Paavo Pesusieni: Syvän meren seikkailu (The SpongeBob Movie: Search for SquarePants - 2025) - elokuva-arvostelu

PAAVO PESUSIENI: SYVÄN MEREN SEIKKAILU

THE SPONGEBOB MOVIE: SEARCH FOR SQUAREPANTS

Ohjaus: Derek Drymon

Näyttelijät: Tom Kenny, Clancy Brown, Bill Fagerbakke, Rodger Bumpass, Mark Hamill, Mr. Lawrence ja Carolyn Lawrence

Genre: animaatio, seikkailu, komedia

Kesto: 1 tunti 28 minuuttia

Ikäraja: 7

Stephen Hillenburgin luoma animaatiosarja Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants - 1999-) nousi heti käynnistyttyään suureen suosioon, joten hahmot ovat siirtyneet seikkailemaan muissakin medioissa. Teattereissa julkaistut Paavo Pesusieni -elokuva (The SpongeBob SquarePants Movie - 2004) ja Paavo Pesusieni kuivalla maalla (The SpongeBob Movie: Sponge Out of Water - 2015) olivat positiivista palautetta saaneet menestykset, mutta Netflixissä julkaistut Paavo Pesusieni vapaalla jalalla (The SpongeBob Movie: Sponge On the Run - 2020) ja lisäosat Paavo Pesusieni ja Santa-Sanna pelastavat Tangalan (Saving Bikini Bottom: The Sandy Cheeks Movie - 2024) ja Plankton: Elokuva (Plankton: The Movie - 2025) saivat ailahtelevamman vastaanoton. Alun perin seuraavan elokuvan oli tarkoitus olla myöskin suoraan Netflixiin tehty leffa johtaja Ravusta, mutta kun Paramount-yhtiön pomot katsoivat valmiiksi saatua materiaalia, he päättivät muokata elokuvaa uuteen suuntaan. Paavo Pesusienestä tehtiin taas elokuvan päähenkilö ja leffa päätettiin julkaista teattereissa. Ääninäyttelijät nauhoittivat repliikkinsä, animaattorit kävivät töihin ja nyt Paavo Pesusieni: Syvän meren seikkailu on saapunut teattereihin. Itse pidin lapsena paljon Paavo Pesusieni -sarjasta, mutta leffojen taso on mielestäni laskenut osa osalta. Olinkin yllättynyt, kun Paavo Pesusieni: Syvän meren seikkailu sai positiivisen vastaanoton ja kävin uteliaana katsomassa elokuvan sen ennakkonäytöksessä jouluaatonaattona.

Paavo Pesusieni ja Patrik Tähtönen päätyvät vauhdikkaaseen seikkailuun merirosvokapteeni Lentävän hollantilaisen kanssa, joka yrittää hyödyntää sinisilmäistä Paavoa rikkoakseen kirouksensa.

Tangalan tutut hahmot palaavat jälleen hauskuuttamaan, joskin orava Santa-Sannan (Carolyn Lawrence) ja Planktonin (Mr. Lawrence) osuudet jäävät todella pikaisiksi piipahduksiksi - todennäköisesti siksi, että hahmot juuri saivat omat elokuvansa. Itse Paavo Pesusieni (Tom Kenny), tuo rapupiirasia paisteleva hönö päätyy taas uuteen seikkailuun, mikä käynnistyy, kun Paavo yrittää kovasti osoittaa olevansa jo iso jäbä ja hypätä hurjimman vuoristoradan kyytiin. Paavo on tuttu pöljä itsensä, joka haluaa parasta läheisilleen ja joka tykkää hassutella parhaan kaverinsa, vielä alhaisemmalla älykkyysosamäärällä siunatun Patrik Tähtösen (Bill Fagerbakke) kanssa. Menossa mukana ovat myös Paavon kyyninen naapuri Jalmari Kalmari (Rodger Bumpass) ja ahne johtaja Rapu (Clancy Brown), jonka oli tosiaan alun perin tarkoitus olla elokuvan keskushahmo, mikä on edelleen huomattavissa lopputuloksesta, kun Ravun salatusta menneisyydestä merillä paljastetaan enemmän. Jos nämä hahmot yleensä naurattavat, tekevät he niin myös tässä elokuvassa. Jos koet Paavon ja kumppanin ärsyttäviksi, ei elokuva muuta mieltäsi heistä.

     Seikkailuun Paavon houkuttelee ovela merirosvokapteeni Lentävä hollantilainen (Mark Hamill), joka tarvitsee puhdassydämisen nuorukaisen, jotta hänet voitaisiin vapauttaa kirouksestaan. Alkuperäisestä animaatiosarjastakin tuttu katala Lentävä hollantilainen on aina oiva vihulainen näihin tarinoihin, joskin on toki hassua, että monien kohtaamisten jälkeen vaikuttaa siltä kuin Paavo ja muut törmäisivät tähän elokuvassa ensi kertaa elämässään.

On mukava huomata, että Paavo Pesusieni ja Santa-Sanna pelastavat Tangalan jäi vain yksittäiseksi kömmähdykseksi ja samana vuonna ilmestyneet Plankton: Elokuva ja nyt Paavo Pesusieni: Syvän meren seikkailu ovat kääntäneet Paavon ja kumppaneiden seikkailujen suunnan takaisin ylöspäin. Uusi elokuva on juuri niin hyperaktiivinen ja hölmö kuin voi odottaa, mutta samalla sen tietty vilpitön ilo ja hauskanpito tarttuvat väkisinkin katsojaan. Ajoittain tuumin, että "alan olla liian vanha tällaiseen", mutta sitten taas huomasin seuraavani Paavon ja muiden sekoilua aidosti huvittunut hymy kasvoillani. Lapsia rämäpäinen meno viihdyttää taatusti ja mahtuupa sekaan pari juttua, jotka saavat aikuisenkin nauramaan.

Elokuvan tarina on oivallinen ja pitää hyvin mukanaan läpi leffan tiiviin, alle puolitoistatuntisen keston. Kiero Lentävä hollantilainen pistää Paavon suorittamaan erilaisia koetuksia, joiden Paavo luulee johtavan siihen, että hän todistaa oman urheutensa seikkailijana, mutta todellisuudessa hän vie merirosvokapteenia lähemmäs mahdollisuutta rikkoa kirouksensa. Loppupää menetti otteensa minusta sen takia, etten vieläkään tykkää, että näissä leffoissa Paavon ja muiden on jostain syystä pakko nousta merestä ja tulla seikkailemaan oikeiden ihmisten keskelle. Oikeiden ihmisten kanssa kuvatut kohtaukset ovat vieläpä täynnä kiusallisen kökköä taustakankaan käyttöä. Finaalista löytyy hetkensä, mutta oli se mielestäni silti elokuvan heikointa antia.

