lauantai 22. huhtikuuta 2017

Arvostelu: Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous (Pirates of the Caribbean: The Curse of the Black Pearl - 2003)

PIRATES OF THE CARIBBEAN: MUSTAN HELMEN KIROUS

PIRATES OF THE CARIBBEAN: THE CURSE OF THE BLACK PEARL



Ohjaus: Gore Verbinski
Pääosissa: Johnny Depp, Orlando Bloom, Keira Knightley, Geoffrey Rush, Jack Davenport, Kevin McNally, Jonathan Pryce, Lee Arenberg, Mackenzie Crook ja Zoe Saldana
Genre: fantasia, seikkailu, toiminta
Kesto: 2 tuntia 23 minuuttia
Ikäraja: 12

Pirates of the Caribbean: The Curse of the Black Pearl, eli suomalaisittain Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous perustuu Walt Disneyn neljässä eri teemapuistossa sijaitseviin vesilaitteisiin "Pirates of the Caribbean". Elokuvan ennustettiin menestyvän huonosti, sillä merirosvoelokuvat eivät olleet myyneet aikoihin. Toisin kuitenkin kävi ja Mustan helmen kirous oli järkälemäinen hitti. Elokuva sai viisi Oscar-ehdokkuutta, mm. paras miespääosa ja parhaat tehosteet, muttei voittanut niistä ainuttakaan. Elokuva voitti kuitenkin useita muita palkintoja ja siitä puhuttiin kesän 2003 parhaana kassamagneettileffana. Itse näin elokuvan muistaakseni vuonna 2005, aluksi jokseenkin salaa, mutta jo puolen tunnin kohdalla minut huomattiin ja minulta kysyttiin haluanko katsoa leffan loppuun. Tottakai halusin, sillä näkemäni oli siihen mennessä ollut huikeaa. Olen katsonut elokuvan useasti uudestaan ja sillä on tärkeä paikka nuoruuteni elokuvissa. Nyt kun Pirates of the Caribbean -sarjaan (2003-) on ilmestymässä uusi osa, Pirates of the Caribbean: Salazar's Revenge (Pirates of the Caribbean: Dead Men Tell No Tales - 2017), täytyi tietenkin katsoa koko sarja läpi uudestaan ja arvostella leffat. Senhän tein erittäin mieluusti!

Merirosvo Jack Sparrow ja seppä Will Turner lähtevät pelastamaan kuvernööri Swannin Elizabeth-tytärtä, jonka Musta helmi -merirosvolaivan kirottu miehistö on siepannut.

Jack Sparrowia näyttelee Johnny Depp, joka tekee ehdottomasti parhaan roolisuorituksensa! Deppin luoma luonne sopii omituiselle piraatille täydellisesti. Sparrow on aika dramaattinen tapaus. Hän kehuskelee itseään ja hänen eleensä ovat mahtailevia. Sparrow on ehdottomasti yksi parhaista antisankarihahmoista koskaan. Hän ajaa omaa etuaan ja hyödyntää muita voittaakseen. Tällä lailla se kuulostaa tietty pahalta, mutta oikeasti Sparrow on hulvaton, hömelö mutta nerokas ja loistava tyyppi, josta ei voi olla pitämättä. Deppin roolisuoritusta voi kehua vaikka kuinka paljon, eikä hänen esiintymisessään tässä leffassa ole mitään huonoa. Hän on miettinyt tarkkaan kaiken puhetyylistään elekieleensä. Sparrow huojuu paljon, joten hän vaikuttaa olevan kaiken aikaa humalassa. Se ei olisi ihme, sillä hänet nähdään useasti juomassa rommia. Depp on täydellinen elokuvan päähenkilöksi ja olisi vaikea kuvitella ketään muuta Jack Sparrow'n rooliin. Sparrow kokee pakkomiellettä korjata kaikkien puheessa sen faktan, että hän on KAPTEENI Jack Sparrow, eikä pelkkä Jack Sparrow, vaikka hänellä ei olekaan elokuvan alussa laivaa tai miehistöä.
     Kuvernöörin tytärtä, Elizabeth Swannia esittää Keira Knightley, josta en erityisemmin välitä näyttelijänä, mutta tässä hän suoriutuu osastaan mainiosti. Mustan helmen kirouksessa Knightley vaikuttaa vielä nuorelta lupaukselta - hän oli nimittäin alle kahdeksantoistavuotias elokuvan kuvauksissa. Elizabeth on elänyt aina hemmotellusti, mihin hän on kyllästynyt. Häntä kiehtovat merirosvot ja hän haluaisi lähteä elämään vapaampaa elämää merelle, eikä tehdä aina, miten muut haluavat. Vaikka Elizabeth on hemmoteltu ja onkin merirosvojen vankina, hän ei ole vain "neito pulassa" -tapaus, vaan hän on päättäväinen ja rohkea. Hän yrittääkin päästä pakoon laivalta. Itse kuvernööri Swannina nähdään Jonathan Pryce, joka on täysin pihalla siitä, mistä hänen tyttärensä haaveilee.





Taru sormusten herrasta -trilogiasta (The Lord of the Rings - 2001-2003) tuttu Orlando "Legolas" Bloom näyttelee seppä Will Turneria, joka on ollut vuosia rakastunut Elizabethiin, muttei uskalla tehdä asian eteen mitään, sillä Elizabeth on paljon korkea-arvoisempi. Will on tavallaan elokuvan sankari, sillä hän on se, joka kiitää pelastamaan pulassa olevaa neitokaista. Hän on totisempi hahmo kuin hölmöltä vaikuttava kapteeni Jack Sparrow, eikä siksi ole ihan yhtä mielenkiintoinen. Kuitenkin Willin ja Elizabethin pientä romanssia on kiinnostavaa seurata ja se tuo oman lisäyksensä seikkailuun ja toimintaan. Bloom on hyvä roolissaan, mutta Taru sormusten herrasta -fanina on vaikea nähdä häntä muuna kuin suippokorvaisena jousiampujahaltiana.
     Mustan helmen kapteeni, eli elokuvan pahis on Barbossa, jona nähdään Geoffrey Rush. Vaikka Barbossa onkin leffan päävastus, Elizabethin kidnappaaja ja merirosvo, ei hän tunnu täysin pahalta. Häijy ja armoton hän kyllä on, mutta hänestä löytyy muutakin ja hänen päämääränsä ei sinänsä ole paha. Hän nimittäin haluaa pelastaa miehistönsä kiroukselta. Kapteeni Barbossa on selvästi laivan fiksuin henkilö ja hänet nähdään useasti pyörittelemässä silmiään miehistönsä jäsenille. Rush sopii todella hyvin rooliin, ja hänenkin puhetyylinsä ja elekielensä ovat tarkkaan mietittyjä.
     Kapteeni Jack Sparrowia jahtaa kommodori Norrington (Jack Davenport), joka ei ole pahis, mutta on silti päähenkilöiden vastuksena. Onkin hauskaa, miten elokuvassa voi nähdä pahiksina sekä pahikset että hyvikset, kun päähenkilöt itse ovat lainsuojattomia. Kommodori Norrington on tavallaan tylsä hahmo, mutta silti tarpeellinen lisäys, sillä se että Sparrowia ja Willia jahdataan, tuo lisäjännitystä ja vaikeita tilanteita mukaan. Davenport istuu hyvin tärkeilevän miehen rooliin. Norrington on myös kiinnostunut Elizabethista, mutta tyttö ei tuntu lämpenevän hänelle. Tästä tekee hieman outoa se, että alussa kun nähdään Elizabeth lapsena, Norrington on jo aikuinen, eli hän on selvästi vanhempi. Toisaalta sellaiset suhteet taisivat olla siihen aikaan oikeasti normaaleja.
     Jack kerää itselleen miehistön, johon kuuluvat mm. viisas Sparrow'n tuttu, herra Gibbs (Kevin McNally), Sparrow'lle suuttunut Anamaria (Zoe Saldana), lyhyt Marty (Martin Klebba) ja mykkä Cotton (David Bailie), joka on opettanut papukaijansa puhumaan. Mukana on myös hahmoja, jotka eivät pääse oikeastaan millään lailla esille. Martyn rooli kasvaa seuraavassa osassa Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu (Pirates of the Caribbean: Dead Man's Chest - 2006).
     Kapteeni Barbossan miehistöön kuuluvat mm. pommeja heittelevä Jacoby (Vince Lozano), julman oloinen Koehler (Treva Etienne), sekä hölmöt Pintel (Lee Arenberg) ja Ragetti (Mackenzie Crook), jotka ovat isossa roolissa. Pintel on kaksikosta viisaampi, kun taas puusilmää käyttävä Ragetti on tyhmempi. Kummatkin ovat kuitenkin hömelöitä, mikä tekee heistä hauskoja tapauksia. Hauskuutta tuovat myös typerät brittisotilaat Murtogg (Giles New) ja Mullroy (Angus Barnett), jotka luulevat olevansa erittäin tärkeitä, mutteivät sitä oikeasti ole.




Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous sijoittuu 1700-luvun Karibianmerelle, jossa kuninkaallinen laivasto toimi Port Royalin satamakaupungissa ja merirosvot aiheuttivat harmeja vesillä. Sekä tavallisen väen että piraattien kesken kulkee huhu karmivasta Mustasta helmestä ja sen kirotusta miehistöstä. Aikoinaan laivan miehistö etsi käsiinsä Hernán Cortésin atsteekkikulta-aarteen, joka valitettavasti langetti kirouksen heidän ylleen. Miehistö olisi kuolematon siihen saakka, kunnes kaikki aarteen kultakolikot palautettaisiin takaisin arkkuun, josta ne on viety. Vaikka kuolemattomuus voisi kuulostaa hauskalta, sitä se ei elokuvassa ole. Miehistö ei enää tuntenut mitään, eikä kyennyt nauttimaan mistään, jolloin kaikesta tulee turhaa heille. Kuun valossa miehistön jäsenet muuttuvat luurangoiksi. Vaikka merirosvoja ovatkin, Mustan helmen miehistö ei tarkkaan mietittynä ole täynnä pahiksia, sillä he haluavat vain palata takaisin normaaleiksi. Valitettavasti he ovat valmiita tekemään mitä tahansa sen eteen ja viimeinen kultakolikko sattuu olemaan Elizabethin hallussa.

Elokuva yhdistää hienosti historiaa ja fantasiaa. Leffassa nähtävät Port Royal ja Tortuga-saari ovat todellisia paikkoja, ja siihen aikaan vesillä tosiaan liikkui paljon piraatteja. Jopa Hernán Cortés oli todellinen henkilö. Tämän takia lähtöasetelmat elokuvalle tuntuvat jokseenkin realistisilta, mutta kun kirous tulee selväksi, muuttuu elokuva puhtaaksi fiktiiviseksi seikkailukertomukseksi. Ja aivan törkeän hyväksi sellaiseksi! Jos on olemassa kirja, joka kertoo 2000-luvun parhaista seikkailuelokuvista, siellä pitäisi olla kärkisijoilla Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous. Tämä on nimittäin niin puhdas seikkailutarina kuin voi vain olla. Siinä on sankareita, pahiksia, antisankareita, romantiikkaa, toimintaa, jännitystä, mystisyyttä, eeppisyyttä, miekkailua, riemua, tanssahtelua, hoilaamista ja huumoria. Siitä ei puutu mitään, mitä seikkailuelokuvat tarvitsevat. Elokuvan näyttelijäsuoritukset ovat hyviä - parhaimmillaan jopa täydellisiä. Sen maailma luodaan hienosti. Hahmojen esittelyt tehdään mainiosti, etenkin kapteeni Jack Sparrow'n, jonka ensiesiintymisen muistaa varmasti. Leffa on myös todella yksityiskohtainen ja joka katselukerralla siitä huomaa jotain uutta. Elokuva on lähes kaksi ja puolituntinen, mutta se ei todellakaan tunnu niin pitkältä. Leffa ei ole koskaan tylsä, vaan se pitää kaiken aikaa mukanaan ja saa katsojat vaatimaan lisää.




Toimintakohtaukset ovat erittäin mainioita. Miekkojen heilutusta on mukana paljon, kuten myös laivojen välistä tykitystä. Viihdyttävyyttä taisteluosioihin lisää huumori, jota syntyy sekä tiettyjen hahmojen kohelluksesta että nokkelasta dialogista, jota esiintyy elokuvassa muutenkin paljon. Nauraa saa useaan otteeseen. Etenkin Sparrow'n repliikit ovat loistavasti keksitty ja on aika varmaa, että Depp on lisännyt joitain lausahduksia mukaan itse. Nerokkuutta löytyy useista kohtauksista ja katsojana hämmästelee usein tekijöiden kekseliäisyyttä. Jotkut jutut voivat tuntua todella hölmöiltä, mutta ne istuvat hienosti elokuvan maailmaan. Vaaran tuntua ja karmivuutta syntyy luurangoista, jotka olivat ensimmäisellä näkemiskerralla lapsena oikeasti pelottavia. Nykyään niissä näkee myös koomisuutta. Elokuvassa on myös muutamia karuja kohtia, joten perheen pienimmille se ei sovi. Yksi suosikkiasioistani elokuvassa on, että päähenkilöt tekevät yhteistyötä vain sen takia, että heidän omat päämääränsä ratkeavat helpommin, jos he toimivat yhdessä. Jack haluaa kostaa Barbossalle ja Will haluaa Elizabethin takaisin. Kumpaankin tilanteeseen liittyy Barbossa, joten he tarvitsevat toisiaan. Piraatit eivät kuitenkaan välitä kovin paljoa muista kuin itsestään, joten ystävyys voi kadota heti, kun oma päämäärä on saavutettu.

