Arvostelu: Fast & Furious 8 (The Fate of the Furious - 2017)

FAST & FURIOUS 8

THE FATE OF THE FURIOUS

Ohjaus: F. Gary Gray
Pääosissa: Vin Diesel, Dwayne Johnson, Jason Statham, Michelle Rodriguez, Tyrese Gibson, Ludacris, Nathalie Emmanuel, Charlize Theron, Kurt Russell, Scott Eastwood, Kristofer Hivju ja Elsa Pataky
Genre: toiminta
Kesto: 2 tuntia 16 minuuttia
Ikäraja: 12

Vaikka vuonna 2001 ilmestynyt kaahailuleffa Hurjapäät (The Fast and the Furious) oli hitti, ei kukaan voinut uskoa, että jonain päivänä ilmestyisi sarjan KAHDEKSAS osa. Näin kuitenkin on tapahtunut ja The Fate of the Furious - tai kuten se Eurooppaan saapui tylsällä nimellä Fast & Furious 8 - sai juuri ensi-iltansa. Lehdistönäytökseen en mennyt, sillä kun katsoin aiemmat sarjan osat läpi, tyttöystäväni katsoi ne kanssani ja koska hänen kiinnostuksensa sarjaa kohtaan heräsi, sovimme menevämme katsomaan uuden elokuvan yhdessä. Fast & Furious 8 ei kuulunut minun Vuoden 2017 odotetuimmat elokuvat -listalle, mutta olen kuitenkin jollain lailla odottanut sitä aina siitä hetkestä, kun kävin katsomassa Fast & Furious 7:n (Furious 7 - 2015). Eniten minua tietenkin kiinnosti tietää, miten yhden sarjan tärkeimmän hahmon näyttelijän, Paul Walkerin, kuolema käsiteltäisiin tässä osassa? Olisiko hahmo mukana leffassa ja jos on, niin kuinka isossa roolissa ja kuka häntä esittää? Toiseksi halusin tietää, kuinka edellisen teoksen älyvapaat stuntit ja toimintapätkät ylitettäisiin tässä? Kun ensimmäinen trailer ilmestyi, en ollut erityisen innoissani, vaikka monet kohdat näyttivät ihan hyviltä. En oikein pitänyt siitä, mikä leffan juoni tuntui trailerin perusteella olevan. Positiivisin mielin menin kuitenkin katsomaan Fast & Furious 8:n, toivoen lähinnä näkeväni tyylikkään toimintaelokuvan.

HUOM! Tämä arvostelu sisältää SPOILEREITA koskien sarjan edellisiä osia Hurjapäät, 2 Fast 2 Furious (2003), Hurjapäät: Tokio Drift (The Fast and the Furious: Tokyo Drift - 2006), Fast & Furious (2009), Fast & Furious 5 (Fast Five - 2011), Fast & Furious 6 (2013) ja Fast & Furious 7!

Dominic Torettoa kiristetään kääntämään selkänsä tiimilleen ja tekemään hommia kyberterroristi Cipherille. Tiimi ei kuitenkaan hyväksy tätä, vaan yrittää kaikkensa estääkseen Cipherin pahat aikomukset ja ennen kaikkea saadakseen Domin takaisin.

Vin Dieselin näyttelemä Dom Toretto nähdään tosiaan lähes koko elokuvan ajan pahisten puolella, vaikkei hän mikään pahis olekaan. Ennen leffan näkemistä en pitänyt ideasta, että Dom kääntyisi tiimiään vastaan, joka on Domille kuin perhe ja perhehän on Domille maailman tärkein asia, joten leffan juoni sotisi kokonaan Domin ajatusmaailmaa vastaan. Kuitenkin elokuvassa on annettu todella hyvä syy siihen, miksi Domin täytyy tehdä, miten hän tekee. Leffan aikana hahmo pääsee näyttämään useaan otteeseen, miksi hän on ollut aikoinaan katuajojen kingi, mitä hän on tietenkin edelleen. Dieselin roolisuoritus on mainio, eikä kukaan voisi vetää roolia paremmin kuin hän.
     Dwayne Johnsonin esittämän agentti Hobbsin roolia on kasvatettu huomattavasti, etenkin jos miettii, että hän vietti lähes koko edellisen leffan sairaalassa. Fast & Furious 5:ssä Hobbs oli toimiva hahmo, sillä hän tuntui ensimmäiseltä kunnon vastukselta Domille, mutta kun hahmo liittoutui Domin tiimin kanssa Fast & Furious 6:ssa, hänestä tuli hieman tylsä. Onkin siis yllättävää, että Hobbs on yksi parhaimmista asioista leffassa. Ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että Johnson oikeasti nauttii olostaan sarjassa, eikä Hobbs ole sama yrmyilijä kuin aiemmin, vaan tuntuu kuuluvan tiimiin siinä missä muutkin.

Kaikkein yllättävintä on kuitenkin, että leffan (ehkä) parhaaksi hahmoksi nousee Fast & Furious 7:n pahis, eli Jason Stathamin näyttelemä Deckard Shaw. Edellisessä osassa hahmo kulki tylyn pärstänsä kanssa eteenpäin, eikä hahmona oikein jäänyt mieleen. Vaikka hahmon tyly ilme on edelleen mukana, hahmosta on tehty paljon hauskempi, jolloin hän voittaa katsojan useassa kohtauksessa puolelleen. Parhaat naurut leffan aikana saa Hobbsin ja Deckardin yhteisistä kohtauksista, joissa he jatkuvasti uhoavat toisilleen. Deckardilla on aivan loistavia soolokohtia loppupäässä leffaa. Hahmon roolia on muutettu huomattavasti, sillä hän liittoutuu tiimin kanssa etsimään Domia ja minun puolestani hän voi pysyä tiimissä, jos hahmo pysyy samanlaisena.
     Edellisistä osista tuttu Domin tiimi, eli Letty (Michelle Rodriguez), Roman (Tyrese Gibson) ja Tej (Ludacris) ovat tietty mukana ja outoa kyllä, myös Fast & Furious 7:ssä esitelty hakkerihahmo Ramsey (Nathalie Emmanuel) on otettu tiimiin mukaan. Välillä Ramseysta on hyötyä, mutta hahmona hän ei ole kovin kiinnostava ja katsojana toivoisi, että Tej olisi ryhmän ainoa nörtti. Letty pääsee useasti toimintaan ja osoittaa olevansa kova mimmi, jos tarve vaatii - mitä tapahtuu leffassa usein. Roman on sama vanha moottoriturpa. Välillä hän ärsyttää, sillä hän huutaa paljon, mutta onneksi häneltä löytyy paljon hauskoja hetkiä.
     Elokuvan pahiksena, eli Cipherina nähdään Charlize Theron. Kun kuulin, että Theron on valittu Fast & Furious 8:n pahikseksi, mieleeni tuli hänen roolinsa hurjasteluelokuvassa Mad Max: Fury Road (2015) ja ajattelin, että juttu voisi toimia. Valitettavasti näin ei kuitenkaan tapahdu. Theron ei ole erityisen uskottava tai uhkaava pahis, vaan pysyy aika tylsänä tapauksena. Cipherille ei tietenkään luoda oikein mitään taustaa ja hän on tottakai niitä pahiksia, jotka haluavat hallita koko maailmaa jollain monimutkaisella juonella.
     Fast & Furious 7:ssa esiintynyt herra Nobody (Kurt Russell) tekee paluun ja pistää tiimin jahtaamaan Cipheria ja Domia. Uutena hahmona esitellään Little Nobodyksi ristitty hahmo, jota esittää Clint Eastwoodin hieman mitäänsanomaton poika Scott Eastwood. Toivon todella, että Little Nobody ei tule esiintymään tulevissa elokuvissa, sillä hän ei ole kovin kummoinen hahmo. Hän on tylsä ja ainoa, mikä hänessä on hyvää, ovat hauskat vitsit, joita muut heittävät hänestä. Eastwood ei ole vielä osoittanut olevansa kovin kummoinen näyttelijä, eikä hän tee sitä tässäkään.
     Muita hahmoja elokuvassa ovat Fast & Furious 5:stä tuttu Elena (Elsa Pataky) ja Cipherin kätyri Rhodes (Kristofer Hivju), minkä lisäksi Oscar-voittaja Helen Mirren nähdään pienessä roolissa.

Heti elokuvan alussa nähdään hieno - ja aika yliampuva - autokisa, jotta katsojat varmasti tietävät tulleensa katsomaan Fast & Furious -leffaa. Ei kestä kauaa, kun Dom lähtee Cipherin matkaan ja muu tiimi jää ihmettelemään, että mitäs nyt? Nopeasti päästään jo ensimmäisiin toimintakohtauksiin, joissa on onnistuneesti pidetty älyvapaa-taso ennallaan. Katsojana pääsee jälleen nauramaan, kuinka hölmöjä, mutta silti todella kekseliäitä juttuja ruudulla näkyy. Milloin kauko-ohjaillaan autoja kaahailemaan toisiaan päin tai syöksymään parkkipaikalta alas kadulle ja milloin ajetaan jäätiköllä karkuun suurta sukellusvenettä - tyylikkyyttä kyllä löytyy. Leffassa on mukana jopa autoja heiluen tuhoava, jättimäinen murskauspallo, josta Miley Cyrus voi vain unelmoida tekevänsä uuden hittibiisin. Älyttömyydet kuuluvat tähän leffasarjaan ja siksi onkin kiehtovaa katsoa, mitä uutta on keksitty ja mielenkiinnolla jää odottamaan, mitä seuraavissa osissa tulee tapahtumaan. Itsessään kaahailu voisi käydä tylsäksi ja putkeen katsottuna nämä leffat varmasti tuntuisivat toistavan itseään, mutta kun mukana on niin paljon erilaisia temppuja ja lokaatioita, elokuva tuntuu kaiken aikaa tarjoavan jotain uutta, jolloin aika ei käy pitkäksi kertaakaan. Tämän lisäksi leffassa saa nauraa ja vieläpä paljon, jonka ansiosta aika tuntuu kuluvan entistäkin nopeammin.

Fast & Furious 8 onkin selvästi sarjan hauskin osa. Etenkin Hobbsin ja Deckardin yhteiset kohtaukset ovat todella hauskoja, minkä lisäksi kummallekin pääsee nauramaan, kun he ovat yksinään ruudulla. Ja Roman tietty heittää läppää jatkuvasti. Elokuvassa saa nauraa usein, oli kyseessä sitten hölmöt stuntit tai vitsit itse. Välillä vakavoidutaan, jotta saadaan mukaan lisäsyvyyttä, mutta sitten taas mennään eikä meinata. Paul Walkerin esittämää Brian O'Conneria muistellaan mainiosti parissa kohtaa, mutta leffa ei erityisemmin tuo esille O'Connerin poissaoloa, eikä häntä yllättäen jää kaipaamaan. Olisihan hän voinut toimivan lisäyksen tehdä tarinaan, mutta homma toimii näinkin. Vaikka elokuva pitääkin hienosti otteessaan koko kestonsa ajan ja se hoitaa hommansa yliampuvana toimintaseikkailuna tyylikkäästi, ei sille silti voi antaa arvosanaksi "todella hyvä". Elokuvassa on nimittäin yksi iso aukko juonessa, jota ei koskaan selitetä. Pienet aukot menevät helposti sormien läpi katsottuna, mutta kun kyseessä on tarinan lopputulokseen vaikuttava asia, niin katsojana jää hämilleen. Tämän lisäksi kehno pahis häiritsee usein. Jos pahis olisi vaikuttavampi ja uhkaavampi, olisi leffassa enemmän tuntua. Mukana on onneksi monta yllätystä, jotka ovat aina hyvä lisä elokuvaan. Fast & Furious 8 on todella lähellä ollakseen todella hyvä (lajityypissään tietty mestariteos) ja pienillä hiomisilla se onnistuisikin. Valitettavasti näitä hiomisia ei ole lopputuloksessa, jolloin yksi piste putoaa pois.

Sarjan ohjaus on taas vaihtunut ja tällä kertaa hommasta vastaa F. Gary Gray, joka on aiemmin tehnyt mm. arvostetun Straight Outta Comptonin (2015). Gray ei erityisemmin tuo uutta tyyliä, jos ei lasketa huumorin lisäämistä ja leffassa nähdäänkin asioita, jotka edellinen ohjaaja, James Wan toi mukaan sarjaan. Parissa toimintakohtauksessa nähdään esimerkiksi kamerakikka, jossa hahmo pakotetaan kääntymään ylösalaisin ja kamera kääntyy hahmon mukana. Alussa esiintyy myös musiikin tahtiin tehtyä leikkausta ja eeppisimmät toimintakuvat lopussa näytetään tietenkin hidastuksina. Pääasiassa elokuva on kuvattu hyvin, mutta mukana on myös heiluvia kuvia, joiden katselukokemusta ei paranna paikoitellen tapahtuva hätäinen leikkaus. Stuntit ovat jälleen tyylikkäitä, mutta tässä on selvästi käytetty enemmän digiefektejä. Visuaaliset tehosteet ovat hienoja ja äänitehosteilla tuodaan lisätunnelmaa hurjasteluun. Musiikista vastaa Brian Tyler, mutta eivätpä tämänkään Fast & Furiousin musiikit jää mieleen.

Yhteenveto: Fast & Furious 8 on lähellä ollakseen todella hyvä leffakesän lämmittelijä. Siitä löytyy tyylikkäitä ja älyvapaita toimintakohtauksia, sekä erittäin paljon huumoria, jolloin leffan parissa viihtyy helposti koko kahden tunnin ajan, eikä se edes tunnu kovin pitkältä. Vin Diesel on sama äijä kuin aiemmissa osissa, mutta show'n varastavat kaiken aikaa Dwayne Johnson ja Jason Statham, joista etenkin jälkimmäiselle on saatu paljon hauskoja kohtia mukaan. Valitettavasti elokuvan pahis ei erityisemmin vakuuta, eikä Charlize Theron ole roolissaan kovin hyvä. Elokuva tarjoaa toimivia yllätyksiä ja tarpeen vaatiessa siinä osataan muuttua vakaviksi. Stuntit ovat jälleen tyylikkäitä, kuten myös visuaaliset efektit. Jos olet pitänyt aiemmista Fast & Furious -sarjan elokuvista - etenkin kolmesta viimeisimmästä - niin kannattaa tämä vilkaista. Jos taas kuulut niihin, jotka eivät voi sietää sarjan leffoja joko ollenkaan tai parin ensimmäisen jälkeen ilmestyneitä teoksia, niin kannattaa jättää tämä väliin. Olen lukenut netissä monia kommentteja siitä, että joidenkin mielestä uudet Fast & Furious -leffat ovat huonoja, koska niissä ei enää ole keskiössä katuajot. Nämä henkilöt eivät varmaan ole ymmärtäneet, että koko sarjan keskiössä on aina ollut perhe. Ja eikö se ole hienoa, että sarjaan tuodaan jatkuvasti uusia puolia, jolloin sarja ei vain toista itseään, vaikka kaahailu pysyy aina mukana? Omasta mielestäni ainakin Fast & Furious 8 kuuluu selkeästi sarjan parhaimmistoon ja jään innolla odottamaan seuraavaa elokuvaa...

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 13.4.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.comingsoon.net
The Fate of the Furious, 2017, Universal Pictures, One Race Films, Original Film