keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Arvostelu: Star Wars: Episode IV - A New Hope / Tähtien sota: Episodi IV - Uusi toivo (1977)

STAR WARS - EPISODE IV:

A NEW HOPE (1977)

TÄHTIEN SOTA: EPISODI IV - UUSI TOIVO



Ohjaus: George Lucas
Pääosissa: Mark Hamill, Harrison Ford, Carrie Fisher, Alec Guinness, Anthony Daniels, Kenny Baker, Peter Mayhew, Peter Cushing ja James Earl Jones
Genre: scifi, seikkailu
Kesto: 2 tuntia 5 minuuttia
Ikäraja: 7

Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa...

Star Wars: Episode IV - A New Hope, eli suomalaisittain Tähtien sota: Episodi IV - Uusi toivo - tai kuten monet tämän elokuvan yhä mieltävät; pelkkä Star Wars / Tähtien sota - on elokuvahistorian merkkiteos, jota ilman nykypäivän scifileffoja ei olisi. Se mullisti maailmaa, ei vain elokuvana, vaan se loi järjettömän kokoisen fanikulttuurin, jolle tämä sarja on kaikki kaikessa. Eikä vain tämä elokuvasaaga, vaan koko maailma niiden elokuvien ympärillä. Pelit, televisiosarjat, animaatiot, lelut, jne. mitä Star Warsin (1977-) pohjalta on tehty saisivat helposti kovemman luokan fanittajan nopeasti vararikkoon. Esimerkiksi pelkästään alkuperäisten action figureiden hinnat ovat tänä päivänä erittäin korkeita. Ei tainnut sarjan luoja George Lucas edes päiväunissaan aavistaa, millaisen vaikutuksen Luke Skywalkerin ja kumppaneiden seikkailut tekisivät ihmisissä. En tiedä montaa, joka ei olisi nähnyt yhtäkään Star Warsia, enkä tiedä ketään, joka ei olisi kuullutkaan koko jutusta. Star Wars on jäänyt elämään maailmassa todella vahvasti monella tapaa. Sarjan uusin teos, Star Wars: The Force Awakens (2015), ilmestyy ensi viikolla Blu-raylle ja jotta sen voi arvostella, niin pitää tietenkin käydä läpi koko aiempi saaga. Ja sehän pitää tehdä ainoassa oikeassa järjestyksessä, eli siinä missä järjestyksessä ne ilmestyivät, joten luonnollisesti aloitamme Episode IV - A New Hopella.

Kapinalliset ovat varastaneet suuren Imperiumin uuden aseen, Kuolemantähden, piirustukset. Imperiumin jahdatessa kapinallisia, yksi kapinallisista, prinsessa Leia, kätkee piirustukset droidi R2-D2:n sisään ja lähettää tämän pakokapselissa salaiselle tehtävälle droidi C-3PO:n kanssa. Droidit ajautuvat aavikkoplaneetta Tatooinelle, jossa he päätyvät maalaispoika Luke Skywalkerin käsiin. Tämä johtaa Luken uskomattomalle seikkailulle läpi galaksin.