Vaikka itse katsoisin Paavo Pesusientä mieluummin käsin piirrettynä animaationa, täytyy silti todeta, että Syvän meren seikkailu on visuaalisesti kiva, vaikka se onkin toteutettu digianimaationa. Hahmot liikkuvat veikeästi ja välillä ruutu tungetaan täyteen monenlaista ärsykettä. Onneksi toisinaan elokuva antaa katsojan edes hetkeksi jäädä ihastelemaan kieltämättä tyylikkään yksityiskohtaisia taustoja. Leffa on räikeän värikäs ja pidinkin Kalmalan hieman synkemmästä otteesta, etenkin kun vihreänä hohkaava Lentävä hollantilainen pääsee siellä paremmin oikeuksiinsa. Äänimaailma äityy välillä aikamoiseksi mekastukseksi, mutta pidin John Debneyn säveltämistä leikkisistä ja seikkailullisista musiikeista.

Ennen elokuvaa teattereissa esitetään lyhytelokuva Teenage Mutant Ninja Turtles yksin kromissa 2: Eksynyt New Jerseyssä (Teenage Mutant Ninja Turtles: Chrome Alone 2 - Lost in New Jersey - 2025), joka jatkaa Teenage Mutant Ninja Turtles: Mutant Mayhem -elokuvasta (2023) tuttujen kilppariveljesten seikkailuja. Lyhytelokuva on visuaalisesti hieno ja menoltaan ihan hauska, joskin myös turhan saarnaava kommentaari tekoälystä.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 23.12.2025

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

The SpongeBob Movie: Search for SquarePants, Yhdysvallat, 2025, Nickelodeon Animation Studios, Nickelodeon Movies, Paramount Animation, Paramount Pictures, United Plankton Pictures

Arvostelu: Plankton: Elokuva (Plankton: The Movie - 2025)

PLANKTON: ELOKUVA

PLANKTON: THE MOVIE

Ohjaus: Dave Needham

Pääosissa: Mr. Lawrence, Jill Talley, Tom Kenny, Bill Fagerbakke, Carolyn Lawrence, Mary Jo Catlett, Lori Alan, Clancy Brown ja Rodger Bumpass

Genre: animaatio, komedia

Kesto: 1 tunti 27 minuuttia

Ikäraja: 7

Stephen Hillenburgin luoma piirrossarja Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) nousi suosituksi, kun se alkoi pyöriä televisioissa vuonna 1999. Jo muutamaa vuotta myöhemmin hahmo päätettiin tuoda valkokankaille ja lopputuloksena oli menestyksekäs Paavo Pesusieni -elokuva (The SpongeBob SquarePants Movie - 2004), jota seurasivat Paavo Pesusieni kuivalla maalla (The SpongeBob Movie: Sponge Out of Water - 2015) ja Paavo Pesusieni vapaalla jalalla (The SpongeBob Movie: Sponge On the Run - 2020). Hillenburgin menehdyttyä Nickelodeon-yhtiö päätti ryhtyä tehtailemaan runsaasti lisää elokuvia ja sarjoja samasta maailmasta. Näistä ensimmäiseksi ilmestynyt Paavo Pesusieni ja Santa-Sanna pelastavat Tangalan (Saving Bikini Bottom: The Sandy Cheeks Movie - 2024) sai murskavastaanoton, mutta lisää oli silti tulossa. Yhtiö oli jo pitkällä työstämässä pahasta Planktonista omaa leffaansa, joka vuoti internetiin vahingossa jo viime vuoden elokuussa. Plankton: Elokuva julkaistiin vihdoin virallisesti Netflixin kautta maaliskuussa ja itse odotin elokuvaa skeptisenä. Pidin kolmesta ensimmäisestä Paavo-leffasta, mutta Santa-Sannan oma elokuva oli minunkin mielestäni karmaisevan huono. Peläten pahinta pistin Plankton: Elokuvan pyörimään heti julkaisupäivänä.

Planktonin epäonnistuttua jälleen kerran rapupiiraan reseptin ryöstössä, tämän Kaarina-robottivaimo kyllästyy ja päättää lähteä omille teilleen, valloittaakseen maailman. Plankton tarvitsee Paavo Pesusienen apua pysäyttääkseen Kaarinan, joka ryhtyy raivoissaan tuhoamaan Tangalan kaupunkia.

Paavo Pesusienen luoja Stephen Hillenburg oli toivonut Nickelodeon-yhtiöltä, ettei yhtiö ryhtyisi rahastamaan franchisella liikaa ja ettei sarjan sivuhahmoista tehtäisi omia ohjelmiaan. Nickelodeon kunnioitti miehen toivetta vain tämän kuolemaan asti. Viime vuonna orava Santa-Sanna (Carolyn Lawrence) sai oman elokuvansa ja nyt on tosiaan ilkikurisen Planktonin (Mr. Lawrence) vuoro. Plankton on jälleen tutuissa puuhissaan, yrittäessään ties kuinka monetta sadattatuhannetta kertaa varastaa rapupiiraan salaisen reseptin ja epäonnistuessaan jälleen. Tympeä Plankton ylenkatsoo täysin robottivaimoaan Kaarinaa (Jill Talley) ja tällä kertaa Kaarina saakin tarpeekseen. Robotti hankkiutuu eroon empatiasirustaan ja päättää näyttää miehelleen, millainen todellisen pahiksen kuuluisi olla. Plankton on hupaisa, joskin tekojensa takia usein turhauttava hahmo ja on ihan kiva, että hän pääsee oman elokuvansa keulakuvaksi. Kaarina pääsee täysin uudella tavalla esille, näyttäen varsin hurjia puoliaan.

     Muutkin tutut Tangalan hahmot ovat menossa mukana, lähtien tietty Paavo Pesusienestä (Tom Kenny), joka päättää auttaa Planktonia palauttamaan Kaarinan ennalleen, ennen kuin tämä ehtii tuhota koko Tangalan. Johtaja Rapu (Clancy Brown), Patrik-meritähti (Bill Fagerbakke), Jalmari Kalmari (Rodger Bumpass) ja rouva Pöhö (Mary Jo Catlett) käyvät sen sijaan lähinnä kääntymässä, eikä Jalmarilla tainnut olla paria repliikkiä enempää koko leffan aikana.

Sanotaanpa heti se, että Plankton: Elokuva on selvästi parempi kuin viimevuotinen Paavo Pesusieni ja Santa-Sanna pelastavat Tangalan. Ei voi sanoa, että tekijät olisivat ottaneet opikseen edellisistä virheistään, koska molemmat leffat olivat samaan aikaan tuotannossa ja elokuva vuoti kokonaisuudessaan internetiin jo ennen Santa-Sanna -rainan julkaisua, mutta ihan samoihin kompastuskiviin ei enää osuta. Plankton: Elokuva on onneksi älytty sijoittaa lähes sataprosenttisesti veden alle, eikä siitä löydy oikeita ihmisiä kuin todella lyhyesti rannalla loikoilemassa. Jo pelkkä Wanda Sykes oli viimeksi niin raivostuttavan huono roolissaan, että jo yksin hän teki Santa-Sanna -elokuvasta tuskaisaa katseltavaa.

Plankton: Elokuvan tarinakin on parempi, joskin tälläkin kertaa Tangala ja sen asukit ovat uhattuina. Toivon, että pian ilmestyvään Paavo Pesusieni: Syvän meren seikkailuun (The SpongeBob Movie: Search for SquarePants - 2025) ollaan keksitty jotain muuta. On mukaansatempaavaa seurata Planktonin ja Paavon yritystä pysäyttää Kaarina ja vielä kiinnostavampaa on kuulla, kun Plankton avautuu yksinäisestä nuoruudestaan ja kuinka hän loi Kaarinan. Muistellessaan Plankton alkaa hissuksiin hoksaamaan Kaarinan merkitystä elämässään ja tästä saadaan aikaiseksi oivaa kasvutarinaa, mutta niin etteivät tekijät silti muuta Planktonista jotain tylsää hyvistä. Kaksikon seikkailun varrelle löytyy paljon vauhtia ja koheltamista, minkä uskoisin viihdyttävän lapsikatsojia mukavasti. Huumori onkin enemmän lapsien nauruhermoja kutittelevaa, mutta onnistuu leffa nostamaan hymynkaretta myös aikuiskatsojalle silloin tällöin.

Animaatiojäljeltään Plankton: Elokuva on ihan kiva, joskin jälleen motkotan sitä, että kolmiulotteisen tietokoneanimaation sijaan katsoisin Paavon ja kumppaneiden seikkailuja paljon mieluummin käsin piirrettynä kaksiulotteisena animaationa, millaisena itse sarjaakin yhä tehdään. Sarjan ulkonäkö on mielestäni niin mainio, että nämä elokuvat menettävät paljon digitaalisuudellaan. Hahmot kuitenkin liikkuvat sulavasti, taustoista löytyy hyvin yksityiskohtia ja elokuva on mukavan värikäs. Äänimaailma on myös toimivasti rakennettu, joskin leffan lukuisat musikaalinumerot jättivät minut yksi kerrallaan kylmäksi ja tuntuivat vain keston pitkittämiseltä.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 8.3.2025

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Plankton: The Movie, 2025, Nickelodeon Animation Studios, Nickelodeon Movies

Arvostelu: Paavo Pesusieni ja Santa-Sanna pelastavat Tangalan (Saving Bikini Bottom: The Sandy Cheeks Movie - 2024)

PAAVO PESUSIENI JA SANTA-SANNA PELASTAVAT TANGALAN

SAVING BIKINI BOTTOM: THE SANDY CHEEKS MOVIE

Ohjaus: Liza Johnson

Pääosissa: Carolyn Lawrence, Tom Kenny, Wanda Sykes, Clancy Brown, Bill Fagerbakke, Rodger Bumpass, Mr. Lawrence, Ilia Isorelýs Paulino, Matty Cardarople, Mary Jo Catlett, Craig Robinson, Grey DeLisle ja Johnny Knoxville

Genre: komedia, seikkailu, animaatio

Kesto: 1 tunti 22 minuuttia

Ikäraja: 7

Stephen Hillenburgin luoma animaatiosarja Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) nousi valtavaan suosioon, kun se alkoi pyöriä vuonna 1999. Sarjan suosion myötä Paavon seikkailut päätettiin siirtää myös elokuvamuotoon. Paavo Pesusieni -elokuva (The SpongeBob SquarePants Movie - 2004) oli hitti, joten lisää leffoja oli luvassa. Paavo Pesusieni kuivalla maalla (The SpongeBob Movie: Sponge Out of Water - 2015) oli suurmenestys ja korona-aikaan suoraan Netflixissä julkaistu Paavo Pesusieni vapaalla jalalla (The SpongeBob Movie: Sponge On the Run - 2020) nautti korkeista katsojaluvuista. Edesmenneen Hillenburgin toiveista huolimatta Nickelodeon päätti ryhtyä tehtailemaan vieläkin lisää produktioita sarjan pohjalta ja päätti tehdä sivuhahmoistakin omat elokuvansa. Ääninäyttelijät palasivat nauhoittamaan lisää repliikkejä ja kuvaukset käynnistyivät vuonna 2023. Lopulta nimihirviö Paavo Pesusieni ja Santa-Sanna pelastavat Tangalan julkaistiin Netflixissä elokuussa 2024 ja elokuva nousi listaykköseksi, siitäkin huolimatta, että elokuva oli vuotanut nettiin jo yli puoli vuotta aiemmin ja että elokuva sai murskaavan vastaanoton katsojilta. Itse olen lapsesta asti tykännyt Paavo Pesusienestä ja olen ilokseni huomannut, että yhä aikuisiällä niin animaatiosarja kuin julkaistut kolme leffaa ovat onnistuneet viihdyttämään. Minulta kuitenkin meni uusi leffa ohi, kun se ilmestyi puolisen vuotta sitten, lähinnä sen saaman negatiivisen palautevyöryn takia. Kuitenkin nyt kun samaan maailmaan sijoittuva Plankton: Elokuva (The Plankton Movie - 2025) on saapumassa pian Netflixiin ja kun joulukuussa teattereihin saapuu ihan uusi Paavo-leffa, toistaiseksi suomentamaton The SpongeBob Movie: Search for SquarePants (2025), päätin vihdoin antaa Paavo Pesusieni ja Santa-Sanna pelastavat Tangalan -elokuvalle mahdollisuuden.

Kun koko Tangalan kaupunki siepataan ja viedään tutkittavaksi Texasiin, vain Santa-Sanna ja Paavo Pesusieni voivat auttaa ystäviään hädässä.

Vaikka elokuvan suomenkielinen nimi nostaa kärkeen Paavo Pesusienen (äänenä Tom Kenny), niin kuten alkuperäisestä nimestä voi päätellä, tässä elokuvassa keskiössä on tutkijaorava Santa-Sanna (Carolyn Lawrence) ja Paavo toimii enemmän sivuroolissa. Santa-Sanna on kelpo sivuhahmo, joka on sarjan varrella tuonut hyvää fiksuutta aika urpojen hahmojen keskelle, mutta päärooliin nostettuna käy kyllä selväksi, kuinka tylsä tyyppi tämä orava onkaan. Elokuva syventyy enemmän Santa-Sannan sukuhistoriaan, mutta samalla se myös rikkoo kaanonia siitä, millainen orava hän oikeasti onkaan. Paavo on oma höpsö itsensä, mutta tällä kertaa hänen toilailunsa eivät oikein jaksa naurattaa.

     Myös muutkin tutut, kuten Paavon paras kaveri Patrick-meritähti (Bill Fagerbakke), tympeä Jalmari-mustekala (Rodger Bumpass), ravintolaansa pyörittävä herra Rapu (Clancy Brown) ja jopa katala Plankton (Mr. Lawrence) ovat menossa mukana, mutta jäävät lähes täysin statisteiksi. Tämänkertainen pahis on Wanda Sykesin näyttelemä, koko Tangalan taloineen ja asukkaineen merenpohjasta kähveltävä Sue Nami, jolla on omat ikävät suunnitelmansa hahmojen päiden menoksi. Sykes on myötähäpeällisen huono roolissaan ja hän näyttää koko leffan siltä kuin hänen päässään pyörisi "mieti vain sitä palkkashekkiä, mieti vain sitä palkkashekkiä". Vielä huonommat ovat Suen kätyreitä näyttelevät Ilia Isorelýs Paulino ja Matty Cardarople, joita ei näytä yhtään kiinnostavan olla leffassa mukana.

En yhtään ihmettele, miksi Paavo Pesusieni ja Santa-Sanna pelastavat Tangalan sai niin mojovan täystyrmäyksen katsojilta. Kenties joitakin viisivuotiaita lapsia elokuvan koheltaminen saattaa viihdyttää, mutta veikkaisin, että jo ala-asteikäisiä leffa ei enää vakuuta. Elokuvasta puuttuu kaikki se nokkeluus ja särmä, joiden ansiosta niin alkuperäinen Paavo Pesusieni -sarja kuin kolme aiempaa elokuvaa ovat toimineet niin lapsille kuin aikuisille. Hahmot ovat aina olleet dorkia, mutta heidän idioottimaisuudessaan on ollut jotain suorastaan nerokasta. Tässä leffassa kaikki on vain ärsyttävän tyhmää.

Kyseessä on vaivaannuttavan epähauska elokuva, jonka jatkuva meuhkaaminen käy nopeasti hermoille. Kestoa on alle puolitoista tuntia, mutta leffa onnistui silti pitkästyttämään, kun sen turbovaihde on näin uuvuttavaa seurattavaa. Loppuhuipennus muuttuu jo sellaiseksi silmienpyörittelyksi, ettei mitään rajaa. Paavo Pesusieni ja Santa-Sanna pelastavat Tangalan on yksinkertaisesti huono elokuva, joka on vain parempi jättää unohduksiin. Leffasta huokuu se, että Nickelodeon kunnioitti koko homman luojan, Stephen Hillenburgin toivetta siitä, ettei Paavo Pesusienelle tehtäisi lisäosia vain tämän kuolemaan asti. Tämän jälkeen ei oikein voi muuta kuin olla huolissaan koko franchisen tulevaisuudesta ja odotukseni niin tulevaa Plankton-leffaa kuin neljättä varsinaista Paavo Pesusieni -elokuvaa kohtaan laskivat roimasti.

Valitettavasti edes elokuvan visuaalinen anti ei onnistu pelastamaan yhtään mitään. Minua suorastaan harmittaa, että vuoden 2015 Paavo Pesusieni kuivalla maalla -leffan myötä nämä elokuvat ovat digianimoituja, toisin kuin edelleen piirrosmainen alkuperäissarja. Tässä elokuvassa minua myös ärsytti se, että lähes koko elokuva tapahtuu maanpinnalla, eli aitojen ihmisten kera. Kameratyöskentely on suurimmaksi osaksi latteaa ja toisinaan leffa näyttää enemmän mainokselta kuin elokuvalta. Lavasteet eivät ole kaksiset ja Sue Namin laboratoriossa nähtävät tietokonetehosteet ovat suoraan sanottuna todella rumat. Äänimaailma äityy toisinaan rasittavaksi mekastukseksi, eikä Monikerin säveltämistä musiikeista jää juuri mitään mieleen.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 4.2.2025

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Saving Bikini Bottom: The Sandy Cheeks Movie, 2024, Nickelodeon Movies, Nickelodeon Animation Studios, United Plankton Pictures

Arvostelu: Paavo Pesusieni vapaalla jalalla (The SpongeBob Movie: Sponge on the Run - 2020)

PAAVO PESUSIENI VAPAALLA JALALLA

THE SPONGEBOB MOVIE: SPONGE ON THE RUN

Ohjaus: Tim Hill

Pääosissa: Tom Kenny, Bill Fagerbakke, Rodger Bumpass, Carolyn Lawrence, Clancy Brown, Mr. Lawrence, Jill Talley, Matt Berry, Awkwafina, Keanu Reeves, Reggie Watts, Tiffany Haddish, Snoop Dogg ja Danny Trejo

Genre: animaatio, komedia, seikkailu

Kesto: 1 tunti 31 minuuttia

Ikäraja: 7

Edesmenneen Stephen Hillenburgin luomaan Paavo Pesusieni -animaatiosarjaan (SpongeBob SquarePants - 1999-) perustuva filmatisointi Paavo Pesusieni -elokuva (The SpongeBob SquarePants Movie - 2004) oli hitti, joten sille päätettiin tehdä jatkoa. Paavo Pesusieni kuivalla maalla (The SpongeBob Movie: Sponge Out of Water - 2015) oli vielä isompi menestys, joten kolmannen elokuvan suunnittelu lähti heti käyntiin. Työnimellä "The SpongeBob Movie: It's a Wonderful Sponge" liikkeelle lähteneen leffan oli tarkoitus ilmestyä jo viime vuonna, mutta sen julkaisu päätettiin siirtää tälle vuodelle. Keväällä maailmalla levinneen koronaviruksen vuoksi elokuva kuitenkin siirrettiin ensi vuodelle, kunnes Netflix nappasi sen levitysoikeudet ja julkaisi Paavo Pesusieni vapaalla jalalla -elokuvan jo nyt suoratoistopalvelussaan. Itse katsoin lapsena paljon Paavo Pesusientä ja olen yhä viime vuosienkin aikana jämähtänyt katsomaan sarjaa, jos se osuu vastaan televisiosta kanavasurffatessa. Pidin molemmista edellisistä Paavo Pesusieni -leffoista, etenkin kun katsoin ne alkuvuodesta uudestaan, valmistautuakseni tätä kolmatta filmiä varten. Minua harmittikin, kun Paavo Pesusieni vapaalla jalalla siirrettiin ensi vuodelle ja sitten taas ilahduin, kun huomasin, että Netflix oli julkaisemassa leffan parin viikon sisällä. Katsoinkin Paavo Pesusieni vapaalla jalalla heti sen julkaisupäivänä.

Kun Paavo Pesusienen lemmikkietana Kari siepataan, hän ja Patrik Meritähti lähtevät seikkailulle etsimään tätä.

Vanhat tutut animaatiosarjan hahmot palaavat jälleen seikkailemaan ja ovat ihan yhtä sekopäisiä ja hilpeitä heppuja kuin ennenkin. Paavo Pesusieni (äänenä Tom Kenny) kadottaa elämänsä kenties tärkeimmän asian, lemmikkietanansa Karin, mikä onkin täydellinen motivaatio hahmolle jättää rapupiiraiden teko ja lähteä seikkailuun. Mukaansa Paavo ottaa tietenkin pöljän parhaan kaverinsa Patrik Meritähden (Bill Fagerbakke), mutta apuna toimivat välillä myös kyyninen Jalmari (Rodger Bumpass), tutkijaorava Sanna (Carolyn Lawrence), rahanahne johtaja Rapu (Clancy Brown), sekä jopa häijy Plankton (Mr. Lawrence). Paavo Pesusienen faneille tuttujen hahmojen uusi seikkailu tarjoaa takuuvarmasti riemua, mutta samalla näitä ylienergisiä hahmoja inhoaville leffasta aiheutuu lähinnä päänsärkyä.

     Muita Paavon ja kumppaneiden kohtaamia hahmoja ovat mm. Atlantiksen ylimielinen kuningas Poseidon (Matt Berry), tämän apuri Kansleri (Reggie Watts), juhlallisuuksia johtava Seremoniamestari (Tiffany Haddish), Sannan rakentama Otto-robotti (Awkwafina), sekä Paavoa ohjeistava arokierijä Risu, jonka roolissa nähdään Keanu Reeves. Siis ihan nähdään, eikä vain kuulla. Sympaattinen Reeves on nappivalinta viisauksia latelevaksi risukasaksi, eikä hän jää ainoaksi näyttelijäksi, joka tekee ihan kuvatun roolin filmissä...

Kuten elokuvan trailerista, julisteesta ja tämän arvostelun kuvista voi päätellä, toisin kuin animaatiosarja ja edelliset elokuvat, Paavo Pesusieni vapaalla jalalla on animoitu täysin tietokoneella käsin piirretyn animaation sijaan. Jo Paavo Pesusieni kuivalla maalla sisälsi tietokoneanimoidun loppuhuipennuksen ja se on selvästi toiminut tekijöiden kokeiluna, kuinka nämä seikkailut toimisivat digimuodossa. Vaikka aluksi harmittelinkin uutta toteutusta (etenkin sen takia, että käsin piirretyt animaatiot ovat kuoleva laji), yllätyin, kuinka nopeasti totuin uuteen tyyliin. Paavo Pesusieni on alusta alkaen tunnettu sekopäisestä, värikylläisestä ja yliampuvasta visuaalisuudestaan ja digianimaation voimin tekijät ovat voineet viedä homman astetta pidemmälle. Uusi leffa tykittääkin sellaista värikkyyden ja hulluuden juhlaa, että elokuva todella vaatii oikean mielentilan, jotta siitä voi nauttia täysin.

Vaikkei Paavo Pesusieni vapaalla jalalla lopulta ole mielestäni yhtä mainio teos kuin kaksi edellistä Paavo Pesusienen elokuvaa, on se silti oikein kelvollinen ja hilpeä uusi seikkailu. Hupia löytyy taas niin lapsille kuin aikuisillekin. Etenkin elokuvan ensimmäisen puoliskon aikana saa nauraa ties mille absurdeille ja pöhköille jutuille. Paavon ja Patrikin matka nostaa leveän hymyn kasvoille alusta alkaen, mikä ei haihdu ennen filmin päättymistä. Täysin loppuun asti riemu ei kanna, eivätkä viimeiset puoli tuntia tarjoa enää samalla lailla hulvattomuuksia. Loppupäässä leffa kuitenkin tuo mukaan hyvää sanomaa ystävyydestä ja ystävällisyydestä. Samalla elokuva päätyy myös mainostamaan tulevaa lisäosasarjaa Paavosta ja kavereista lapsina, vielä suomentamatonta Kamp Koral: SpongeBob's Under Yearsia, jonka on tarkoitus alkaa ensi vuonna. Vaikka hahmot ovatkin ihan suloisia muksuina, olivat lapsikohtaukset lähinnä mukavat takaumat, enkä jaksaisi kokonaista sarjaa katsoa hahmojen lapsiversioista.

Elokuvan tarina pitää toimivasti mukanaan ja siitä löytyy veikeää seikkailuhenkeä. Loppujen lopuksi tarina on kuitenkin pelkkä kehys, jonka sisällä tekijät voivat hullutella mielensä mukaan. Vaikka käsikirjoittajat eivät ihan pidä tasoa yllä loppuun saakka, onnistuvat he silti tarjoamaan paljon iloa kaikenikäisille. Ohjaajat pitävät tunnelmaa korkealla ja äänimaailmakin on oivallinen. Musiikeista vastaavat Steve Mazarro ja Hans Zimmer (kyllä, luitte oikein, Zimmer on ollut säveltämässä musiikkeja Paavo Pesusienen elokuvaan) tekevät kelpo työtä hyväntuulisten melodioidensa kanssa. Tutut sävelmät sarjasta ovat mukana, mutta tunnuskappaleesta kuullaan hyvin erilainen versio lopputekstien aikana.

Yhteenveto: Paavo Pesusieni vapaalla jalalla on mainio animaatioseikkailu, mikä viihdyttää niin lapsia kuin vanhempiakin Paavon faneja. Tuttu absurdi ja pöljä meno on läsnä ja katsojalta vaaditaankin tiettyä mielentilaa, jotta paikoitellen ylikierroksilla käyvästä meiningistä voi todella nauttia. Elokuvan alkupää tarjoaa paljon hilpeitä hetkiä ja veikeän seikkailun tuntua. Peräkkäin nähtävät cameot tutuilta julkimoilta riemastuttavat etenkin aikuiskatsojia. Viimeinen puolituntinen ei ole enää yhtä riemastuttava ja loppupäässä nähtävät takaumat hahmoista lapsina tuntuvat jopa liikaa lisäosasarjan mainostamiselta. Lopusta kuitenkin löytyy sopivasti sydäntä ja mukavaa viestiä ystävyydestä. Animaatiojälki on loistokasta ja tietokoneanimaatiohon tottuu nopeasti, vaikka kuinka kannattaisikin käsin piirrettyä jälkeä. Ääninäyttelijät pistävät jälleen kerran parastaan tutuissa rooleissaan. Tekijöillä on selvästi yhä hauskaa Paavo Pesusienen tarinoita väsätessään ja sama hauskuus välittyy myös kotikatsomoon. Jos siis perheestänne löytyy minkä tahansa ikäisiä Paavo Pesusieni -faneja tai pidät itse näistä leffoista ja sarjasta, suosittelen oikein lämpimästi Paavo Pesusieni vapaalla jalalla -leffan katselua. Se on juurikin se piristysruiske, mitä alati synkkenevät syysillat ja vielä synkempi nykyinen maailmantilanne kaipaavat!

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 6.11.2020

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

The SpongeBob Movie: Sponge on the Run, 2020, Paramount Animation, Nickeloden Movies, United Plankton Pictures

Arvostelu: Paavo Pesusieni kuivalla maalla (The SpongeBob Movie: Sponge Out of Water - 2015)

PAAVO PESUSIENI KUIVALLA MAALLA

THE SPONGEBOB MOVIE: SPONGE OUT OF WATER

Ohjaus: Paul Tibbitt ja Mike Mitchell
Pääosissa: Tom Kenny, Mr. Lawrence, Antonio Banderas, Clancy Brown, Bill Fagerbakke, Carolyn Lawrence, Rodger Bumpass, Matt Berry ja Jill Talley
Genre: animaatio, komedia, seikkailu
Kesto: 1 tunti 32 minuuttia
Ikäraja: 7

"Muutama arvostelu myöhemmin..."

Stephen Hillenburgin luomaan huippusuosittuun Paavo Pesusieni -animaatiosarjaan (SpongeBob SquarePants - 1999-) perustuva filmi Paavo Pesusieni -elokuva (The SpongeBob SquarePants Movie) nautti myös menestyksestä, ilmestyessään vuonna 2004. Elokuvan teko oli kuitenkin jättiprojekti, minkä vuoksi itse sarjan teko piti keskeyttää hetkeksi, joten tekijät eivät heti halunneet tehdä toista leffaa, vaan päättivät keskittyä sarjaan. Vuonna 2010 Nickelodeon-yhtiö alkoi kuitenkin suunnittelemaan uutta Paavo Pesusieni -leffaa, toivoen voivansa tehdä sen yhteistyössä Paramount Picturesin kanssa. Paramount ei kuitenkaan ollut aluksi kiinnostunut, kunnes seuraavana vuonna yhtiö perusti oman animaatiofirmansa Paramount Animationin. Vuonna 2012 ilmoitettiin, että yhtiöt olivat päässeet sopuun ja uusi elokuva oli tulossa. Animointi alkoi ja myös oikeiden näyttelijöiden kanssa käytävät kuvaukset lähtivät käyntiin syksyllä 2013. Lopulta Paavo Pesusieni kuivalla maalla -nimen saanut filmi ilmestyi alkuvuodesta 2015 ja sekin onnistui olemaan iso menestys, mistä kriitikotkin pitivät. Itse en käynyt katsomassa elokuvaa leffateatterissa, vaan katsoin sen vasta myöhemmin samana vuonna vuokralta, enkä erityisemmin pitänyt siitä, enkä ole katsonut sitä uudestaan. Kuitenkin kun leffasarja saamassa jatkoa uudella elokuvalla Paavo Pesusieni vapaalla jalalla (The SpongeBob Movie: Sponge On the Run - 2021), päätin katsoa kaksi aiempaa filmiä uudestaan. Pari viikkoa ensimmäisen Paavo Pesusieni -elokuvan jälkeen katsoin Paavo Pesusieni kuivalla maalla.

Kallisarvoisen rapupiirasen resepti katoaa ja koko Tangala ajautuu kaaokseen, syyttäen Planktonia varkaudesta. Tällä kertaa Plankton taitaa kuitenkin olla syytön ja Paavo Pesusieni päättää auttaa häntä selvittämään, kuka todellisuudessa on ryöstön takana?

Tutut Paavo Pesusieni -sarjan hahmot tekevät tietty paluun, alkaen tottakai itse Paavo Pesusienestä (äänenä Tom Kenny). Yleensä lapsellisena hölmönä tunnettu Paavo on tässä leffassa urhoollisempi sankaritapaus, joka päättää heti tehdä kaikkensa pelastaakseen rapupiirasen reseptin ja samalla koko Tangalan. Parissa kohtaa Paavo hekottelee tyhmille jutuille, mikä saa herkästi nostettua hymyn katsojan huulille. Tai pistää raivon hitaasti kiehumaan, riippuen katsojasta.
     Paavon paras kaveri Patrick Tähti (Bill Fagerbakke) ehtii hölmöilemään Paavonkin puolesta, vaikka hänen ruutuaikansa on lopulta aika vähäinen. Viime filmissä täysin sivuun jäänyt Sanna-orava (Carolyn Lawrence) nousee isommin esille tällä kertaa, mutta kyyninen Jalmari Kalmari (Rodger Bumpass) pysyttelee muiden varjossa. Ravunkuori-ravintolan johtaja Rapukin (Clancy Brown) saa vähän tekemistä - lähinnä hän vain johtaa vihaista apokalyptista väkijoukkoa metsästämään epäilemäänsä syyllistä, Planktonia (Mr. Lawrence). Yllättäen Plankton nousee huomattavasti isompaan rooliin, lähtiessään seikkailuun Paavon kanssa. Kaksikon matkaa onkin mainiota seurata, etenkin kun he alkavat oppia asioita toisiltaan.
     Lisäksi elokuvassa nähdään myös Antonio Banderas ei-animaatiohahmona, merirosvo Purilaispartana, joka kertoo lokkiystävilleen elokuvan tarinaa. Ja koska eihän Paavo Pesusienen tekijöitä kiinnosta selkeä loogisuus, Purilaisparta myös hyppää mukaan tarinaan, jota hän lukee samanaikaisesti muille. Banderas sopii passelisti rooliinsa, kunhan muistaa, että kyseessä on pääasiassa lastenleffa ja hänen hahmonsa on tarkoituskin olla hieman nolo.

Paavo Pesusieni kuivalla maalla ei ole yhtä hyvä leffa kuin ensimmäinen Paavo Pesusieni -elokuva, mutta pidin siitä ilokseni tällä kerralla huomattavasti enemmän kuin viimeksi. Edellisen osan tavoin katsoin tämänkin filmin keskellä yötä, jolloin väsyneet, mutta energiset aivoni todella reagoivat leffaan voimakkaasti. Elokuva on todella hullunkurinen ja hitaasti, mutta varmasti se vääntää nuppeja yhä vain isommin kohti kaakkoa. Leffa ei ala koskaan toistamaan itseään, vaan se tarjoaa kaiken aikaa jotain uutta ja hämmentävää sekoittamaan soppaa. Elokuva ei suostu pysymään paikoillaan, vaan se revittelee kunnolla, vieden Paavon ja kumppanit täysin uusiin sfääreihin. Puolentoista tunnin aikana ehtii tapahtumaan vaikka ja mitä - vaikkakin täytyy harmillisesti todeta, etteivät sarjasta tutut "muutama hetki myöhemmin" -tyyppiset tekstit tee paluuta, eikä leffassa nähdä mahtavia (ja samanaikaisesti häiritseviä) superlähikuvia joistain ällöttävistä asioista.

Filmi tarjoaa suurta riemua lapsille, mutta myös aikuisille. Paikoitellen voi jopa olla, että aikuinen saattaa viihtyä sen parissa enemmän, kun elokuva muuttuu aikamoiseksi psykedeeliseksi "tripiksi". On hämmentävää, että Paavo Pesusienen leffa, mikä yleensä mielletään vain lasten hömpäksi, voikin olla näin hypnotisoiva ja varmasti etenkin pössyttelijöiden makuun. Nauraa saa paljon ja leffasta löytyy useita täysin älyvapaita, mutta juuri siksi niin nerokkaita hetkiä. Suomikin tulee jostain syystä mainittua. Torille! Vauhdikasta toimintaa on luvassa ja sitäkin löytyy monipuolisesti. Ensimmäisellä katselukerralla en pitänyt loppuhuipennuksesta lainkaan, mutta tällä kertaa se toimi kirsikkana kakun päällä. Leffaa katsoessani en voinut olla viihtymättä ja pohtimatta, mitäköhän jännää tekijät seuraavaksi keksivät?

Toisin kuin elokuvan mainokset antoivat ymmärtää, ei Paavo Pesusieni kuivalla maalla ole digianimoitu leffa - ei ainakaan täysin. Suuri osa elokuvasta näyttää perinteiseltä Paavo Pesusieneltä, käsin piirretyn animaationsa kautta, mutta mukana on myös nukkeanimaatiota, sekä loppuhuipennus, missä digiversiot hahmoista seikkailevat oikeiden ihmisten maailmassa. Viime katselulla en tosiaan pitänyt yhtään muutoksesta tietokoneanimaatioon, mutta tällä kertaa tyylin muuttelu piti leffaa raikkaana vieläkin enemmän. Elokuva näyttääkin visuaalisesti pääasiassa hyvältä, vaikka jotkut taustakangasefektit ovat selvästi nähtävissä. Äänipuolikin on kunnossa ja äänitehosteista löytyy omat huumoripuolensa. Ohjaajakaksikko Paul Tibbitt ja loppuhuipennuksesta vastaava Mike Mitchell tekevät hyvää työtä tunnelman kanssa ja pitäessään sekopäistä kokonaisuutta kasassa. Käsikirjoittajat Jonathan Aibel ja Glenn Berger ovat keksineet veikeitä käänteitä ja hassutelleet tosissaan. Kun itse Paavo Pesusieni -sarjaa on tehty jo yli 200 jaksoa, on uudenlaisten tarinoiden keksiminen varmasti vaikea prosessi.

Yhteenveto: Paavo Pesusieni kuivalla maalla on veikeä animaatioseikkailu, mistä löytyy hilpeyttä niin lapsille kuin aikuisillekin. Paikoitellen leffa voi jopa toimia aikuisille paremmin, eivätkä lapset välttämättä saa kaikkea irti tietyistä psykedeelisyyksistä. Nupit väännetään kunnolla kohti kaakkoa, eikä elokuva suostu missään kohtaa hidastamaan tahtiaan. Pähkähulluja juttuja tulee mukaan kaiken aikaa ja tyylikin vaihtelee pitkin leffaa. Meno pysyy kuitenkin tarkkaan hallittuna ja muutokset pitävät homman koko ajan raikkaana. Hauskuutta ja seikkailuhenkeä riittää tosissaan. Animaatiojälki on oivallista ja loppuhuipennuksen digiversiot hahmoista toimivat yllättävänkin hyvin. Edellisen osan tavoin Paavo Pesusieni kuivalla maalla -leffaa voi suositella kaikille Paavon faneille vauvasta mummoon taikka vaariin. Jäänkin nyt mielenkiinnolla odottamaan, pystyvätkö tekijät toistamaan kahden ensimmäisen osan oivallisuuden tulevassa Paavo Pesusieni vapaalla jalalla -elokuvassa. Valitettavasti koronaviruksen takia sitä joudutaan odottamaan vielä ensi vuoteen saakka...

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 6.2.2020
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
The SpongeBob Movie: Sponge Out of Water, 2015, Paramount Animation, Nickelodeon Movies, United Plankton Pictures, Disruption Entertainment, Rough Draft Korea, Six Point Harness, Film Victoria, Viacom International

Arvostelu: Paavo Pesusieni -elokuva (The SpongeBob SquarePants Movie - 2004)

PAAVO PESUSIENI -ELOKUVA

THE SPONGEBOB SQUAREPANTS MOVIE

Ohjaus: Stephen Hillenburg ja Mark Osborne
Pääosissa: Tom Kenny, Bill Fagerbakke, Clancy Brown, Rodger Bumpass, Mr. Lawrence, Alec Baldwin, Jeffrey Tambor, Scarlett Johansson, Jill Talley, Carolyn Lawrence ja David Hasselhoff
Genre: animaatio, komedia, seikkailu
Kesto: 1 tunti 27 minuuttia
Ikäraja: S

Stephen Hillenburgin luoma animaatiosarja Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) nousi nopeasti valtavaan suosioon, kun se alkoi pyöriä televisioissa vuonna 1999 - niinkin suureen suosioon, että sarjaa tehdään yhä! Sarjaa pyörittävä Nickelodeon pyysi hyvin nopeasti Hillenburgia keksimään koko illan elokuvan hahmosta, mutta pitkän ajan Hillenburg kieltäytyi. Hän ei uskonut, että Paavon seikkailut toimisivat niin pitkäksi ajaksi venytettynä, mutta lopulta hän keksi idean elokuvaan ja alkoi työstämään sitä. Sarjan teko keskeytettiin filmin työstämisen ajaksi, sillä Hillenburg halusi samojen tekijöiden olevan mukana elokuvassa, jotta se tuntuisi mahdollisimman samalta kuin sarja. Lopulta Paavo Pesusieni -elokuva sai ensi-iltansa marraskuussa 2004 (Suomeen se tosin saapui vasta vuotta myöhemmin suoraan DVD:llä) ja se oli suuri hitti, mitä monet kriitikotkin kehuivat. Itse katsoin lapsena paljon Paavo Pesusieni -sarjaa ja luultavasti näin leffankin silloin. Olen katsonut elokuvan ainakin kerran uudestaan, mutta viime kerrasta on jo kuusi vuotta. Uuden Paavo Pesusieni -leffan, Paavo Pesusieni vapaalla jalalla (The SpongeBob Movie: Sponge on the Run - 2021) oli tarkoitus ilmestyä nyt elokuussa, mutta koska sen julkaisu siirrettiin koronaviruksen takia ensi vuoteen, päätin katsoa aiemmat kaksi leffaa uudestaan. Katsoinkin ensimmäisen Paavo Pesusieni -elokuvan eräänä yönä ja en tiedä, oliko kyseessä aidosti hyvä leffa, vai olinko vain todella väsyneen ylienerginen, mutta minulla oli erittäin hauskaa elokuvan parissa.

Ilkikurinen Plankton lavastaa johtaja Ravun kuningas Neptunuksen kruunun varastajaksi. Paavo Pesusieni ja hänen ystävänsä Patrick saavat kuusi päivää aikaa löytää kruunun tai muuten kuningas sulattaa johtaja Ravun!

Paavo Pesusieni -elokuva sisältää tietysti tutut hahmot Paavo Pesusieni -sarjasta, vaikkakin jostain syystä Sanna-orava (Carolyn Lawrence) hädintuskin esiintyy leffassa. Itse Paavo Pesusieni (äänenä Tom Kenny) on oma lapsellisen hyperenerginen itsensä, mikä joko naurattaa tai ärsyttää, katsojasta riippuen. Omasta mielestäni Paavo on aivan mahtava hahmo ja yksi harvoista äänekkäistä ja ylikierroksilla käyvistä leffahahmoista, joita jaksan katsoa pidemmänkin aikaa ärsyyntymättä. Jossain tämän pesusienen sisällä sykkii valtava sydän, mikä osaa lämmittää silloinkin, kun toivoisi, että Paavo olisi hetken hiljaa.
     Seikkailuunsa Paavo ottaa tietty mukaansa lähes yhtä energisen kaverinsa Patrick Tähden (Bill Fagerbakke), joka onnistuu olemaan vielä päähahmoakin urpompi tapaus. Kaksikko tarjoaa monet naurut, mutta itse pidän hauskimpina niitä kohtia, joissa toinen heittää oikeasti jotain yllättävänkin nokkelaa sekaan. Rapuravintolan rahanhimoinen johtaja Rapu (Clancy Brown) ja kyynikkojen suosikkihahmo Jalmari Kalmari (Rodger Bumpass) ovat mukana etenkin alkupäässä, mutta eivät valitettavasti pääse viihdyttämään pitkin leffaa. Rapupiirasen reseptiä havittelevalla Planktonilla (Mr. Lawrence) on taas kerran pahat mielessään ja tällä kertaa hänen suunnitelmansa voi ehkä jopa toimia...
     Muita hahmoja leffassa ovat mm. mahtava kuningas Neptunus (Jeffrey Tambor), tämän tytär prinsessa Minna (Scarlett Johansson), sekä Paavoa ja Patrickia jahtaava palkkionmetsästäjä (Alec Baldwin). Kuningas Neptunus on hauska tapaus, jaellessaan kuolemantuomioita tuosta vain ja myös palkkionmetsästäjä tarjoaa parit hörähdykset yliampuvalla äijäilyllään. Prinsessa Minna on sen sijaan tylsä tapaus, eikä herätä naurun naurua katsojassa.

Hahmojensa tavoin koko Paavo Pesusieni -elokuva jakaa katsojansa vahvasti kahtia. Toisille leffa on ärsyttävää sekoilua ja toiselle se tarjoaa paljon hupia. Itse yllätyin todella iloisesti siitä, että kuulun edelleen jälkimmäiseen porukkaan. Kun katsoo elokuvaa sellaisessa väsymystilassa, missä kaikki on liiankin hauskaa, toimii tämä selvästi parhaiten. Paavon seikkailut vaativat tietyn mielentilan ja väsyneen ylienergisenä saavutin sen. Nirvanan. Naureskelin välillä lähes vedet silmissä hahmojen toilailuille, meinasin taputtaa tiettyjen nerokkuuksien aikana ja tanssijalkaani alkoi vipattaa Hupsu-Heikki -laulun soidessa. Meno ei ole vain lapsellista kohellusta, vaan filmi tarjoaa aidosti hauskoja hetkiä myös aikuiskatsojille. Itse riemastuin suuresti, kun Paavo herää aamulla hirveästä sokerikrapulasta, vietettyään koko yön jäätelöbaarissa. Myös sarjasta tutut "muutama hetki myöhemmin" -tyyppiset välitekstit ja häiritsevän yksityiskohtaiset ja paikoitellen jopa ällöttävät lähikuvat ties mistä asioista saivat minut hilpeäksi.

Sarjan luoja, elokuvan toinen ohjaaja ja yksi käsikirjoittajista Stephen Hillenburg oli täysin turhaan huolissaan siitä, voiko sarjaa kääntää elokuvan muotoon. Tuttu ja mahtava Paavo Pesusieni -henki on läsnä läpi leffan, eikä aika käy koskaan pitkäksi. Puolentoista tunnin elokuva viihdyttää koko kestonsa ajan. Tällä kestolla tekijät pystyvät paremmassa rauhassa keskittyä juonen kertomiseen, eikä tarinalle synny kiire. Tekijät onnistuvat myös tarjoamaan ihan loppuun asti ties kuinka kummallisia ja päättömiä vetoja, jolloin elokuva ei ala toistamaan samoja juttuja ja pysyy loppuun asti raikkaana. Leffasta myös löytyy toimivia viestejä siitä, että on täysin ok olla lapsellinen, eikä vakavasti otettavan aikuisen esittäminen ole välttämätöntä, jotta voi onnistua elämässä.

Animaatiotyyli on hyvin samanlaista kuin Paavo Pesusieni -sarjassa, mutta paikoitellen yksityiskohtien määrästä huomaa, että tekijöillä on ollut isompi budjetti käytössään elokuvaa varten. Hahmot ovat visuaalisestikin veikeät omat itsensä ja Tangala on pysynyt ennallaan. Värien käyttö on taidokasta läpi elokuvan ja jossain kohtaa filmi uskaltautuu käymään synkemmissäkin vesissä - pitäen kuitenkin lapsiystävällisyytensä yllä. Hillenburgin ja monen muun käsikirjoitus ei muutu usean kokin sopaksi huonolla tavalla, vaan kirjoittajat ovat luoneet mainion ja mukaansatempaavan seikkailun täynnä hulvattomia vitsejä. Äänipuolikin on hyvin rakennettu ja Gregor Narholzin säveltämät musiikit ovat tuttuja, aurinkorantamaisia melodioita.

Yhteenveto: Paavo Pesusieni -elokuva tarjoaa oivaa viihdettä koko perheelle ja jaksaa naurattaa etenkin väsyneen ylienergisessä tilassa. Sarjasta tuttu henki on kaiken aikaa läsnä ja sarjan luoja Stephen Hillenburg oli turhaan huolissaan siitä, että sarja ei kääntyisi elokuvan muotoon. Filmi tarjoaa hilpeyttä läpi leffan hullunkurisilla, absurdeilla, hölmöillä ja aidosti nokkelilla jutuillaan. Samoja outouksia ei toistella, vaan meno pysyy raikkaana loppuun saakka. Tarina pitää hyvin mukanaan ja puolentoista tunnin kesto antaa tekijöille paremmin aikaa keskittyä kertomukseen ja hahmoihin kuin sarjan lyhyissä jaksoissa. Animaatiotyyli on mahtavan vekkulimainen ja värikäs visuaalisuus tekee leffasta erittäin miellyttävän seurata. Energisen menonsa ja sitäkin ylikierroksilla käyvien hahmojensa takia Paavo Pesusieni -elokuva ei sovellu kaikille ja se todella tarvitseekin oikean mielentilan, jotta leffasta voi nauttia. Jos sarja on ollut mieleen, suosittelen erittäin lämpimästi katsomaan elokuvan, jos se on vielä näkemättä. Tai katsomaan uudestaan, jos viime kerrasta on kulunut aikaa. Leffa on yhä mainio.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 23.1.2020
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
The SpongeBob SquarePants Movie, 2004, Paramount Pictures, Nickelodeon Movies, United Plankton Pictures, Nickelodeon Network, Nickelodeon Digital Animation Studios, Nickelodeon Animation Studios