Pirates of the Caribbeanin maailma esitellään todella hyvin Mustan helmen kirouksessa. Kuninkaan miehien ja piraattien välistä kamppailua on selkeästi käyty jo vuosikymmeniä. Hauskaa on, että myös ryöstelevillä ja murhaavilla merirosvoilla on oma säännöstönsä, jota heidän täytyy noudattaa. Etenkin sovintopuhe-säädös tulee useasti esille. Säännöstöä laajennetaan myöhemmin sarjassa. Elokuvassa puhutaan myös muistakin asioista, joiden merkitys selviää vasta seuraavissa osissa. Will Turnerin isästä, Saappaanraksi Billista puhutaan hieman ja Davy Jonesin loukku (suomennettu leffassa Ahdin aitaksi), sekä Itä-Intian kauppakomppania mainitaan, jotka tulevat tärkeiksi vasta seuraavassa osassa. Singaporelle annetaan jonkinlaista mainetta ja tulevan elokuvan nimi "Dead Men Tell No Tales" huudahdetaan. Vaikka suurimmaksi osaksi maailma tuntuu koostuvan vain Port Royalista, Tortugasta ja Isla de Muertasta (jossa atsteekkiaarre sijaitsee), luo suuri Karibianmeri tunteen siitä, että tapahtumapaikka vaihtuu paljon.




Elokuvan on ohjannut Gore Verbinski, joka ohjasi tätä ennen mm. amerikkalaisversion kauhuleffa The Ringistä (2002). Verbinskilta löytyy todella paljon visiota huimia seikkailujuttuja kohtaan ja hän on saanut luotua huikean kokonaisuuden yhdessä taitavan tiimin kanssa. Nokkelista kohdista ja dialogista voi kiittää käsikirjoittajia Ted Elliottia ja Terry Rossiota. Elokuva on kuvattu taidokkaasti ja leikattu hyvin. Puvustuksella ja lavasteilla on tuotu hienosti ajankuvaa mukaan. Maskeeraukset ovat taidokkaasti toteutettuja. Vaikka elokuva on jo lähes viisitoista vuotta vanha, sen tehosteet ovat pysyneet hyvinä. Muutamassa kohdassa digitaalisuus näkyy, mutta se ei haittaa. Äänitehosteet tuovat lisätunnelmaa. Tunnelman pitää yllä myös upea musiikki, jonka sävellyksestä vastaavat Klaus Badelt ja Hans Zimmer. Etenkin elokuvan tunnusmusiikki on aivan täydellinen ja siitä löytyy eeppisyyttä ja seikkailuhenkeä. Kyseessä on mielestäni yksi parhaista soundtrackeista koskaan ja sitä kuuntelee mieluusti useaan otteeseen yksinäänkin. Itse asiassa kuuntelen elokuvan musiikkia juuri nyt!

Blu-rayn kuvanlaatu on erinomainen. Lisämateriaalina yksilevyisellä Blu-ray -julkaisulla on elokuvaan liittyviä tietoiskuja sisältävä "Scoundrels of the Sea", jonka voi katsoa elokuvan aikana tai erikseen.

Yhteenveto: Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous on yksi parhaista seikkailuelokuvista koskaan. Elokuva on äärimmäisen onnistunut, ottaen huomioon, että se pohjautuu huvipuistolaitteeseen. Sen tunnelma on saatu luotua todella osuvasti ja siitä löytyy jännitystä, toimintaa, romantiikkaa, huumoria ja muita loistavaan seikkailutarinaan tarvittavia asioita. Johnny Depp on täydellinen kapteeni Jack Sparrow'na ja hän on tehnyt hahmosta rakastettavan, vaikka hän onkin itsekäs ja ajaa omaa asiaansa. Muut näyttelijät ovat myös hyviä, mutta Depp korostuu upean roolityönsä takia, eikä mikään ihme, että hän oli Oscar-ehdokkaana Sparrow'n roolista. Maailma on hienosti mietitty. Nauraa saa useasti ja toimintakohtaukset ovat äärimmäisen viihdyttäviä. Elokuva ei tunnu kertaakaan tylsältä, vaikka kestääkin lähes kaksi ja puoli tuntia. Ohjaaja Gore Verbinski on todella tiennyt, mitä tekee. Visuaaliset tehosteet eivät ole kovin paljoa kärsineet vuosien varrella. Klaus Badeltin ja Hans Zimmerin säveltämä musiikki on erinomaista - etenkin leffan tunnuskappale on täydellinen. Suosittelen Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirousta seikkailuelokuvien ystäville - itse asiassa suosittelen sitä kaikille, sillä se on mielestäni niin hieno! Jo pelkästään Deppin roolityön takia se kannattaa vilkaista. Lopputekstien jälkeen nähdään lyhyt kohtaus, joten ei kannata pistää elokuvaa pois vielä, kun tekijöiden nimet ilmestyvät ruutuun!




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 21.2.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.pirates.wikia.com
Pirates of the Caribbean: The Curse of the Black Pearl, 2003, Walt Disney Pictures, Jerry Bruckheimer Films


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti