jody Mills (Kim Rhodes), sekä ihmemaa Ozista paluun normimaailmaan tekevä Charlie (Felicia Day). Uusina hahmoina kaudella esitellään muun muassa Crowleyn noitaäiti Rowena MacLeod (Ruth Connell), Deania jahtaava ex-sotilas Cole Trenton (Travis Aaron Wade), sekä Stynen perhe, jotka inspiroivat kokeillaan muuan Mary Shelleytä kirjoittamaan Frankensteinin (1818). Sivunäyttelijätkin hoitavat tonttinsa passelisti, joskin osa sarjan pitkäaikaisista kasvoista suoriutuu lähinnä automaattivaihteella, vailla sen suurempaa panostusta.

Supernaturalin kymmenes tuotantokausi jatkaa sarjan epätasaista kulkua ja siitä löytyy omat vahvuutensa ja onnistumisensa, mutta myös selvät heikkoutensa ja kompastuskivensä. Parista jutusta pidin tässä kaudessa aika paljonkin. On hyvä, ettei Deanin uutta demoniutta ja häntä piinaavaa Kainin merkkiä ratkota saman tien, kuten sarja on paikoitellen tehnyt jätettyään edellisellä kaudella hahmot jännittävään paikkaan. Muistatteko yhä, kuinka Castiel korvasi Jumalan hirmuhallitsijana yhden ainoan jakson ajaksi, kun hänestä oli petailtu seitsemännen kauden päävihollista kutoskauden lopuksi? Dean aiheuttaa ongelmia aika lailla koko kauden läpi, haastaen Samin arvomaailman. Olisiko hän valmis tappamaan isoveljensä yhteisen hyvän vuoksi? Vielä tätä veljesten iänikuista vääntöä enemmän olin kuitenkin kiinnostunut Castielin tarinasta, kun hänen valtaamansa kehon tytär Claire Novak (Kathryn Newton) palaa kuvioihin. Clairen elämä on mennyt rappiolle isän kadottua ja huonoa omaatuntoa poteva Castiel yrittääkin korjata asiat... hyvin castielmaisella tavalla.

Näistä kiinnostavista juonikuvioista huolimatta pidin Supernaturalin kymmenettä kautta aika keskinkertaisena, jopa hieman raskassoutuisena. Tekijöiden palo tuntuu hiipuneen, sekä samalla myös mielikuvitus. Hahmojen kohtaamat yksittäiset tapaukset ovat erityisesti tällä kertaa todella yhdentekeviä, unohdettavia, jännityksettömiä - suorastaan jopa tylsiä. Ainoa poikkeus tähän on viides jakso, jossa eräässä koulussa on tehty musikaalinäytelmä Samin ja Deanin uroteoista kertovien kirjojen pohjalta. Jakso on hupaisan erilainen, vaikka samalla tämä metatasojen kikkailukin alkaa olla jo nähtyä. Vannoutuneimmille tosifaneille tämäkin kausi toimii taatusti, mutta ymmärrän hyvin heitä, jotka viimeistään tässä vaiheessa luovuttivat kaavoihinsa kangistuneen sarjan suhteen.

Teknisesti Supernatural pitää kelvollisen tasonsa. Kymmenes kausi on menevästi kuvattu ja pääasiassa sujuvasti leikattu kasaan. Lavasteet näyttävät hyviltä, puvustus on oivallista ja maskeerauksetkin toimivat, mutta tietokonetehosteista paistaa jälleen pieni budjetti. Äänimaailma on kuitenkin pätevästi rakennettu ja Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin säveltämät musiikit ovat aina yhtä mainiot.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 27.1.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.supernatural.fandom.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films

The Boys, kausi 5 (2026) - sarja-arvostelu

THE BOYS - KAUSI 5

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Karl Urban, Jack Quaid, Antony Starr, Erin Moriarty, Tomer Capone, Laz Alonso, Karen Fukuhara, Chace Crawford, Colby Minifie, Susan Heyward, Valorie Curry, Jensen Ackles, Daveed Diggs, Nathan Mitchell, Cameron Crovetti, Ely Henry, Giancarlo Esposito, Jessie T. Usher, John Noble, Derek Johns, Maitreyi Ramakrishnan, Zach McGowan, Jaz Sinclair, London Thor, Lizze Broadway, Jared Padalecki, Misha Collins, Seth Rogen, Kumail Nanjiani, Will Forte, Christopher Mintz-Plasse, Craig Robinson, Elisabeth Shue, Mason Dye, P. J. Byrne, Paul Reiser, Aya Cash, Andrew Iles, Frances Turner, Jim Beaver, Jeffrey Dean Morgan ja Samuel L. Jackson

Genre: toiminta, scifi, komedia

Jaksomäärä: 8

Jakson kesto: 1 tunti 1 minuuttia - 1 tunti 8 minuuttia - Yhteiskesto: noin 8 tuntia 33 minuuttia

Ikäraja: 18

Garth Ennisin ja Darick Robertsonin sarjakuviin (2006-2012) perustuva televisiosarja The Boys nousi suureen suosioon, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Amazon Prime Videossa kesällä 2019. Toinen, kolmas ja neljäs kausi pitivät suosiota yllä, joten jatkoa oli luvassa lisää, joskin tekijät ilmoittivat, että seuraava kausi veisi tarinan päätökseen. Kuvaukset käynnistyivät marraskuussa 2024 ja nyt The Boysin viides ja samalla viimeinen tuotantokausi on julkaistu Prime Videossa. Itse olen pitänyt todella paljon The Boysista ja olen odottanut innolla sarjan päätöskautta. Katsoinkin uudet jaksot heti niiden julkaisupäivinä.

Billy Butcher, Annie ja Kimiko yrittävät pelastaa Hughien, Frenchien ja Mother's Milkin vankileiriltä ja pysäyttää sitten lopullisesti jumaluutta tavoittelevan Homelanderin.

The Boysin tutut hahmot palaavat vielä mahdollisesti viimeisen kerran, viemään pitkän konfliktinsa päätökseen. Yhdeltä puolelta löytyvät sekopäisen Billy Butcherin (Karl Urban) johtamat Pojat, joihin kuuluvat Hughie (Jack Quaid), Frenchie (Tomer Capone), Mother's Milk (Laz Alonso), sekä supervoimaiset Annie (Erin Moriarty) ja Kimiko (Karen Fukuhara). Vastapuolella taas ovat julma Homelander (Antony Starr), kaloista vähän turhankin paljon tykkäävä Deep (Chace Crawford), uusi Black Noir (Nathan Mitchell), varapresidentti Ashley (Colby Minifie), Sister Sage (Susan Heyward), Firecracker (Valorie Curry), jäistä jälleen herätetty Soldier Boy (Jensen Ackles), sekä uutena hahmona esiteltävä Oh Father (Daveed Diggs), joka yrittää levittää sanomaa Homelanderista Amerikan uutena vapahtajana. Nopea A-Train (Jessie T. Usher) sen sijaan pohtii, kummalle puolelle asettuisi viimeisen taistelun koettaessa. Hahmot ovat edelleen erittäin mainioita erilaisine vahvuuksineen, heikkouksineen ja ennen kaikkea omituisuuksineen ja näyttelijäkaarti suoriutuu loppuun asti vakuuttavasti rooleistaan. Urban uhkuu karismaa Butcherina, jonka kohtausten aikana englantia äidinkielenäänkin puhuvat tuppaavat pistämään tekstitykset päälle, kun taas Antony Starr sementoi Homelanderin aseman yhtenä televisiohistorian parhaista pahiksista. Starr on jälleen hyytävä häikäilemättömänä Homelanderina ja saa katsojan niskavillit pystyyn joka kerta saapuessaan kohtaukseen. On huutava vääryys, jos Starr ei tälläkään kertaa saa edes ehdokkuutta parhaasta miessivuosasta Emmy-gaalassa.

Ja niin seitsemän vuoden jälkeen The Boys on saanut päätöksensä ja kuten lähes poikkeuksetta finaalikausien kanssa käy, myös tämä huipennus jakaa taatusti katsojien mielipiteitä kahtia. Osa tulee pitämään viidettä tuotantokautta tyydyttävänä päätöksenä, kun taas toiset tulevat haukkumaan sen maanrakoon. Kun vuosien saatossa itse kullekin on herännyt omat mielikuvansa siitä, miten sarjan toivoisi loppuvan, ei kaikkia voi mitenkään miellyttää. Itse pidin vitoskautta epätasaisena päätöksenä, mutta kyllä se mielestäni jäi silti plussan puolelle.

Asioita, joista en juuri piitannut finaalikaudella tai jotka mielestäni kaipasivat viilausta, olivat esimerkiksi turhan monen jakson haahuilu V1-aineen perässä, jonka avulla Homelander voisi saavuttaa tavoittelemansa kuolemattomuuden, mutta jolla ei loppujen lopuksi tunnukaan olevaan juuri vaikutusta tapahtumiin, sekä päälleliimattu Supernatural-sarjan (2005-2020) fanien kosiskelu. The Boysin aiemmilla kausilla nämä Supernatural-näyttelijöiden roolitukset tuntuivat luontevilta, mutta tässä Jensen Acklesin, Jared Padaleckin ja Misha Collinsin jälleennäkeminen on hieman kiusallinen kaikessa irrallisuudessaan. Soldier Boy tunnuttiin tuovan takaisin vain tätä hetkeä varten, sillä muuten kausi ei oikein tiedä, mitä tehdä hahmon kanssa. Myös vastikään lopetustuomion saaneen Gen V -lisäosasarjan (2023-2025) hahmoille ei tunnu löytyvän kunnon tarkoitusta, vaikka heidän oman sarjansa kakkoskausi petasikin heistä tärkeitä pelinappuloita taistossa Homelanderia vastaan. Lisäksi vaikka toisaalta pidin sarjan viimeisestä jaksosta, niin on vaivaannuttavan selvää, että kuvauksissa saivat olla paikalla vain ne tärkeimmät näyttelijät, jotta spoilerit loppuratkaisuista eivät varmasti vuotaisi internetiin. Isoja taisteluja kaipaaville voi tulla aikamoisena pettymyksenä, kuinka pienimuotoisesti asiat lopussa ratkotaan.

Mutta sitten taas pidin paljon tuttujen hahmojen mahtavista dynamiikoista, jälleen varsin sekopäisestä menosta, sekä nyky-Amerikan napakasta satiirista. Luvassa on paljon hauskoja juttuja, joista monet syntyvät nasevasta dialogista tai täysin absurdeista hetkistä. Itse purskahdin nauruun, kun mukaan on jopa saatu parodia siitä Nicole Kidmanin "We come to this place for magic" -elokuvateatterimainoksesta. Huumorin vastapainona on myös tehokasta jännitettä ja panokset ovatkin onnistuneen korkealla läpi kauden. Tunnelmaa vain tiivistetään sillä, että heti kauden avausjaksosta käy selväksi, että kukaan ei ole turvassa. Kahdeksan tunnin mittaista jaksoa vievät taas hyvin mukanaan ja vaikkei The Boys lopukaan sellaiseen napakymppiin, millaisena sarja alkoi, olen silti tyytyväinen tähän viiden kauden pakettiin, joka tuntui käynnistyessään onnistuneen raikkaalta tuulahdukselta hitusen ummehtuneessa supersankarigenressä. Täysin kokonaanhan The Boys ei kuitenkaan lopu, vaan työn alla on parhaillaan Soldier Boysta ja Vought-firman perustamisesta 1950-luvulla kertova Vought Rising -sarja, jonka olisi tarkoitus käynnistyä ensi vuonna.

Teknisesti The Boysin taso pysyy ennallaan. Finaalikausi on osaavasti kuvattu, lavasteet ovat hienot, puvustus mainiota ja maskeeraukset ovat taas kerran erittäin raa'at. Tietokonetehosteet eivät kuitenkaan vieläkään huimaa päätä ja olisin odottanut ja toivonut, että viimeistä kautta varten Amazon olisi löysentänyt kukkaronyörejä reippaasti lisää. Äänimaailma sen sijaan on hyvin rakennettu ja Christopher Lennertzin ja Matt Bowenin säveltämät musiikit tunnelmoivat oivallisesti taustalla loppuun saakka.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 20.5.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

The Boys, Yhdysvallat, 2019-2026, Amazon Studios, Original Film, Sony Pictures Television, Point Grey Pictures

Supernatural, kausi 9 (2013-2014) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 9

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Misha Collins, Mark A. Sheppard, Curtis Armstrong, Osric Chau, DJ Qualls, Kim Rhodes, Adam Harrington, Briana Buckmaster, Felicia Day, Alaina Huffman, Richard Speight Jr., Gil McKinney, Lindsey McKeon, Julian Richings ja Jim Beaver 

Genre: fantasia, jännitys

Jaksomäärä: 23

Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 15 tuntia 38 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma fantasiasarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 2005. Toinen, kolmas, neljäs ja viides kausi kasvattivat suosiota niin hyvin, että sarjaa päätettiin jatkaa vielä sen alkuperäisen lopun jälkeen. Kuudes, seitsemäs ja kahdeksas kausi pitivät suosiota yllä, joten lisää oli luvassa. Kuvaukset käynnistyivät ja lopulta Supernaturalin yhdeksännen tuotantokauden esitys alkoi lokakuussa 2013. Kausi sai hyvät katsojaluvut, sekä positiivista palautetta niin kriitikoilta kuin faneilta. Itse olin jo pitkään pohtinut Supernaturalin katsomista ja kun viime vuonna huomasin sarjan täyttävän 20 vuotta, päätin juhlan kunniaksi vihdoin ryhtyä tuumasta toimeen. Pidin todella paljon viidestä ensimmäisestä kaudesta, mutta alkuperäisen finaalin jälkeen sarjan taso lähti mielestäni pieneen laskuun. Aloitin silti yhdeksännen kauden katselun positiivisin fiiliksin.

Metatronin petoksen myötä kaikki Taivaan enkelit putoavat kulkemaan maan päällä. Samaan aikaan Dean yrittää pelastaa Samin, joka tekee kuolemaa, yritettyään sulkea Helvetin portit lopullisesti.

Jensen Ackles ja Jared Padalecki palaavat jälleen rooleihinsa Dean ja Sam Winchesteriksi, hirviönmetsästäjäveljiksi. Kahdeksannen kauden aikana Sam yritti sulkea Helvetin portit pysyvästi. Tajuttuaan, että homman vieminen loppuun vaatisi Samilta sen lopullisen uhrauksen, Dean esti hänen aikomuksensa, mutta Sam jäi silti heikkoon kuntoon. Nyt Sam vielä syyttää veljeään siitä, että tämä pisti hänet muun maailman edelle. Ackles ja Padalecki ovat yhä hyvät rooleissaan, vaikka heistä on aistittavissa tiettyä hämmennystä, sillä Winchesterit tuntuvat tämän kauden päätarinassa jäävän lähinnä sivustakatsojiksi.

     Vanhoista hahmoista paluun tekevät myös muun muassa enkeli Castiel (Misha Collins), joka on muutettu ihmiseksi, demoni Crowley (Mark A. Sheppard), joka on hämillään kokemistaan inhimillisistä tunteista, veljiä auttava profeetta Kevin (Osric Chau), hirviönmetsästäjä Garth (DJ Qualls) ja fantasianörtti Charlie (Felicia Day). Pahisten virkaa tällä kaudella toimittavat koko Taivaan pettänyt enkeli Metatron (Curtis Armstrong) ja Crowleyn poissaollessa vallan Helvetistä anastanut Abaddon (Alaina Huffman). Kauden ehdottomasti kiinnostavinta antia ovat Castiel ja Crowley, heidän yrittäessä totutella uusiin ihmisyyksiinsä eri tavoin. Erityisen kiinnostava on Crowley, jolle hänen häpeäkseen muodostuu addiktio inhimillisistä tunteista ja niiden tavoittelusta. Sen sijaan pahikset Metatron ja Abaddon ovat aika tylsät tyypit.

Supernaturalin taso valitettavasti laskee jälleen ja mielsin yhdeksännen tuotantokauden jo aika keskinkertaiseksi. Kahdeksannen kauden huipennus maahan putoavien enkelien kera oli vielä kiinnostava veto, mutta harmillisesti tämä kaiken kirjaimellisesti ottavien ja jäykkien siivellisten pönöttäjien välinen konflikti jäi lopulta aika latteaksi. Ja kun pääkonflikti tuntuu lopulta olevan tosiaan Castielin ja Metatronin välinen kiista, pääduo Winchesterit jäävät turhankin usein vain kummastelemaan sivusta meininkiä.

Enkeleiden konfliktin ohessa yhdeksäs kausi kertoo myös irrallisia hirviökohtaamisia, jotka ailahtelevat tasoltaan todella villisti. Pidin esimerkiksi 12. jaksosta, jossa Sam ja Dean kohtaavat ihmissu... anteeksi, siis lykantrooppilauman, joka haastaa heidän mielikuvansa näistä täysikuuta ulvovista otuksista, sekä 15. jaksosta, jossa veljekset tapaavat jälleen Ghostfacersit, Edin (A.J. Buckley) ja Harryn (Travis Wester), jotka tutkivat mysteerisen Thinman-tappajan tapausta. Sitten taas en tykännyt yhtään 4. jaksosta, jonka Ihmemaa Ozista inspiraationsa saanut juonikuvio on niin lapsellinen, että se jätti minut pyörittelemään silmiäni, enkä pitänyt myöskään 20. jaksosta, nähtävästi koko sarjan inhotuimmasta jaksosta Bloodlinesista, joka yrittää pohjustaa mahdollista sisarsarjaa Supernaturalille kilpailevista hirviöperheistä. Johonkin tähän väliin jäi pöljä, alkuperäisestä kauhu-Supernaturalista todella kauaksi jäävä, mutta silti varsin viihdyttävä 5. jakso, jossa taian myötä Dean huomaa pystyvänsä puhumaan eläimille. Jep jep. Tällä kaudella on huomattavasti enemmän hupsuttelua, mutta tarpeen vaatiessa meno osaa muuttua dramaattisemmaksi ja jääpä homma taas varsin jännään paikkaan kesken.

Ohjaajien ja käsikirjoittajien aikaansaannokset ovat tällä kaudella tasoltaan heittelevämpää kuin aiemmin. Teknisesti Supernatural pysyy kuitenkin ennallaan. Yhdeksäs tuotantokausi on osaavasti kuvattu ja kelvollisesti leikattu. Lavasteet ja asut näyttävät hyviltä ja maskeerauksetkin toimivat pääasiassa. Tietokonetehosteista kuitenkin paistaa pieni budjetti ja parit hurjiksi tai vaikuttaviksi tarkoitetut kohtaukset ovat enemmän huvittavia kökköjen visuaaliensa takia. Äänimaailma on menevästi rakennettu ja Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin säveltämät musiikit säestävät näitä hirviöjahteja aina yhtä mainiosti.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 27.11.2025

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films

Supernatural, kausi 8 (2012-2013) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 8

Luoja: Eric Kripke

Pääosissa: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Misha Collins, DJ Qualls, Mark A. Sheppard, Jim Beaver, Osric Chau, Alaina Huffman, Curtis Armstrong, Felicia Day, Liane Balaban, Ty Olsson, Amanda Tapping, Tyler Johnston, Jon Gries, Gil McKinney, Adam Rose, John DeSantis ja Kim Rhodes

Genre: fantasia, jännitys, seikkailu

Jaksomäärä: 23

Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 15 tuntia 39 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma fantasiaa ja kauhua yhdistelevä sarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syksyllä 2005. Toinen, kolmas, neljäs ja viides kausi pitivät suosiota niin hyvin yllä, että sarjaa päätettiin jatkaa vielä sen jälkeen, kun tarinan oli tarkoitus päättyä. Kuudes ja seitsemäs kausi pitivät katsojalukuja korkeina, jolloin sarjaa päätettiin jatkaa vielä lisää. Kripken korvannut showrunner Sera Gamble päätti kuitenkin jättää sarjan, jolloin hänen pestinsä otti käsikirjoittaja Jeremy Carver. Kuvaukset käynnistyivät ja lopulta Supernaturalin kahdeksannen kauden esitys alkoi lokakuussa 2012. Tämäkin kausi sai hyvin katsojia, sekä keräsi positiivista palautetta niin katsojilta kuin kriitikoilta. Itse olin tiennyt sarjasta jo vuosia, mutta ryhdyin katsomaan sitä vasta viime vuonna, Supernaturalin täyttäessä 20 vuotta. Pidin näkemästäni ja aloitinkin kahdeksannen kauden katselun positiivisin mielin.

Vuoden jälkeen Dean vapautuu Kiirastulesta, vain huomatakseen että Sam on lopettanut hirviöiden metsästämisen. Veljesten täytyy kuitenkin sysätä erimielisyytensä sivuun, kun he saavat kuulla keinosta, jolla Helvetin portit voisi sulkea pysyvästi.

Jared Padalecki ja Jensen Ackles nähdään taas kerran Winchesterin veljeksinä Samina ja Deanina, jotka onnistuivat edellisellä kaudella päihittämään Kiirastulesta karanneet leviatanit, mutta sillä hinnalla, että Dean päätyi Kiirastuleen Castiel-enkelin (Misha Collins) kanssa. Kahdeksas kausi hyppää ajassa vuoden eteenpäin, kun Dean on vihdoin keksinyt keinon palata takaisin ihmisten maailmaan. Järkytyksekseen hän hoksaa Samin jättäneen metsästyksen taakseen ja aloittaneen normaalin elämän. Tunnelma onkin siis taas kireä veljesten välillä, Deanin taisteltua hengestään vuoden ajan ja Samin taas löydettyä uuden rakkauden, sekä koiran. Ackles ja Padalecki suoriutuvat rooleistaan jälleen kunnialla, ovathan he esittäneet näitä hahmoja tässä kohtaa jo lähes vuosikymmenen ajan. Aiemmin Acklesin varjoon näyttelijänä jäänyt Padalecki pääsee ensi kertaa tosissaan loistamaan ja vakuuttamaan kauden loppupäässä.

     Vanhoista tutuista paluun tekevät DJ Qualls silmien pyörittelyä aiheuttavana metsästäjä Garthina, Mark A. Sheppard demoni Crowleyna, Osric Chau profeetta Kevin Tranina, Lauren Tom tämän Linda-äitinä, Rachel Mines puolta vaihtaneena demoni Meginä, sekä Felicia Day veljeksiä leviatanien kanssa auttaneena nörtti Charliena. Uusina tuttavuuksina kaudella taas esitellään muun muassa Taivaassa jöötä pitävänä Naomi (Amanda Tapping) ja Jumalan sanan kirjuri Metatron (Curtis Armstrong). Sivuhahmotkin ovat oivallisia ja Sheppard pääsee aiempaa paremmin esille kierona Crowleyna, joka toimii ensi kertaa tuotantokauden varsinaisena pääpahiksena.

Supernaturalin seitsemäs kausi jäi erittäin jännittävään paikkaan, kun Sam jäi yksin ja Dean ja Castiel päätyivät Kiirastuleen. Olin erittäin kiinnostunut näkemään, kuinka tarina tästä etenee, vain huomatakseni, että kaavoihinsa kangistunut sarja pistää veljekset pahaan kiipeliin kauden lopuksi vain ratkoakseen ongelman heti avausjaksossa. Reissut Helvettiin tai tässä tapauksessa Kiirastuleen alkavat olla Winchestereille kuin piknikreissuja lähipuistossa tavanomaisuutensa puolesta. Onneksi kauden alkupää näyttää takaumissa, kuinka Dean ja Castiel selviytyivät Kiirastulessa ja kuinka Dean pääsi lopulta karkuun, sekä Samin normaalia elämää, mutta selvästi sarjan tietynlaista menoa vaativien fanien pelossa tekijät palaavat nopeasti siihen tuttuun ja turvalliseen Supernatural-meininkiin.

Tai no, kahdeksas tuotantokausi on siinä mielessä poikkeava, että niitä yksittäisiä "viikon hirviö" -jaksoja ei ole mukana kuin kourallinen ja niistä ehdoton suosikkini on yhdestoista jakso, jossa Samin ja Deanin monsterijahti vie veljekset keskelle keskiaikaista roolipeliä metsässä. Muuten kausi keskittyy kertomaan muutamaa isompaa tarinakokonaisuutta, joihin liittyvät niin keino sulkea Helvetin portit ikiajoiksi kuin hirviöjahtaajien salaseura. Yksittäiset tapaukset ovat lähinnä ajanvietettä, samalla kun Winchesterit odottavat Kevinin kääntävän Jumalan sanalla kirjoitettuja laattoja, jotka sisältävät ohjeet porttien sulkemiseen. Epätasainen kausi pysyy kuitenkin plussan puolella erityisesti finaalijaksonsa ansiosta, jossa Padalecki ja Sheppard ovat huippuvedossa. Homma jätetään taas ikävään paikkaan kesken, joskin tällä kertaa en nosta odotuksiani liian korkealle, koska tämä kausi osoitti viimeistään, kuinka Supernatural ratkoo nämä pahimmat ongelmansa kausien välissä.

Tuotantokauden ohjaajat tekevät kelvollista työtä tunnelman kanssa, osan jaksoista kallistuessa enemmän jännityksen puoleen ja toisten humoristisemman fantasian suuntaan. Käsikirjoittajat alkavat pikkuhiljaa kokea vaikeuksia keksiä mitään uutta ja mielenkiintoista Winchesterien päiden menoksi ja veljesten omatkin draamat tuntuvat vain kiertävän kehää. Teknisesti Supernatural pysyy ennallaan. Kahdeksas kausi on ihan hyvin kuvattu ja leikattu kasaan. Lavasteet ovat mainiot, puvustus oivallista ja maskeeraukset onnistuneet. Tietokonetehosteista paistaa kuitenkin taas läpi pieni budjetti. Äänimaailma on menevästi työstetty ja Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin säveltämät musiikit ovat aina toimivat.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 29.9.2025

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films

Supernatural, kausi 7 (2011-2012) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 7

Luoja: Eric Kripke

Pääosissa: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Jim Beavers, James Patrick Stuart, DJ Qualls, Benito Martinez, Mark A. Sheppard, Rachel Miner, Mark Pellegrino, Misha Collins, Kevin McNally, Felicia Day, Osric Chau, Emma Grabinsky, Jewel Staite, Carrie Fleming, Julian Richings ja Rick Worthy

Genre: fantasia, kauhu

Jaksomäärä: 23

Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 15 tuntia 33 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kriplen luoma kauhufantasiasarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syksyllä 2005. Toinen, kolmas, neljäs ja viides kausi kasvattivat suosiota sen verran, että sarjaa päätettiin jatkaa suunniteltua pidemmälle. Kuudes kausi piti suosiota yllä, joten jatkoa oli luvassa vielä lisää. Kuvaukset käynnistyivät kesällä 2011 ja lopulta Supernaturalin seitsemännen tuotantokauden esitys alkoi jo muutamaa kuukautta myöhemmin, syyskuussa 2011. Tällä kaudella katsojaluvut laskivat kuitenkin hieman ja vaikka kriitikot antoivat kaudelle positiivista palautetta, monet fanit ilmaisivat tyytymättömyyttään ja seitsemäs kausi onkin yleisesti leimattu sarjan heikoimmaksi. Itse olen tiennyt Supernaturalista jo pitkään ja kun viime syksynä huomasin sarjan täyttävän 20 vuotta, päätin vihdoin ryhtyä katsomaan sitä. Pidin paljon viidestä ensimmäisestä kaudesta ja vaikka mielsinkin kuudennen kauden alustavasti aika turhaksi, pidin lopulta siitäkin. Aloitin kuitenkin seitsemännen kauden hieman pelokkaana, kuultuani ja luettuani niin monesta paikkaa, että kyseessä olisi sarjan huonoin kausi. 

Imaistuaan Kiirastulen sielut, Castiel julistaa itsensä uudeksi Jumalaksi. Tyranniksi muuttunut entinen enkeliystävä ei ole kuitenkaan Winchesterien suurin huoli, sillä Kiirastulesta vapautui samalla muinaisia olentoja, leviataneja, joihin veljesten tavalliset konstit eivät tepsi.

Jared Padalecki ja Jensen Ackles palaavat jälleen rooleihinsa Sam ja Dean Winchesteriksi, jotka joutuvat yllättävän haasteen eteen, kun heidän pitkäaikainen ystävänsä ja liittolaisensa Castiel-enkeli (Misha Collins) imaisi Kiirastulen sielut itseensä ja julisti itsensä uudeksi Jumalaksi, aloittaen heti johtamisen tyrannimaisella otteella. Veljekset ovat taistelleet monenlaisia olentoja vastaan, mutta miten käy, kun he joutuvat kohtaamaan ystävänsä? Padalecki ja Ackles ovat yhä hyvässä vedossa rooleissaan ja heidän hahmonsa toimivat taas vahvasti. Samia ja Deania kumpaakin painavat erilaiset asiat, joista he eivät halua pahemmin avautua, mikä aiheuttaakin tasaisin väliajoin ongelmia veljesten välille. Collinskin hoitaa tonttinsa julmana diktaattori-Castielina hyvin ja on erittäin kiinnostava veto tehdä hahmosta tämänkertainen vastus... joskin aivan liian lyhyeksi aikaa.

     Vanhoista tutuista paluun tekee myös vanha kunnon Bobby (Jim Beaver), joka auttaa poikia parhaansa mukaan ja hokee palleja naurettavuuteen asti, sekä demoni Crowley (Mark A. Sheppard), joka on ymmärrettävästi katkera Castielin petturuudesta. Uusina hahmoina kaudella esitellään muun muassa metsästäjä Garth (DJ Qualls), salaliittoteorioihin hurahtanut Frank (Kevin McNally), menestyvä koulupoika Kevin (Osric Chau), hakkeri Charlie (Felicia Day), sekä Kiirastulesta vapauteen päässeitä muinaisia leviataneja johtava Dick Roman (James Patrick Stuart). Beaver ja Sheppard ovat aina yhtä mainiot osissaan ja uudetkin näyttelijät hyppäävät menoon pääasiassa oivallisesti. Stuart on hyvä valinta rooliin kauden pääpahikseksi.

Kuten alussa kerroin, minua jännitti etukäteen Supernaturalin seitsemännen kauden katselu, sillä olin niin monesta lähteestä kuullut ja lukenut, että kyseessä on sarjan heikoin kausi. Mutta mitä vielä, tämähän oli jälleen oikein mainiota menoa Winchesterin poikien matkassa! No siis joo, Castielin jumalkompleksi hoidetaan turhankin vauhdilla pois alta, vaikka siihen olisi voinut käyttää koko kauden ja pistää niin Sam ja Dean kuin katsojakin pohtimaan, että mitä nyt, kun heidän ylivoimaisin vastustajansa on heidän entinen ystävänsä. Ja joo, onhan se todella väsähtänyt vitsi, että tämänkertaisen pääpahiksen nimi on Dick. Ja tätä pippelivitsiä vielä heitetään ainakin kerran per jakso siitä lähtien, kun hahmo esitellään. Yritäpä siinä ottaa tämä suuri ja mahtava tuhoajien armeijan johtaja tosissaan.

Pääasiassa viihdyin kuitenkin enemmän kuin passelisti tämänkin Supernatural-kauden parissa. Lapsellisesta vitsistä huolimatta mielsin leviatanit hyviksi vastuksiksi, haastaen veljekset onnistuneesti ja luoden jännitettä siitä, miten nämä otukset voitaisiin edes päihittää. Leviataneja enemmän pidin siitä, että kaudelta löytyy useita "viikon hirviö" -jaksoja, joiden myötä sarja tuntuu palaavan vielä vahvemmin koko homman alkupäähän. Winchesterit pääsevät kohtaamaan taas kaikenlaisia pimeyden voimia noidista tappajapelleihin, kirottuihin esineisiin ja jopa kreikkalaisiin jumaliin. Kauden parhaita jaksoja ovat mielestäni kolmas, kuudes, kymmenes, kolmastoista ja seitsemästoista jakso, jotka uskaltavat pistää Samin ja Deanin aidosti ahtaalle, vaikeiden päätösten äärelle. Kaiken tämän synkistelyn keskellä kahdeksas jakso, jossa Sam ilmoittaa yllättäen menevänsä naimisiin hänen faninsa Beckyn (Emily Perkins) kanssa, on veikeä piristysruiske. Kausi jättää veljesten seikkailut taas erittäin kiperään paikkaan ja kahdeksannen kauden haluaakin aloittaa saman tien.

Tuotantokauden ohjaajat (Ackles on jälleen kokeillut onneaan kolmannen jakson ohjaksissa) rakentavat tunnelmaa oivallisesti, samalla kun käsikirjoittajat keksivät monenlaista veljesten päiden menoksi. Leviatanien kohdalla käsikirjoittajien työ on epätasaista ja olennoissa olisi potentiaalia paljon parempaankin. Heidän suunnitelmansa on toisaalta hieman hupsu, mutta samalla myös ihan kekseliäs metafora kapitalismille. Teknisiltä ansioiltaan Supernaturalin seiskakausi on tuttua kauraa. Kausi on kelvollisesti kuvattu, lavasteet näyttävät hyviltä, puvustus on oivaa ja maskeeraukset pätevät. Tietokonetehosteista kuitenkin paistaa pienempi televisiobudjetti, mistä kärsivät erityisesti leviatanit, näyttäessään todelliset ulkomuotonsa. Äänimaailma on osaavasti rakennettu ja Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin musiikit tunnelmoivat taustalla tuttuun malliin, unohtamatta tietenkään finaalijaksossa perinteikkäästi kuultavaa Kansasin Carry On Wayward Sonia.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 20.8.2025

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films

Supernatural, kausi 6 (2010-2011) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 6

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Jensen Ackles, Jared Padalecki, Misha Collins, Jim Beaver, Mark A. Sheppard, Mitch Pileggi, Cindy Sampson, Julia Maxwell, Samantha Smith, Sebastian Roché, Nicholas Elia, Robert Englund, Julian Richings, Kim Rhodes, Brian Doyle-Murray, Micah A. Hauptman ja Genevieve Padalecki

Genre: fantasia, draama, kauhu

Jaksomäärä: 22

Jakson kesto: noin 40 minuuttia - Yhteiskesto: noin 14 tuntia 46 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma fantasiasarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 2005. Toinen, kolmas, neljäs ja viides kausi pitivät suosiota yllä, joten jatkoa oli luvassa vielä lisää - siitäkin huolimatta, että Kripke oli alun perin suunnitellut sarjan vain viiden kauden mittaiseksi. Kripke jättikin pestinsä sarjan showrunnerina ja hänet korvasi sarjan pitkäaikainen käsikirjoittaja Sera Gamble. Kuvaukset käynnistyivät alkukesästä 2010 ja lopulta Supernaturalin kuudennen tuotantokauden esitys alkoi jo saman vuoden syyskuussa. Katsojaluvut pysyivät korkeina, minkä lisäksi kausi sai positiivista palautetta niin katsojilta kuin kriitikoilta. Itse en ollut aiemmin nähnyt Supernaturalia, vaikka olin tiennyt sarjasta jo vuosia. Kun huomasin sarjan täyttävän viime vuonna 20 vuotta, päätin juhlan kunniaksi vihdoin katsoa koko sarjan läpi ja samalla arvostella kaikki kaudet. Pidin paljon viidestä ensimmäisestä tuotantokaudesta, mutta minua jännitti aloittaa kuudennen kauden katsominen, tietäessäni, että sarjan oli alun perin tarkoitettu loppua vitoskauteen.

On kulunut vuosi siitä, kun Winchesterin veljekset päihittivät Luciferin ja estivät sodan Taivaan ja Helvetin välillä. Dean on viettänyt hiljaiseloa Lisan ja tämän pojan Benin kanssa, kun eräänä päivänä yllättäen Sam ilmestyy paikalle... mutta onko kyseessä oikea Sam?

Jensen Ackles ja Jared Padalecki palasivat rooleihinsa Dean ja Sam Winchesteriksi, siitäkin huolimatta, että alkuperäisten suunnitelmien mukaan viidennen tuotantokauden oli tarkoitus viedä veljesten tarina päätökseen. Sam uhrautui vangitsemalla itsensä ja sisällään olevan Luciferin Helvettiin, kun taas Dean päätti jättää metsästämisen ja aloittaa tavallisen elämän rakastamansa Lisan (Cindy Sampson) ja tämän pojan Benin (Nicholas Elia) kanssa. Kuitenkin vuotta myöhemmin Sam tekee yllätyspaluun, vetäen Deanin takaisin vanhaan perhebisnekseen. Ackles ja Padalecki ovat rooleissaan jälleen mainiot, tuoden kuitenkin uudenlaista puolta hahmoihin, Deanin ollessa tällä kertaa vastahakoinen hirviönmetsästyksestä ja Samin vaikuttaessa erilaiselta helvetillisen kokemuksensa jälkeen. Jännite veljesten välillä on onnistuneesti rakennettu ja näytelty läpi kauden.

     Tutuista hahmoista paluun tekevät myös muun muassa veljeksiä uskollisesti auttava Bobby (Jim Beaver), enkeli Castiel (Misha Collins) ja viekas demoni Crowley (Mark A. Sheppard), kun taas uutena tuttavuutena mukaan hyppää Julia Maxwell Eevana, kaikkien yliluonnollisten olentojen äitinä, joka pyritään vapauttamaan vankeudestaan Kiirastulesta ja hallitsemaan erilaisia örkkimörkkejä, jotka syrjäyttäisivät ihmiset Maapallon hallitsevana lajina. Nähdäänpä kaudella myös itse kauhulegenda Robert "Freddy Krueger" Englund! Sivunäyttelijätkin ovat oivat rooleissaan, etenkin Collins, joka ei tällä kertaa ole samalla lailla "kala kuivalla maalla" -tyyppisten vitsien kohteena, vaan jolla on täysin uusi tarkoitus tarinan kannalta.

Kuten jo kävikin selväksi, Eric Kripke suunnitteli Supernaturalin alun perin viiden tuotantokauden mittaiseksi sarjaksi, päättyen Samin uhraukseen ja Deanin pääsyyn pois metsästäjien elämästä. Mutta kun sarjan katsojaluvut nousivat joka kauden myötä, kävi nopeasti selväksi, että sarjaa haluttaisiin jatkaa. Ja kuten jo kerroin, minua jännitti aloittaa kuudennen kauden katselu, koska pelkäsin, että nyt ilman Kripkeä ja tämän alkuperäistä suunnitelmaa, sarja lässähtäisi. Kauden alkupäässä olinkin vielä varsin huolestunut. Kuudetta kautta vaivaa tietty identiteettikriisi, kun tekijät pohtivat, että mihin tästä oikein mentäisiin, kun Winchesterit olivat päihittäneet jo itse Saatanan?

Hieman takkuillen käynnistyvä kausi löytää kuitenkin suuntansa edetessään. Kauden ensimmäisellä puoliskolla merkittävä kuvio on Samin paluu ja pohdinta, että onko kyseessä Sam lainkaan, vai jotain täysin muuta Samin kehossa, mikä on oikein toimiva mysteeri. Kauden toinen puolisko taas on tutumpaa Supernaturalia, missä veljekset selvittävät erilaisia yliluonnollisia tapauksia, samalla kun paluutaan tekevän Eevan uhka kasvaa jakso jaksolta. Finaali on onnistunut jännitysnäytelmä, mikä johtaa varsin shokeeraavaan lopetukseen, jättäen katsojan odottamaan suurella innolla, mitä seitsemäs kausi tuo tullessaan.

Isompien kokonaisuuksien lisäksi suosikkijaksojani kaudelta olivat jakso, jossa Dean joutuu toimimaan Kuolemana yhden päivän ajan, The Thing - "se" jostakin -elokuvaa (The Thing - 1982) mukaileva jakso, jossa parasiitti saa hahmot valtaansa, eikä keneenkään lähipiirissä voi luottaa, sekä Final Destination -elokuvista (2000-2025) selvän inspiraationsa saanut jakso, jossa jostain syystä Titanic ei koskaan uponnutkaan, mutta yksi kerrallaan he, jotka olivat laivalla, sekä heidän jälkeläisensä alkavat kuolla erikoisten tapahtumaketjujen seurauksina. Vaikka minulla onkin ikävä sarjan avauskautta kunnon maskeerattujen ja jopa oikeasti karmivien monstereiden kera, olen lämmennyt myös sarjan kevyemmälle ja itseironiselle otteelle, ja mielestäni kauden huippujakso on viidestoista jakso, jossa Sam ja Dean päätyvät meidän maailmaamme, missä kaikki luulevat heitä Jared Padaleckiksi ja Jensen Acklesiksi, hittisarja Supernaturalin näyttelijöiksi ja kaikki tietty luulevat, että he ovat vain todella hyviä metodinäyttelijöitä. Tai että roolit ovat vaatineet veronsa ja miehet ovat seonneet.

Tuotantokauden ohjaajat (muun muassa Ackles kokeilemassa onneaan kameran takana nelosjaksossa) rakentavat ilmapiiriä hyvin, joidenkin jaksojen painottuessa enemmän jännitykseen ja toisten huumoriin. Käsikirjoittajat kompuroivat aluksi, yrittäessään löytää uutta suuntaa ja ennen kaikkea merkitystä sarjan jatkolle vahvan finaalin jälkeen, mutta onnistuvat lopulta parhaiten, kun he tarjoavat niitä kaikista tutuimpia ja turvallisimpia Supernatural-jaksoja. Kausi on myös kelvollisesti kuvattu, lavasteet ovat mainiot, puvustus oivaa ja maskeerauksetkin näyttävät hyviltä. Tietokonetehosteet eivät pahemmin vakuuta, mutta äänimaailma on hyvin työstetty Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin tuttuja musiikkeja myöten. Selvä ero aiempiin kausiin teknisellä puolella on, että kausi on huomattavasti valoisampi ja värikkäämpi, kun etenkin viides kausi oikein kylpi harmaudessa ja ankeudessa.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 27.5.2025

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films

Supernatural, kausi 5 (2009-2010) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 5

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Misha Collins, Jim Beaver, Mark Pellegrino, Rob Benedict, Kurt Fuller, Mark A. Sheppard, Jake Abel, Samatha Ferris, Rachel Miner, Matt Fewer, Adrianne Palicki, Kim Rhodes, Matt Cohen, A. J. Buckley, Travis Wester ja Paris Hilton

Genre: fantasia, toiminta, kauhu, komedia

Jaksomäärä: 22

Jakson kesto: noin 40 minuuttia - Yhteiskesto: noin 14 tuntia 45 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma fantasiasarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 2005. Toinen, kolmas ja neljäs kausi vain kasvattivat suosiota, joten lisää oli luvassa. Kuvaukset käynnistyivät kesällä 2009 ja Supernaturalin viidennen tuotantokauden esitys alkoi jo saman vuoden syyskuussa. Tämäkin kausi keräsi hyvin katsojia ja sai kehuja niin faneilta kuin kriitikoilta. Itse olin jo pitkään pohtinut Supernaturalin katsomista ja kun viime vuonna huomasin sarjan täyttävän jo 20 vuotta, päätin juhlan kunniaksi ryhtyä vihdoin tuumasta toimeen. Pidin todella paljon neljästä ensimmäisestä kaudesta ja aloitinkin viidennen kauden katselun posiitivisin mielin.

Vapautettuaan vahingossa Luciferin vankilastaan, Sam ja Dean Winchester käynnistävät maailmanlopun. Veljesten on keksittävä keino pysäyttää Lucifer, ennen kuin on liian myöhäistä.

Jared Padalecki ja Jensen Ackles palaavat jälleen kerran Winchesterin veljeksiksi, Samiksi ja Deaniksi, jotka ovat nyt pahimman vastuksensa äärellä. Yritettyään koko neloskauden ajan estää demonien suunnitelmat vapauttaa johtajansa Luciferin (Mark Pellegrino) vankilastaan, veljekset rikkoivatkin vahingossa itse viimeisen sinetin, joka piti Saatanaa aisoissa. Maailmanlopun alkaessa Sam ja Dean pistetäänkin todelliseen koitokseen. Padalecki ja Ackles jatkavat hyvää suorittamistaan. Heidän välinen kemiansa on kiistatonta ja he tulkitsevat onnistuneesti, kuinka heidän hahmonsa painivat vaikeiden valintojensa äärellä. Vakuuttava on myös Pellegrino, joka tekee Luciferista rauhallisen ja jollain tapaa jopa lempeän, mutta silti hyytävän ja totaalisen arvaamattoman.

     Mukana menossa ovat myös metsästäjäkonkari Bobby (Jim Beaver) ja enkeli Castiel (Misha Collins), joiden lisäksi tutuista hahmoista esimerkiksi Winchestereistä kirjoja kirjoittava Chuck (Rob Benedict), katala enkeli Zachariah (Kurt Fuller) ja Winchesterien velipuoli Adam (Jake Abel) nähdään yksittäisissä jaksoissa. Uusina hahmoina tavataan kapinoiva demoni Crowley (Mark A. Sheppard), sekä Luciferia seuraavat neljä hevosmiestä, Sota (Titus Welliver), Nälkä (James Otis), Rutto (Matt Frewer) ja Kuolema (Julian Richings), jotka toimivat välivastuksina kauden varrella, ennen varsinaista yhteenottoa itse Paholaisen kanssa. Beaver ja Collins jatkavat mainiota työtään, Collinsin vahvistaessa asemaansa osana tiimiä. Sheppard on lystikäs kettuilevana Crowleynä ja hevosmiehistä etenkin Nälkää esittävä Otis ja Kuolemaa näyttelevä Richings ovat nappivalinnat rooleihinsa.

Supernaturalin viides tuotantokausi käynnistyy suoraan siitä, mihin neljännen kauden lopuksi jäätiin. Lilithin kuolema olikin viimeinen sinetti, joka piti Luciferin vankina ja nyt veljekset eivät voi muuta kuin hyväksyä epäonnistumisensa ja yrittää kaikkensa pelastaakseen päivän. Viides kausi on selvä huipentuma sille, mitä aiemmat kaudet ovat rakentaneet ja Lucifer luo täydellisen päävastuksen Winchestereille. Hänen vierellään keltasilmäisen demoninkin päihittäminen vaikuttaa ihan lasten leikiltä. Vitoskausi keskittyy entistä enemmän selkeään päätarinaan, lähes joka jakson kuljettaessa veljeksiä kohti suurta taistoa koko maailman kohtalosta. Jännite rakentuu jakso jaksolta ja viimeiset jaksot katsoja tuijottaa kuin naulattuna penkkiin, sydän takoen rinnassa. Väkevän lisänsä tähän kaikkeen tuo sarjan tapa verrata Samia ja Deania veljeksinä Luciferiin ja arkkienkeli Mikaeliin - isäänsä tyytymättömään ja tätä vastaan kapinoivaan veljeen ja isäänsä lähes sokeasti arvostavaan ja suoraselkäiseen veljeen.

Vaikka viides kausi rakentuukin lähinnä yhden selvän tavoitteen ja tarinakaaren ympärille, sekaan mahtuu myös onneksi yhä niitä yksittäisiäkin tapauksia, muistuttamassa avauskauden tutusta "viikon monsteri" -kerronnasta. Pidin erityisesti kuudennesta jaksosta, jossa veljekset tutkivat täysin pöljältä kuulostavia kuolemia, eri genreillä leikittelevästä kahdeksannesta jaksosta, jossa kujeilija pistää veljekset elämään televisio-ohjelmissa, sekä yhdeksännestä jaksosta, jossa Sam ja Dean päätyvät Chuckin kirjoittamien Supernatural-romaanien ympärille rakennettuun fanitapahtumaan, vieden sarjan metatasoja eteenpäin. Hienoja hetkiä ovat myös pienet kohtaukset, joissa Sam ja Dean lähinnä vain ovat ja hengähtävät hetken, ennen kuin heitä taas riepotellaan ties mihin seikkailuihin. Loppupää kaudesta keskittyy pääasiassa Luciferin pysäyttämiseen ja tämä osio on sarjan koukuttavinta antia tähän mennessä. Finaalijaksossa Winchesterin veljesten tarina viedään onnistuneesti ja jopa liikuttavasti päätökseens... Häh, eikö Supernatural loppunutkaan tähän? Niin siis KUINKA monta tuotantokautta sarjaa tehtiin tämän jälkeen?!

Tuotantokauden ohjaajat rakentavat tunnelmaa onnistuneesti ja varsin monipuolisesti. Jaksojen varrella pääsee niin jännittämään kuin nauramaan ja jopa herkistymäänkin tarpeen vaatiessa. Finaalijakson aikana sitä todella hoksaa, kuinka paljon näistä jätkistä on alkanut välittää. Eric Kripken johdolla käsikirjoitustiimi vie tämän alkuperäisen päätarinan kunnialla päätökseensä, jättäen polun jatkaa sarjaa vielä eteenpäin. Kameratyöskentely on tälläkin kaudella kelvollista ja leikkaus menevää. Lavasteet ja asut ovat oivat. Olen hieman harmissani, että sarja on edetessään siirtynyt heikkoihin tietokonetehosteisiin, joihin ei selvästi ole ollut varaa, kun avauskaudella nähtiin runsaasti hienoja käytännön efekteihin ja maskeerauksiin perustuneita mörököllejä. Äänimaailma on passelisti työstetty ja Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin tutut musiikit säestävät menoa jälleen oivallisesti. Mainio on tietty sarjan epäviralliseksi tunnuskappaleeksi muodostunut Kansas-yhtyeen Carry On Wayward Son.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 30.1.2025

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.supernatural.fandom.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films