Pääosassa Luke Skywalkerina nähdään Mark Hamill. Luke on orpo maalaispoika, joka asuu Owen-setänsä ja Beru-tätinsä luona aavikkoplaneetta Tatooinella. Luken isä taisteli aikoinaan kloonisodissa jediritarina, mutta Luken äidistä ei paljasteta tässä mitään. Eipä Luke kyllä kertaakaan edes kysele äitinsä perään... Mark Hamill on oiva löytö elokuvan pääosaan. Luke käy läpi melkoisen muutoksen elokuvan edetessä. Alussa tekisi mieli vetää häntä turpaan, sillä hän vain valittaa korkealla äänellä kaikesta, mutta hän muuttuu onneksi koko ajan siedettävämmäksi.
     Myös Indiana Joneseista (1981-) tuttu Harrison Ford vetää hyvän suorituksen Han Solona, rahanhimoisena pelkurina, joka välttelee pomoaan Jabba the Huttia samalla lailla kuin Imperiumia. Myös Solo kokee muutoksen elokuvan kuluessa ja hänkin on hieman ärsyttävä, kun näkyy ensimmäistä kertaa ruudulla. Han Solon mukana on tietenkin uskollinen wookiee Chewbacca, jota esittää Peter Mayhew. Chewbacca on omalla tavallaan hassu ja suloinen hahmo, mutten ryhtyisi pelaamaan mitään hänen kanssaan.
     Naissankarina elokuvassa on Carrie Fisherin näyttelemä prinsessa Leia. Leia tulee kunnolla mukaan vasta puolessa välissä elokuvaa, jota ennen hänet nähdään vain lyhyissä kohtauksissa. Fisherin suoritus on toimiva ja hän on uskottava roolissaan. Huvittavaa, että suurin osa elokuvan hahmoista ei osaa sanoa Leian nimeä oikein.
     Sankareiden mukana ovat droidit R2-D2 ja C-3PO. R2-D2 ei puhu mitään, vaan päästelee satunnaisia korkeita ääniä. R2:n puhetta tulkkaa C-3PO, joka voi tuntua hieman ärsyttävältä tiukkapipohahmolta, mutta onkin ihan hauska hetkittäin. R2-D2:n kuoren sisällä on Kenny Baker, joka liikuttelee droidin päätä, ja C-3PO:n puvussa liikkuu Anthony Daniels, joka on myös hahmon äänenä. Voin vain kuvitella Bakerin ja Danielsin tuskan, kun on kuvattu aavikkokohtauksia ja he joutuvat olemaan peltiasujensa sisällä pitkät ajat.
     Vanhaa viisasta Obi-Wan "Ben" Kenobia näyttelee vanha viisas Alec Guinness. Jo edesmennyt veteraaninäyttelijä Guinness on hyvä valinta viisaan tietäjän rooliin. Ben Kenobi on kovia kokenut jediritari, joka on erakoitunut Tatooinella vuosikausia.
     Toinen edesmennyt veteraaninäyttelijä on Peter Cushing, joka esittää Grand Moff Tarkinia, yhtä Imperiumin johtajista Kuolemantähdellä. Kyseessä on oikein hyvä pahishahmo, jonka ei tarvitse tehdä itse paljoa vaikuttaakseen jo uhkaavalta. Hahmo jää pahiksena kuitenkin yhden toisen jalkoihin...
     Darth Vader on yksi kaikkien aikojen parhaimmista pahishahmoista. Uhkaava mustiin pukeutuva astmaatikkokyborgi aiheuttaa pelkoa niissä, jotka vastaan tulevat. Vader näyttää aina tyylikkäältä - kävellessään viitta heiluen Kuolemantähden käytävillä, lentäessään TIE-Fighteria tai ihan vain patsastellessaan kapinallisruumiiden keskellä. Puvussa on isokokoinen David Prowse, mutta äänessä on legendaarinen James Earl Jones. Alussa Earl Jonesin puhe kuulostaa hieman oudolta, mutta muuttuu alkukohtauksen jälkeen hahmolle tutun kuuloiseksi ääneksi. Vaikea kuvitella ketään muuta tekemään hahmon ääneä kuin herra Earl Jones. Hän ei itse kuitenkaan alkuperäisessä teatteriversiossa halunnut tulla listatuksi lopputeksteihin, kun ei kokenut tekevänsä tarpeeksi elokuvan eteen, mutta myöhemmissä versioissa hänet on lisätty mukaan. Hahmon täydellistää Darth Vaderin hengitys, joka tuo hahmoon lisää uhkaavuutta. Harmi, ettei Vader ole kuitenkaan kovin isossa roolissa tässä elokuvassa.

Elokuvassa on paljon muitakin hahmoja, jotka ovat suurimmaksi osaksi erilaisia avaruusmörköjä. Maskeeraukset ja puvustukset elokuvassa ovat erittäin hyviä ja suurin osa olioista näyttää tyylikkäiltä yhä nykypäivän kriteereillä. Tatooinen jawoille ja tuskeneille on luotu hyvin omat kulttuurinsa ja niitä näytetään ja kerrotaan hieman elokuvan aikana. Mos Eisleyn kanttiinakohtauksessa näkee jos minkälaisia avaruuden olentoja. Kanttiinabändin jäsenet ovat lajiltaan bithejä ja heidän bändinsä nimi on "Figrin D'an and the Modal Nodes". Tiesittekö sitä? Imperiumin joukkoina ovat stormtrooperit, joilla on kaiken aikaa kasvot peittävät kypärät, kun taas kapinallisilla näkyvät kasvot kypärien alta. Sekä stormtroopereilla, että kapinallisilla on kuitenkin saman väriset, mustavalkoiset kypärät.

Episode IV - A New Hope on vasta esittelyä Star Warsin maailmalle. Elokuvassa käydään vain yhdellä planeetalla, Tatooinella ja yhdellä kuulla, Yavin 4:llä. Vaikka Alderaan-planeetta näytetään, niin siellä ei käydä kertaakaan elokuvan aikana. Taisteluasema Kuolemantähti on hyvin synkkä ja todella pelkistetty paikka. Mustille käytäville tuo valoa seinissä olevat aukot, joiden takana on varmaankin lamppuja. Lavasteet ja pienoismallit elokuvassa ovat uskomattomia. Avaruusalukset ovat todella hienosti tehtyjä ja suurimmaksi osaksi lentävät alukset näyttävät yhä uskottavilta.

Elokuva on tarinallisesti aika perinteinen prinsessan pelastus -satu. Poikkeavaa on juurikin se, että se tapahtuu avaruudessa. Jos nimensä mukaisia tähtien välisiä sotia odottaa, niin tulee pettymään... ...olinpas minä hauska... Taustalla pyörii galaksissa riehuva sisällissota, josta ei oikein paljasteta tarkemmin, että mistä se alkoi ja miten. Elokuvassa viitataan moniin asioihin, kuten jedeihin ja kloonisotiin, mutta ne ovat lähinnä vain termejä, eikä niitä aleta selittelemään kummemmin. Voimastakin, joka on yksi keskeisimpiä asioita saagassa, kerrotaan vain hieman.

Kuten jo aiemmin sanoin, Star Warsilla on suuri merkitys moniin ihmisiin. Joillekin tämä sarja on kaikki kaikessa ja juurikin alkuperäiset kolme elokuvaa ovat parasta ikinä. Minulle henkilökohtaisesti Star Warsin maailma on isompi juttu kuin itse yksittäiset elokuvat. Yksittäinen elokuva kuitenkin kertoo vain yhden lyhyen tarinan, kun taas kaikki tarinat eri peleistä, kirjoista jne yhdistettynä luovat suuremman kokonaisuuden. Episode IV - A New Hope on kuitenkin täydellinen avausosa, joka esittelee maailmaa jo hieman katsojalle ja nappaa saman tien mukaansa.

Elokuvan alku on yksi parhaimmista ikinä. Aluksi tulevat yhdistetyt 20th Century Foxin ja Lucasfilmin logot, joiden jälkeen ruutuun tulee kaikessa hiljaisuudessa teksti: "Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa...." Sen jälkeen lähtee soimaan eeppinen tunnusmusiikki, Star Wars -logon kiitäessä avaruuden poikki, katsojasta pois päin. Alussa tuleva esittelyteksti, joka rullaa ylöspäin, on tullut luettua niin monta kertaa, etten keskity enää siihen katsoessani elokuvaa, vaan nostatan tunnelmaa keskittymällä musiikkiin. Parasta on kuitenkin ensimmäinen kuva, jossa rauhallisessa maisemassa lentää yhtäkkiä pieni Tantive IV -alus, perässään todella suuri Imperiumin hävittäjäalus. Tämä yksi kuva tuo katsojalle hyvin selväksi lähtötilanteen. Hyvikset ovat pakomatkalla, eikä heillä selkeästi ole mitään toivoa, kun takana on paljon massiivisempi pahisten alus. Voin vain kuvitella, miten hienoa oli nähdä tämä aloitus isolta kankaalta, kun elokuva alunperin ilmestyi ja samanlaista ei oltu koskaan aiemmin nähty.

Ohjaaja George Lucas on tehnyt erittäin hienoa työtä luodessaan elokuvan maailmaa. Pitkään työn alla olevalla elokuvalla oli paljon vaikeuksia prosessin aikana, eikä siitä meinannut mitään tulla, mutta odotus lopulta palkittiin ja lopputulos miellytti katsojia ympäri maailman. Lucas otti todella ison palan tehtäväkseen, mutta se oli kaiken vaivan arvoinen. Harmi, että tämän seurauksena Lucasilla taisi nousta virtsa hieman liiankin paljon kalloon.

Elokuva on kuvattu oikein hyvin, vaikka välillä kuva on hieman epätarkka. Leikkaus on myös erittäin toimivaa. Kohtauksesta toiseen siirrytään usein hölmön siirtymän kautta, jossa toinen kuva liukuu tavalla tai toisella aiemman kuvan päälle. Yleisesti kikka olisi erittäin hirveä, mutta sen käyttö on noussut niin selkeäksi Star Warseissa, että sen käyttöä odottaakin. Ensimmäistä kertaa elokuvan näkevä voi kuitenkin varmaan kummastella tätä tekniikkaa. Värimaailma on hyvin hailakka ja paikoitellen elokuva on synkkä. Äänimaisema on todella kiehtova ja vaikka monet äänitehosteet, kuten lyönnit, kuulostavat täysin muista 70- ja 80-luvun elokuvista otetuilta, niin elokuvaan luotujen olioiden, alusten, valomiekkojen, laseraseiden ja muiden äänet ovat jääneet elämään nykypäivään saakka.

Star Warsin musiikista vastaa John Williams, joka on tehnyt upeaa työtä. Koko elokuvasarjan tunnusmusiikki on erittäin mahtipontinen ja yksi parhaista tunnareista, mitä on koskaan tehty. Elokuvan soundtrack on läpikotaisin todella hyvä. Parhaat palat ovat Cantina Bandin musiikit, TIE Fightereiden hyökkäys, Yavinin taistelu ja lopputekstimusiikki. Ja kyllä, kuuntelin elokuvan soundtrackin läpi, kirjoittaessani tätä arvostelua.

Elokuvan tehosteet ovat suurimmaksi osaksi kestäneet aikaa hyvin. Aiemmin sanoinkin, että puvustus ja maskeeraus avaruusolioilla ovat hyvin toteutettuja, kuten myös lavasteet ja pienoismallit. Hirveintä tehostepuolelta on oikeastaan myöhemmin lisätyt digimöröt, joihin kiinnittää helposti huomion. Digimörkö vie yhdessä kohtaa jopa koko ruudun tilan, mikä ainakin itseäni katsojana ärsyttää erittäin paljon. Tietokoneella toteutetut otukset eivät tunnu oikein kuuluvan mukaan elokuvaan. Useasti, kun valomiekka sytytetään tai sammutetaan, niin näkee, että kuva jää paikoilleen ja ainoa, mikä liikkuu, on valomiekan terä.

Hauskoja pikku yksityiskohtia elokuvasta, joihin kannattaa kiinnittää huomiota seuraavalla katsomiskerralla:
- Stormtroopereiden saapuessa huoneeseen Kuolemantähdellä, jossa C-3PO ja R2-D2 ovat piilossa, yksi stormtroopereista lyö päänsä oviaukon ylälaitaan. Aiemmin se saattoi olla heikommin bongattavissa, mutta nykyään sen huomaa selkeästi, kun siihen on lisätty kunnon kolahdusääni.
- Legendaarinen Wilhelm-huuto kuuluu, kun Luke ja Leia ovat jumissa Kuolemantähdellä, stormtroopereiden ampuessa heitä ylemmältä tasolta.
- Lopussa ennen kuin Luke ja Leia halaavat, Luke huutaa Leian nimen tilalla tämän näyttelijän nimen: "Carrie!"

Star Warseja muokataan jollain tapaa aina, kun ne julkaistaan uudestaan. En ole koskaan nähnyt alkuperäisiä versioita trilogiasta, mutta toivon joku päivä ne näkeväni. Koska tätä arvostelua varten katsoin Blu-ray -version elokuvasta, niin käyn läpi sen muutoksia. Kun Ben Kenobi tulee mukaan elokuvaan, niin hänen säikyttelyhuutonsa on muutettu (joka kuulostaa aivan hirveältä). Piiloutuneen R2-D2:n eteen on lisätty digikiviä, ja Hanin ja Greedon ampumiskuvaa on muutettu hieman. Kuten jo aiemmin sanoin, niin entuudestaan elokuvaan on lisätty mm. digitaalisia olentoja, joiden tarkoitus on kai tuoda maailma paremmin esille. Vaikka näitä elokuvia muokataan koko ajan erilaisiksi, niin silti aiempia muokkauksia ei paranneta, millä digioliot saisi ehkä jopa näyttämään hyviltä.

Blu-ran kuvanlaatu on erinomainen, ottaen huomioon, että kyseessä on 1970-luvun lopulla tehty elokuva. Blu-ray korostaa heikkoja tehosteita, mikä on tietenkin harmi, mutta mieluumminhan sitä katsoo parhaalla mahdollisella laadulla. Yhdeksänlevyisellä Blu-ray -julkaisulla A New Hope -elokuva on levyllä neljä ja elokuvan lisämateriaalit ovat levyllä kahdeksan. Samalla levyllä ovat myös The Empire Strikes Backin (1980) ja Return of the Jedin (1983) lisämateriaalit. A New Hopen lisämateriaali on jaettu kolmeen osioon, jotka ovat "Tatooine", "Aboard the Death Star" ja "The Battle of Yavin". Näissä osioissa on poistettuja kohtauksia, haastatteluita, varhaisia luonnospiirustuksia ja muuta, joissa selitetään jokaisesta osiosta hieman. Lisämateriaali ei sisällä suomenkielistä tekstitystä.

Yhteenveto: Star Wars: Episode IV - A New Hope on aivan mielettömän hieno elokuva ja huikea aloitus Star Wars -saagalle. Jos et ole aiemmin nähnyt yhtäkään saagan elokuvista, tämä on oikea elokuva, mistä aloittaa. En ole itse mikään kova Star Wars -fani - en ole lukenut samaan maailmaan sijoittuvia kirjoja, pelannut pelejä, enkä kerää huonettani täyteen fanikamaa. Tiedän kuitenkin omasta mielestäni paljon elokuvasta, joten voin kai laskea itseni jollain tapaa "Star Wars -nörtiksi". Sen verran nörtti ainakin olen, että katsoin elokuvan Darth Vader -pipo päässä. Ja fanikrääsänä omistan enimmäkseen vain Star Wars -legoja. Jossain kohtaa tämän elokuvan tehosteet näyttävät täysin aikansa eläneeltä, mutta niistä voi onneksi nauttia vielä pitkään sellaisina, kun ne ovat. Halusi sitä tai ei, Star Wars tuli jäädäkseen - etenkin nyt, kun Disney on päässyt tekemään sillä rahaa. Olin niin pieni, kun näin alkuperäisen trilogian ensimmäistä kertaa, etten muista siitä kokemuksesta mitään. Star Wars on kuulunut minun elämääni todella kauan ja tulee kuulumaan elämäni loppuun saakka. Suosittelen ehdottomasti kaikille ja olkoon Voima kanssanne!




Kirjoittanut: Joonatan, 11.4.2016 - Muokattu 1.4.2018
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.starwars.wikia.com
Star Wars: Episode IV - A New Hope, 1977, Lucasfilm Ltd

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti